Kategoria: San

Suomen vesitieverkko

Suomessa on yleiselle vesiliikenteelle ylläpidettyjä rannikkoväyliä yhteensä noin 8 200 km ja sisävesiväyliä 8 000 km eli yhteensä noin 16 200 kilometriä. Näistä väylistä kauppamerenkulun väyliä on noin 3 900 km. Valtaosasta Suomen vesitieverkon...

Kontti

Pienen kappaletavaran käsittelyn, kuljetuksen ja varastoinnin tehostamiseksi on ryhdytty käyttämään standardoituja suuryksiköitä ja lastialustoja. Kontti on runsaat 50 vuotta käytössä ollut, käyttötarkoituksen mukaan eri tavoin määritelty kuljetusyksikkö. Tunnettuja ja käytännössä näkyviä kontteja ovat 20’...

Termejä

Merikuljetuksiin liittyviä keskeisiä termejä: Syväys Merikuljetuksissa aluksen syväys (draft) tarkoittaa pystysuoraa etäisyyttä aluksen kölistä tai muusta alimmasta kohdasta vesilinjaan. Syväys ilmaisee kuinka paljon vettä tarvitaan, jotta alus pystyy kellumaan vapaasti. Väylän kulkusyvyys Väylien syvyys...

Alustyypit

Suomen ulkomaan- ja kotimaanliikenteen yleisimmät alustyypit ovat ro-ro (roll on – roll off) -lastinkäsittelyä käyttävät lastilautat, sto-ro (stowable ro-ro) -alukset, matkustaja-autolautat ja ro-pax (ro-ro cargo and passanger) -alukset, lo-lo (lift on – lift off)...

Hakurahtiliikenne

Merikuljetusten keskeiset toimintamuodot ovat linjaliikenne ja hakurahtiliikenne. Hakurahtiliikenteellä tarkoitetaan tavaroiden ja tuotteiden kuljettamista satunnaisten satamien välillä ilman säännönmukaista aikataulua. Rahti määräytyy yleensä vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Muutoin rahdataan rahtaussopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Matkarahtauksessa...

Linjaliikenne

Linjaliikenteen yleiset toimintaperiaatteet Linjaliikenteessä alukset kulkevat ennalta määrätyillä reiteillä tiettyine satamineen ja ennalta ilmoitettujen aikataulujen mukaan. Osa linjaliikenteestä toimii päivittäisten aikataulujen, lyhyillä linjoilla jopa kellonaikojen, mukaan. Etenkin pitemmillä linjoilla aikataulut voivat olla myös viitteellisiä...

Merikuljetukset Suomessa

Suomen taloudellinen hyvinvointi tukeutuu suurelta osin ulkomaankauppaamme: noin 40 prosenttia bruttokaupastamme tulee tuonnista, ja vastaavaan osuuteen yltää myös vienti. Suomen suurin kauppakumppani on Saksa, jonka jälkeen tulevat Ruotsi ja Venäjä. Aikaisempina vuosina ennen lamaa...