Helsingin satama

Pääkaupunkiseutu on Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein yksikköliikennesatama sekä lentorahtiasema. Alueen merkitystä Suomen logistisena keskipisteenä on kasvattanut metropolialueen asukasmäärän kasvun lisäksi yritysten logistiikkatoimintojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle yhä harvempiin ja suurempiin yksiköihin, joista hoidetaan loppujakelu muualle Suomeen. Alueen logistisella toimivuudella on vaikutusta koko Suomen logistiselle kilpailukyvylle. Logistiikkasektorin työllisyysvaikutukset alueella ovat merkittävät.

Ilmakuva Vuosaaren satamasta.

Helsingin satamaan tuodaan pääasiassa kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Metsä- ja metalliteollisuustuotteet sekä elintarvike-, tekstiili- ja lasiteollisuuden tuotteet muodostavat pääosan vientitavaroista. Helsingin Sataman tiheiden laivayhteyksien vuoksi sataman kautta kuljetetaan paljon sellaisia tuotteita, joiden lähtö- tai kohdealue on pitkänkin matkan päässä muualla Suomessa. Helsingin sataman tavaraliikenne Viron liikennettä lukuunottamatta on painottunut Vuosaareen, josta on kontti- ja roro-liikennettä sekä pieni määrä ropax-liikennettä Saksaan. Matkustajalauttaliikenne sekä Viron ja Tukholman tavaraliikenne on keskittynyt Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan.

Helsingin Satama Oy hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita sekä vastaa teknisten järjestelmien ylläpidosta sekä alueen liikennejärjestelyistä. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista taas vastaavat alueella toimivat yritykset: satamaoperaattorit sekä huolinta- ja kuljetusliikkeet.

Helsingin sataman toiminnan ympäristöluvat määräävät ympäristönsuojelun vaatimukset sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Vuosittaisessa ympäristöohjelmassa huomioidaan sekä Helsingin Sataman että Helsingin kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet.

Helsingin satama on Euroopan vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama. Helsingin sataman kautta kulki vuonna 2018 kaikkiaan 12,1 miljoonaa matkustajaa, joista linjaliikenteessä matkustaneiden määrä oli 11,6 miljoonaa. Helsingistä on laivayhteydet Tukholmaan, Tallinnaan, Travemündeen ja Pietariin. Lähes 77 % kaikista Helsingin satamaa käyttäneistä matkustajista kulki Helsingin ja Tallinnan välillä. Seuraavaksi suosituimmat reitit ovat Tukholmaan ja Pietariin. Vilkkaimpana kesäaikana lähtöjä Tallinnaan on päivässä jopa 18.

Viron liikenne on tällä hetkellä Helsingin sataman merkittävin yksittäinen laivayhteys (sekä kuljetettuina tonneina, yksiköinä että laivaliikenteen määränä) ja sen volyymien (sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta) ennustetaan yhä kasvavan. Suomen ja Viron välillä lisääntyvä sosiaalinen ja taloudellinen yhteistyö samoin kuin Rail Baltic -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan tukevat volyymien kasvua.

Vuonna 2018 kansainvälisiä risteilymatkustajia vieraili Helsingissä enemmän kuin koskaan ennen. Kaikkiaan heitä saapui kaupunkiin lähes 520 000. Risteilyalusten käyntejä kertyi 285 kpl. Aluksien ja niiden matkustajakapasiteettien kasvu on kansainvälisessä risteilyliikenteessä vallitseva trendi. Risteilyalukset sijoitetaan keskustan matkustajasatamiin ja Hernesaaren risteilyaluslaiturille.

Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamasta on tiheät yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin. Rahtiliikenteen osalta Helsingin satama on Suomen merkittävin yksikköliikennesatama ja kuuluu Itämeren 5 – 6 suurimman yksikkösataman joukkoon. Se palvelee Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen kautta vähittäiskauppaa ja teollisuutta koko maassa. Sen kautta kuljetetun tavaran arvo on 43–54 miljardia euroa, eli 40–50 % koko Suomen merikuljetusten arvosta. Helsingin sataman tuonti- ja vientikuljetukset ovat tasapainossa, mikä on merkittävä etu varustamoiden kannalta.

Satamanosat

Helsingin sataman satamanosat ovat erityyppisiä: Eteläsatama ja Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaaren satama.

Eteläsatama ja Katajanokan satama palvelevat matkustaja-autolauttaliikennettä. Matkustajien lisäksi laivat kuljettavat henkilöautoja, linja-autoja ja kuorma-autoja. Myös kansainväliset risteilylaivat käyttävät Katajanokan satamaa.

Länsisatama on matkustajamäärältään Suomen suurin matkustajasatama. Se palvelee ennen kaikkea nopeaa reittiliikennettä Tallinnaan. Laivareitti on osa merkittävää liikenneväylää Keski-Eurooppaan. Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä oman, kehittyvän talousalueensa, jolla työvoima liikkuu ja myös sosiaaliset suhteet kukoistavat. Uusi Länsiterminaali 2 otettiin käyttöön helmikuussa 2017.

Hernesaaressa toimii neljä risteilyliikenteen laituria, joista uusin, suurille kansainvälisille aluksille tarkoitettu LHD avattiin vappuna 2019. Hernesaaren merellisen alueen kehittäminen lisää Helsingin vetovoimaisuutta Itämeren matkailukohteena sekä vahvistaa keskustan matkailupalveluita ja elinkeinoja.

Vuosaaren satama otettiin käyttöön marraskuussa 2008, jolloin Länsisataman konttitoiminnot ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen. Vuosaaren sataman kautta kulkee sekä kontti- että roro-liikennettä ja jonkin verran lähinnä Saksaan suuntautuvaa ns. ropax-liikennettä.

Vuosaaren satama toimii ns. läpivirtaussatamana, eli suurin osa tavaroista kuljetetaan nopeasti laivoista satama-alueen ulkopuolella sijaitseviin logistiikkakeskuksiin. Vuosaaren satama sijaitsee Kehä III:n päässä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kehä III on Suomen merkittävin logistiikkatoimintojen keskittymä. Kehätien varressa sijaitsee Suomen selvästi suurin lentorahtiasema sekä useita logistiikka- ja tukkualan logistiikkakeskuksia.

Vuosaaren satama palvelee kontti- ja roroliikennettä. Helposti navigoitava meriväylä johtaa suoraan avomerelle ja moottoritietasoinen Satamatie liittyy sujuvasti samantasoiseen kehä III -tiehen ja samalla Suomen päätieverkkoon. Myös junakuljetuksille on luotu hyvät edellytykset: Keravalla päärataan yhtyvä satamarata johtaa suoraan Vuosaaren sataman laitureille ja terminaaleihin.

Vuosaaren satamaan kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita kuten logistiikka-alueet sekä sataman huoltoalue.

Tulevaisuudessa Helsingin Sataman kehittymiseen tulevat vaikuttamaan seuraavat tekijät:

  • pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisääntyminen lisäten kulutustavararahtiliikennettä alueelle
  • Suomen teollisuuden rakennemuutos johtaen yksiköityjen kuljetusten määrän lisääntymiseen Etelä-Suomessa
  • Suomen satamien kiristyvä kilpailu johtaen volyymien keskittymiseen harvempiin satamiin (mm. Helsingin Satamaan)
  • Helsingin ja Tallinnan välisen matkustaja-, henkilöauto- ja tavaraliikenteen lisääntyminen
  • Rail Baltic -yhteys matkustaja- ja rahtiliikenteelle Tallinnasta Varsovaan
  • laivatonniston siirtyminen vähäpäästöisiin polttoaineisiin, mm. LNG:hen ja biopolttoaineisiin.