Panostamme oppilaitosyhteistyöhön

Logistiikan Maailman yhteistyö eriasteisten oppilaitosten kuten ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä yritysmaailman kanssa on kuluvana vuonna lisääntynyt merkittävästi. Sivuston käyttö on kasvanut huomattavasti, ja sivustoa on kehitetty sekä opettajien että yritysmaailman edustajien antamien kehitysehdotusten perusteella.

Tavoitteena on saada liike-elämään logistiikan perustiedot hallitsevia työntekijöitä alan monipuolisiin työtehtäviin.

Sivuston julkaisija on päättänyt omalta osaltaan lisätä panostamista logistiikka-alan osaamisen tukemiseen tulevaisuudessakin.

Esimerkki tämän suuntaisesta hankkeesta: Logistiikan TKI-toimintaa Saksassa

Toukokuun alkupuolella neljä suomalaista insinööriä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta suuntasi kompassin kohti Saksaa ja aurinkoista Dortmundia, jossa ryhmä kävi tutustumassa logistiikan tulevaisuuden näkymiin ja tutkimukseen Saksassa. Matka tarjoili suomalaisille antoisan kaksipäiväisen kokonaiskatsauksen logistiikkamessujen sekä tutkimuskeskusvierailun muodossa. Opintomatkan järjestämistä oli tukemassa Reijo Rautauoman säätiö.

Suomalaisten vierailijaryhmä koostui Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtorista, kahdesta TKI- yksikön projektipäälliköstä sekä yhdestä logistiikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijasta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on Suomen suurin TKI-ammattikorkeakoulu ulkopuolisen rahoituksen määrällä mitattuna ja käynnissä on vuosittain yhteensä noin 200 erilaista kehityshanketta muun muassa digitaalisen talouden, kestävän hyvinvoinnin, logistiikan ja merenkulun sekä metsä-, ympäristö- ja energiateknologian sektoreilla. TKI-toiminnan tavoitteena on etsiä, kokeilla ja kehittää uusia tuotteita sekä palveluja tulevaisuuden tarpeisiin. TKI-toimintaa tehdään yhteistyössä yritysten, järjestöjen, julkisyhteisöjen, korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. [1] Ryhmää yhdisti korkeakoulun lisäksi kiinnostus päästä näkemään, mitkä tulevaisuuden trendit ohjaavat tämän hetken logistiikan tutkimus- ja kehitystoimintaa Saksassa, joka on Suomen tavoin tunnettu merkittävänä eurooppalaisena teknologiamaana ja muun muassa johtavien autonvalmistusjättien tukikohtana.

Messukatsaus tulevaisuuden logistiikkaan

Ensimmäisenä ohjelmapäivänä ryhmä vieraili Dortmundin messukeskuksessa järjestettävillä Logistics & Distribution 2019 -messuilla, jossa oli tarjolla aimo annos puhujia sekä näytteilleasettajia.

Science Centereissa esiteltiin tulevaisuuden teknologioita.

Samaan aikaan messualueella oli myös Empack 2019 -messut, jossa oli tarjolla vastaavasti pakkausalasta ja pakkausteknologiasta kiinnostuneille runsaasti mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää. Vallitsevana teemana Science Centerien eri puheenvuoroissa oli tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, digitalisaatio ja esineiden internet, tekoäly ja koneoppiminen sekä automatisaatio, jotka ovatkin jo vahvoja maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka tulee todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa mullistamaan maailmaa niin suoraan kuin myös välillisesti. [2] Näytteilleasettajien pisteillä oli vastaavasti myös runsaasti mielenkiintoista nähtävää. Näytteillä oli laajalti tarjontaa esimerkiksi sisälogistiikan turvallisuusratkaisuista erilaisiin robotteihin ja apuvälineisiin sekä älysovelluksiin. Samaiset messut rantautuvat myös Helsingin messukeskukseen kaksipäiväisinä vuoden loppupuoliskolla, marraskuun kuudentena ja seitsemäntenä päivänä.

Tulevaisuuden määrätietoista tutkimusta ja kehittämistä

Toisena päivänä ryhmä oli kutsuttu vierailemaan Fraunhofer Center of Excellence – Logistics & IT – tutkimuskeskukseen, jossa ryhmä pääsi tutustumaan päivän aikana tutkimuskeskuksen toimintaan sekä siellä parhaillaan käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin. Fraunhofer-Institut für Materialfluss und Logistik sijaitsee Euroopan yhdessä suurimmista teknologiakeskuksista, johon on keskittynyt yliopiston ja tutkimuskeskusten lisäksi yli 300 teknologiayritystä muun muassa ICT-alan, biolääketieteen, mikrojärjestelmien, logistiikan sekä valmistusteknologian aloilta. [3]

Fraunhofer-Gesellschaft on Euroopan suurin sovelletun tieteen TKI-organisaatio, joka on nimetty tutkija- keksijä Joseph von Fraunhoferin (1787 – 1826) mukaan. Yhteisö koostuu yhteensä 72 instituutista ympäri Saksaa, joista jokainen keskittyy eri sovelletun tieteen osa-alueisiin. [4] Yhteisö koostuu kaikkiaan yli 25 000 työntekijästä, joista suuri osa on tutkijoita ja insinöörejä. Tutkimusinstituuttien yhteinen tutkimusbudjetti on vuosittain noin 2,3 miljardia euroa ja instituutit tekevät aktiivista yhteistyötä ja verkostoitumista yksityisten sekä julkisten TKI-toimijoiden kanssa niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Eräs Fraunhofer-organisaation tunnettu ja kenties historiassa eniten ihmisten korvissa soinut keksintö on useimmille tuttu digitaalisen äänen koodausmenetelmä mp3. [5]

Fraunhofer Logistics & IT -yksikössä tutkimuksen ja kehityksen päällimmäisiä teemoja ovat tällä hetkellä ihmisten ja koneiden vuorovaikutus, digitaalisuus, logistiikkaverkostot sekä autonomiset järjestelmät, simulointi ja optimointi, tietojenkäsittelyteknologiat sekä koneoppiminen. [6]

Fraunhofer IML:n lehdistö-ja tiedotusjohtaja Ralf Neuhaus esittelemässä3D-teknologian hyödyntämistä lennokkisovelluksissa.

Tutkimuksen päätavoitteena on tunnistaa tulevaisuuden muutoksia ja haasteita sekä kehittää ratkaisuja niihin. Esimerkiksi väestörakenteen väistämättömään muutokseen pyritään kehittämään digitalisaation ja automaation avulla ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten työtä ja vapauttavat ihmisiä toisenlaisiin tehtäviin. [7] Ryhmä pääsi kiertämään ja tutustumaan innovaatiolaboratorioihin, joissa kehitetään muun muassa tulevaisuuden varastointijärjestelmiä, AGV (Automated Guided Vehicles) -järjestelmiä, lennokkeja sekä virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden sovelluksia.

Reissun anti

Matka oli kaiken kaikkiaan todella inspiroiva ja mielenkiintoinen. Oli mahtavaa päästä näkemään innovaatiotoimintaa ja teknologian kehitysastetta Saksassa sekä tutustumaan suuren kokoluokan tutkimuskeskuksen TKI-toimintaan. Teknologian kehitys on tällä hetkellä huimaa ja tekniikka alkaa olla jo kehittynyt siihen pisteeseen, että ei aikaakaan, kun saatamme nähdä autonomiset kulkuneuvot kuljettamassa ihmisiä ja tavaroita, sekä automatisaation ja tekoälyn tekemässä työtä, jota perinteisesti on tehnyt tähän asti ihminen. Kehityssuunta ja sen nopeus on hyvä ottaa huomioon niin yritysten toiminnassa, kuin myös oman ammattitaidon ja ammatillisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Teksti ja kuvat: Kari Issakainen

Lähteet

[1] Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 2019. Tutkimus ja kehitys. Saatavissa:
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/ [viitattu 15.5.2019].

[2] Ernst & Young. 2019. EY Megatrends. Saatavissa: https://www.ey.com/gl/en/issues/business-environment/ey-megatrends [viitattu 15.5.2019].

[3] Technologie Zentrum Dortmund. 2019. Start Up in a Think City! Saatavissa:
https://www.tzdo.de/en/about-us/who-we-are.htm [viitattu 15.5.2019].

[4] Fraunhofer-Gesellschaft. 2019. Fraunhofer Institutes and Research Establishments. Saatavissa: https://www.fraunhofer.de/en/institutes.html [viitattu 15.5.2019].

[5] Federal Ministry of Education and Research. 2019. Fraunhofer-Gesellschaft. Saatavissa: https://www.research-in-germany.org/en/research-landscape/research-organisations/fraunhofer-gesellschaft.html [viitattu 15.5.2019].

[6] Kirberg, M. 2019. Center of Excellence Logistics & IT – An Introduction. Esittelymateriaali 9.5.2019. Fraunhofer-Institut für Materialfluss und Logistik.

[7] Neuhaus, R. 2019. Vierailukierros 9.5.2019. Fraunhofer-Institut für Materialfluss und Logistik.