Helsingin satama

Pääkaupunkiseutu on Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein kappaletavarasatama sekä lentorahtiasema. Alueen merkitystä Suomen logistisena keskipisteenä on kasvattanut metropolialueen asukasmäärän kasvun lisäksi yritysten logistiikkatoimintojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle yhä harvempiin ja suurempiin yksiköihin, joista hoidetaan loppujakelu muualle Suomeen. Alueen logistisella toimivuudella on vaikutusta koko Suomen logistiselle kilpailukyvylle. Logistiikkasektorin työllisyysvaikutukset alueella ovat merkittävät.

Ilmakuva Vuosaaren satamasta.

Helsingin satamaan tuodaan pääasiassa kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Metsä- ja metalliteollisuustuotteet sekä elintarvike-, tekstiili- ja lasiteollisuuden tuotteet muodostavat pääosan vientitavaroista. Helsingin Sataman tiheiden laivayhteyksien vuoksi sataman kautta kuljetetaan paljon sellaisia tuotteita, joiden lähtö- tai kohdealue on pitkänkin matkan päässä muualla Suomessa. Helsingin sataman tavaraliikenne Viron liikennettä lukuunottamatta on painottunut Vuosaareen, josta on kontti- ja roro-liikennettä sekä pieni määrä ropax-liikennettä Saksaan. Matkustajalauttaliikenne sekä Viron ja Tukholman tavaraliikenne on keskittynyt Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan.

Helsingin Satama Oy hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita sekä vastaa teknisten järjestelmien ylläpidosta sekä alueen liikennejärjestelyistä. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista taas vastaavat alueella toimivat yritykset: satamaoperaattorit sekä huolinta- ja kuljetusliikkeet.

Helsingin sataman toiminnan ympäristöluvat määräävät ympäristönsuojelun vaatimukset sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Vuosittaisessa ympäristöohjelmassa huomioidaan sekä Helsingin Sataman että Helsingin kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet.

Helsingin satama on Itämeren merkittävin matkustajasatama. Vuonna 2016 matkustajia (lähteviä ja saapuvia yhteensä) oli 11,6 miljoonaa, joista yli 11 miljoonaa kulki linjaliikenteen matkustaja-autolautoilla. Helsingistä on laivayhteydet Tukholmaan, Tallinnaan, Travemündeen, Rostockiin ja Pietariin. Kolme neljäsosaa matkustajista kulkee tällä hetkellä Viroon ja seuraavina tulevat Tukholma ja Pietari. Vilkkaimpana kesäaikana lähtöjä Tallinnaan on päivässä jopa 17.

Viron liikenne on tällä hetkellä Helsingin sataman merkittävin yksittäinen laivayhteys (sekä kuljetettuina tonneina, yksiköinä että laivaliikenteen määränä) ja sen volyymien (sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta) ennustetaan yhä kasvavan. Suomen ja Viron välillä lisääntyvä sosiaalinen ja taloudellinen yhteistyö samoin kuin Rail Baltic -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan tukevat volyymien kasvua. Tulevaisuudessa mahdollisesti voimaantuleva viisumivapaus voi lisäksi kasvattaa huomattavasti Pietarin matkustajamääriä.

Vuonna 2016 yli 400 kansaivälistä risteilyalusta vieraili Helsingissä tuoden kaupunkiin yli 400 000 matkailijaa. Risteilyalukset sijoitetaan keskustan matkustajasatamiin ja Hernesaaren tai Jätkäsaaren risteilyaluslaiturille.

Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamasta on tiheät yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin. Rahtiliikenteen osalta Helsingin satama on Suomen merkittävin yksikköliikennesatama ja kuuluu Itämeren 5 – 6 suurimman yksikkösataman joukkoon. Se palvelee Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen kautta vähittäiskauppaa ja teollisuutta koko maassa. Sen kautta kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta. Helsingin sataman tuonti- ja vientikuljetukset ovat tasapainossa, mikä on merkittävä etu varustamoiden kannalta.

Satamanosat

Helsingin sataman satamanosat ovat erityyppisiä: Eteläsatama ja Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaaren satama.

Eteläsatama ja Katajanokan satama palvelevat matkustaja-autolauttaliikennettä. Matkustajien lisäksi laivat kuljettavat henkilöautoja, linja-autoja ja kuorma-autoja. Myös risteilylaivat käyttävät Katajanokan satamaa.

Länsisatama on matkustajamäärältään Suomen suurin matkustajasatama. Tällä vuosikymmenellä Länsisataman kehittäminen on tärkein Helsingin Sataman kehittämissuunnitelmista. Se lisää Helsingin vetovoimaisuutta Itämeren matkailukohteena sekä vahvistaa keskustan matkailupalveluita ja elinkeinoja. Lisäksi se tukee Helsinki- Tallinna -kaksoiskaupunkikehitystä yhdistämällä kaupunkien keskustat suoraan toisiinsa.

Hernesaaressa toimii risteilyliikenteen laituri, jossa on laituripaikkoja yhtäaikaisesti kolmelle risteilylaivalle.

Vuosaaren satama otettiin käyttöön marraskuussa 2008, jolloin Länsisataman tavarasatamatoiminnot ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen. Vuosaaren sataman kautta kulkee sekä kontti- että roro-liikennettä ja jonkin verran lähinnä Saksaan suuntautuvaa ns. ropax-liikennettä.

Vuosaaren satama toimii ns. läpivirtaussatamana, eli suurin osa tavaroista kuljetetaan nopeasti laivoista satama-alueen ulkopuolella sijaitseviin logistiikkakeskuksiin. Vuosaaren satama sijaitsee Kehä III:n päässä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kehä III on Suomen merkittävin logistiikkatoimintojen keskittymä. Kehätien varressa sijaitsee Suomen selvästi suurin lentorahtiasema sekä useita logistiikka- ja tukkualan logistiikkakeskuksia.

Vuosaaren satama palvelee kontti- ja roroliikennettä. Helposti navigoitava meriväylä johtaa suoraan avomerelle ja moottoritietasoinen Satamatie liittyy sujuvasti samantasoiseen kehä III -tiehen ja samalla Suomen päätieverkkoon. Myös junakuljetuksille on luotu hyvät edellytykset: Keravalla päärataan yhtyvä satamarata johtaa suoraan Vuosaaren sataman laitureille ja terminaaleihin.

Nykyisellään Vuosaaren satamaan kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita kuten logistiikka-alueet sekä sataman huoltoalue.

Tulevaisuudessa Helsingin Sataman kehittymiseen tulevat vaikuttamaan seuraavat tekijät:

  • pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisääntyminen lisäten kulutustavararahtiliikennettä alueelle
  • Suomen teollisuuden rakennemuutos johtaen yksiköityjen kuljetusten määrän lisääntymiseen Etelä-Suomessa
  • Suomen satamien kiristyvä kilpailu johtaen volyymien keskittymiseen harvempiin satamiin (mm. Helsingin Satamaan)
  • Helsingin Energian voimalaitosratkaisut eli mahdollinen biopolttoaineen käytön lisääminen, mikä johtaa investointeihin Vuosaaren satamassa
  • Helsingin ja Tallinnan välisen matkustaja-, henkilöauto- ja tavaraliikenteen lisääntyminen
  • Rail Baltic -yhteys matkustaja- ja rahtiliikenteelle Tallinnasta Varsovaan
  • laivatonniston siirtyminen vähäpäästöisiin polttoaineisiin, mm. LNG:hen ja biopolttoaineisiin.