Huolinta-alan tausta ja kehittyminen

Ensimmäinen huolitsija oli kauppias itse, joka tavaroineen liikkui maasta toiseen. Kun ulko-maankauppa kehittyi ja laajeni, oli kauppiaan pakko käyttää toisissa maissa paikallisia luottamusmiehiä varmistamassa tavaroiden perille saapuminen. Näin syntyi jo keskiajan lopulla ammattimainen huolitsija, mutta vasta 1800-luvulla alkanut kuljetusvälineiden ja liikenneyhteyksien nopea kehitys on laajentanut maailmankauppaa siinä määrin, ettei varsinainen kauppias enää voi olla selvillä kaikista eri kuljetusmahdollisuuksista, kuljetusmääräyksistä eikä tuontiin ja vientiin eri maissa liittyvistä muodollisuuksista ja veroista. Näihin kysymyksiin on tarvittu perehtynyttä ammattilaista ja näin on muodostunut huolitsijan ammatti sen perinteisessä muodossaan.

Huolitsija on suht uusi sana suomen kielessä, sillä vielä 1970-luvulle tultaessa käytettiin varsinaisen työtehtävän suorittavasta henkilöstä speditööri-nimikettä. Sanan alkuperä tullee italian kielen sanasta speditore eli henkilö, joka ammattimaisesti huolehtii kuljetuksesta. Suomessa vanhin vielä toimiva huolintaliike aloitti toimintansa jo 1800-luvun keskivaiheilla ja maailman vanhimpana tunnetun ja vielä toimivan huolintayrityksen Gebrüder Weissin juuret pystytään jäljittämään noin 500 vuoden taakse.

Huolinta-ala on muuttunut merkittävästi viimeisimmän 25–35 vuoden aikana. Tänä päivänä huolintatoiminta pitää sisällään suuren määrän muita logistisia palveluja, jotka vielä pari sukupolvea sitten olivat täysin tuntemattomia. Kun huolintayhtiöiden toiminta oli aiemmin varsin tullauskeskeistä, ovat huolintapalvelut nykyään integroitu osa kokonaisuutta, jossa huolitsijan rooli on korostunut tärkeänä osana onnistunutta kuljetus- ja logistiikkapalvelukokonaisuutta. Sitä kautta on myös syntynyt käsite ”logistikko”, joka hallitsee laajempaa aluetta kuin traditionaalinen huolitsija – kyseessä on ollut siis muutos kuljetuksen ja tullauksen suorittajasta materiaalivirtojen hallitsijaksi.

Huolintapalveluiden tarjoaminen eri puolelle maailmaa verkostoitumalla

Huolintaliikkeet toimivat aiemmin varsin paikallisesti, mutta asiakkaiden toiminnan muuttuessa yhä kansainvälisemmäksi tarve huolitsijoiden palveluverkoston laajentamiseen on kasvanut. Huolitsijat ovat verkostoituneet siten, että ne ovat liittyneet erilaisiin huolintayhtiöiden muodostamiin ketjuihin tai yhteistyöverkostoihin, solmineet erillisiä yhteistyösopimuksia eri mantereilla tai maissa toimiviin paikallisiin huolintaliikkeisiin tai avanneet omia konttoreita niissä maissa, joissa ovat kokeneet sen tarpeelliseksi.

Tämä edellä kuvattu kehitys on osaltaan mahdollistanut huolintayhtiöiden toiminnan laajentumisen ja kuljetusasiakkaille se on mahdollistanut monipuoliset kuljetus- ja logistiikkapalvelut käytännössä ja tosiasiassa kaikkialle eri puolille maailmaa. Verkostoitumisen kautta huolintayhtiöt ovat voineet luoda yhtenäiset toimintamallit, yhteiset kommunikointitavat, toimintarutiinit sekä hyödyntää paikallistuntemusta, jolla asiakkaiden toiminta eri maissa mahdollistetaan.