Huolitsija ja tullaustoiminta

Jos on huolitsijoiden tarjoamien logistiikkapalvelujen kirjo muuttunut paljon viimeisinä vuosikymmeniä, niin suuresti on muuttunut myös huolitsijoiden suorittama tullaustoiminta viimeisen 20 vuoden aikana, sillä 1990-luvulla Suomen EU:n jäsenyyden myötä Suomesta tuli osa yhteisön tulliliittoa, jossa

  • EU-maiden keskinäisessä kaupassa tullit on poistettu
  • tavaroiden alkuperäsääntöjä ei sovelleta
  • EU:n ulkopuolisiin maihin sovelletaan yhteistä tullitariffia ja yhtenäistä kauppapolitiikkaa ja
  • yhteisötavaroiden kauppa ja muu vaihto tapahtuu sisämarkkinasäännöin.

Suomen EU-jäsenyyden myötä tulivat käsitteet sisäkauppa ja ulkokauppa merkittäviksi vedenjakajiksi huolintayrityksen tarjoamiin palveluihin. Tämä toi uuden haasteen huolitsijan rooliin ja toimintaan.

Sisäkauppa

Sisäkauppaa on se kauppa, mikä tapahtuu EU:ssa alueella toimivien osapuolten välillä ilman tulli- tai muita viranomaismuodollisuuksia eli aivan kuten itse kauppa tehtäisiin Suomessa Suomen rajojen sisällä. Kaupankäyntiin kuuluva rahaliikenne on myös helpottunut sisäkaupassa, kun EU:n laajuisesti on sovittu pankkien noudattamasta maksukäytännöstä (ns. SEPA-maksut).

Sisäkauppa on mahdollistanut sen, että niin yritykset kuin yksityiset kuluttajat saivat mahdollisuuden kaupankäyntiin EU-alueella, mikä aiemmin oli ollut pitkälti tukku- ja agentuuriliikkeiden varassa. Myös verkkokaupan yleistyminen on edistänyt EU:n sisäkaupan kasvua.

Ulkokauppa

Ulkokauppaa käydään sellaisten toimijoiden välillä, jotka kuljetuttavat tavaraa yli EU:n ulkorajojen tai tavara tulee esimerkiksi EU:n sisällä olevasta tullivarastosta. Tämä edellyttää, että tavara asetetaan tullimenettelyyn sen saapuessa EU:hun. Tällöin tavaraan kohdistetaan erilaisia valvonta- ja testaustoimia esimerkiksi terveys- ja turvallisuussyistä ja tuotavista tavaroista saatetaan edellyttää erilaisia erityisdokumentteja kuten alkuperätodistuksia ja tuontilupia.

EU-alueelle tuotavasta tavarasta kannetaan mahdollisesti myös tullimaksua Euroopan yhteisön käyttämän tullitariffin eli niin sanotun TARICin mukaisesti. Tavaran tuontia/vientiä EU:hun/EU:sta valvotaan myös kauppapoliittisten tai muiden poliittisten syiden takia.

Sisä- ja ulkokaupan tilastot

Tulli kerää ja julkaisee Suomen virallisen ulkomaankauppatilaston. Ulkokaupan tilastotiedot Tulli saa tullaustiedoista. Sisäkaupan tilastot kootaan yritysten antamista tilastoilmoituksista eli ns. Intrastat-järjestelmästä. Sisäkaupan Intrastat-järjestelmä perustuu kaikkia EU-jäsenmaita sitoviin asetuksiin.

Periaatteessa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset ja yhteisöt ovat tiedonantajia eli velvollisia antamaan tilastotietoja. Kuitenkin jokainen EU:n jäsenmaa määrittelee kalenterivuosittain vuosituonnin ja -viennin arvoon perustuvan tilastointirajan. Osa huolintayrityksistä tarjoaa asiakkailleen huolintapalvelua, jossa huolintayritys hoitaa asiakas yrityksen puolesta tilastotietojen toimittamisen Tullille.

Yrityksen tai yhteisön ei itse tarvitse seurata kynnysarvojen mahdollista ylittymistä, vaan Tulli lähettää ilmoituksen, kun tuonnin tai viennin arvo kalenterivuoden alusta laskettuna ylittää tilastointirajan. Lisätietoja löytyy tullin [nettisivuilta].

Tuontitullaus

Itse tullaustoiminta eli tuontiselvitys on muuttunut vuosien aikana huomattavasti. Kun aiemmin suorassa tullauksessa toimittiin joko huolitsijan rekisterinumeron (luottonumeron) perusteella siten, että verot ohjautuivat huolitsijan kautta tai huolitsijan asiakkaan rekisterinumeron (luottonumeron) kautta, on tilanne nykyään aivan toinen. Nyt erotetaan kolme merkittävää toimintamuotoa tuontitullauksessa:

  • Suora edustus – edellyttää aina tullille annettavaa täysimääräistä vakuutta.
  • Välillinen edustus – edellyttää aina vakuuden ja huolitsija vastaa ensi kädessä tullivelasta, mutta myös loppuasiakas on huolitsijan kanssa vastuussa tullivelasta yhteisvastuullisesti.
  • Suora edustus takaajan vastuulla – edellyttää vakuuta ja huolitsija vastaa tullivelasta, mutta jälkikannosta vastaa loppuasiakas (tämä tullausmuoto on käytössä vain Suomessa).

Huolitsijat mahdollistavat yllä mainitut toiminnot asiakkaille, tarvittaessa esimerkiksi asettavat oman vakuutensa asiakkaan lukuun ja mahdollistavat täten tullauksen ilman että asiakkaan tarvitsee itse asettaa vakuutta tai muutenkaan sopia tullin kanssa mitään erikseen.

Huolitsijan ”työkalut” tuontitullauksessa ovat sähköisiä tuonti-ilmoituksia käsittelevä Suomen tullin tietojärjestelmä, niin sanottu ITU-tullaus, sekä toimeksiantajan antamat asiapaperit, joista tärkeimmät ovat kauppalasku, pakkalista, tarvittavat EUR-tavaratodistukset tai muut alkuperätodistukset ja lisenssit.

Itse tullaukseen vaikuttavat moninaiset säädökset, ohjeet ja rajoitukset. Ne muuttuvat, tulee uusia nimikkeitä, toisia poistuu, polkumyyntiin liittyviä rajoitteita syntyy ja poistuu. Tämä edellyttää huolitsijoilta jatkuvaa seurantaa ulkokauppaa koskevien määräysten muuttumisesta. Koska EU:n raja on ulkoraja, siitä seuraa, että EU-viranomaiset päättävät ulkokauppaa koskevista asioista. Itse tullaus tehdään nykyään pääosin sähköisiä tullausjärjestelmiä hyväksikäyttäen, mutta tullin tekemät tarkistukset saattavat edellyttää asiapapereiden tai kuljetettavien tavaroiden tai näytekappaleiden toimittamista tullille hyväksyttäväksi.

Vientitullaus

Itse tullaus eli vientiselvitys tapahtuu samalla lailla sähköisesti ja perustuu samaan tullitariffiin eli TARICiin. Asiapaperit ovat periaatteessa samat. Toiminta perustuu pitkälti asiapapereihin ja sähköisiin tullauksiin. Merkittävä kohta viennissä on EU:n rajanylityspaikka ja se edellyttää erityyppisiä sähköisiä ilmoituksia huolintayhtiöltä tullille ja rahdinkäsittely-yhtiöille, jotta tulli voisi varmistua siitä, että tavara on jättänyt yhteisöalueen. Tullilta saatu päätös viennistä on tärkeä, koska sillä voidaan vahvistaa, että vienti on fyysisesti suoritettu, ja se mahdollistaa esimerkiksi alv-vähennyksen huolitsijan asiakkaalle eli tavaran viejälle.

Passitus

Passitus on tullivalvonnan alaisuudessa yhteisöalueen sisällä tapahtuva tavaran siirto toisessa maassa tapahtuvaa tullausta varten tai passitus sellaiseen paikkaan, josta tavara viedään yhteisöalueelta tullaamatta sitä. Tavaran kuljettamista varten yhteisöalueen sisällä asetetaan tullille vakuus. Tavoitteena on, että kun tavarat saapuvat määräpaikkaan, passitukset voidaan sähköisesti päättää eli päättävä tulli vahvistaa lähettävälle tullille, että tavara on saapunut määräpaikkaan jatkotoimenpiteitä varten. Tällöin asetettu vakuus voidaan vapauttaa. Huolitsijan hoitavat säännöllisesti asiakkaidensa tavaroiden passittamista, joko asiakkaan omalla tai huolintayrityksen passitusvakuudella.

Tulliperuutukset ja –oikaisut

Huolitsija hoitaa tässä huolintapalvelussa toimeksiantajansa puolesta kaiken sen paperityön, jota tarvitaan siksi, että toimeksiantajan lukuun voidaan anoa tullilta takaisin väärin maksettuja tulleja ja veroja. Esimerkiksi, jos toimeksiantajan itsensä suorittamassa tullauksessa on syystä tai toisesta tapahtunut erhe, huolintayhtiö, jonka erityisosaamiseen tullauksen syvempi osaaminen kuuluu, voi tietyissä tilanteissa pystyä oikaisemaan tullauksessa tapahtuneen virheen asiakkaansa eduksi.
Viranomaisten vaatimukset kuljetusten ennakkoilmoittamisesta

Lisääntynyt uhka käyttää kuljetuksia tai tavaroita terrorismin aseina on johtanut siihen, että useat maat ovat sopineet erityyppisistä toimenpiteistä, joilla pyritään valvomaan ja estämään väärinkäytöksiä. Tässä toiminnassa on mukana koko EU. Näistä kuljetusten eri seurantamalleista käytetään erilaisia lyhenteitä, mutta ne ovat tarkoitusperältään varsin samanlaisia. Näitä ovat muun
muassa:

  • AREX = Arrival Exit Information (käytetään Suomessa)
  • ICS = Import Control System
  • ECS = Export Control System
  • ENS = Entry Summary Declaration
  • AMS = Automated Manifest System (lentoliikenteessä USA:han)
  • C-TPAT = Customs Trade Partnership against Terrorism (meriliikenteessä USA:han)

Alkusysäyksen tähän antoivat tunnetut New Yorkissa sattuneet, niin sanotut 9/11-tapahtumat. Nyt niitä implementoidaan eri puolilla maailmaa. Näillä pyritään turvallisiin kuljetuksiin käyttäen erilaisia sähköisiä ennakkoilmoituksia lähtevistä/tulevista tavaraeristä ja niihin liittyvistä toimijoista. Näihin toimintoihin liittyvät myös vaatimukset rahdin läpivalaisusta esimerkiksi lentoliikenteessä, toimijoiden sertifioimisesta sekä viranomaisten tekemistä riskianalyyseistä. Huolintayhtiöt hoitavat asiakkaiden puolesta tarvittavia kuljetusten aikaisia ilmoitusmenettelyjä ja sähköisiä ennakkoilmoituksia tullin ja muiden viranomaisten suuntaan.