Arvonlisäverokäytäntö kaupassa kolmansien maiden kanssa

Tuonti

Tavaran arvonlisävero kannetaan alv-rekisteröidyn maahantuojan kyseessä ollen kotimaan alv-ilmoitusten kautta verohallinnon toimesta voimassa olevien verokantojen (Suomi yleinen alv 24% v.2017) mukaan. Muiden maahantuojien arvonlisäverot kannetaan tulli-ilmoituksilla (kts. arvonlisävero ulkokaupassa).

Edullisemman alv-kohtelun saavat elintarvikkeet ja juomat (eivät kuitenkaan alkoholijuomat) sekä rehut ja rehuseokset sekä niiden valmistuksessa käytettävät raaka- ja lisäaineet (alv 14 % 2017), lääkkeet ja eräät lääkelaissa tarkoitetut valmisteet, joita myydään vain apteekeista sekä kirjat (alv 10% 2017).

Arvonlisävero-oikaisut haetaan silloin tulliviranomaiselta, kun on kyseessä tullilaitoksen kantama arvonlisävero. Kuitenkaan viranomainen ei ole oikeutettu myöntämään palautusta AVL:n 100 §:n nojalla, mikäli kyseinen vero on voitu arvonlisäverolain ostovähennyssäädösten mukaan vähentää. Kyseisen lainkohdan ongelmatilanteet vähenevät vuoden 2010 alusta, kun positiivinen alv-saldo huomioidaan asiakkaan verotilillä kuukausittain tarvittaessa palauttaen.

Eräissä muissa EU-maissa tuonnin yhteydessä tapahtuvasta arvonlisäveron kantamisesta on luovuttu maahantuojan ollessa oikeutettu arvonlisäveron ostovähennykseen. Tällaisten maiden lukumäärä on kasvussa ja Suomessakin vastaavaa harkitaan. Tuontitullauksen yhteydessä kannetaan Suomessa arvonlisävero viimeisimpään tiedossa olevaan unionin määräpaikkaan saakka kustannusten ollessa laskettavissa.

Vienti

Vienti on verotonta sekä tavaran että palveluiden osalta. Myös vientitavaroille kotimaassa suoritetut kuljetus-, käsittely- ja huolintapalvelut ovat arvonlisäverottomia. Mikäli vientiin liittyvän kotimaan osuuden kuljetuksesta suorittaa muu kuin vientikuljetuksen hoitaja, on tämäkin palvelu veroton, mutta verottaja on oikeutettu vaatimaan palvelun suorittajalta näytön kotimaankuljetuksen liittymisestä toimittamiseen kolmanteen maahan. Valtaosa tavaraan liittyvien palveluiden samoin kuin immateriaalipalvelujen myynneistä elinkeinonharjoittajille muihin maihin tulivat vuoden 2010 voimaan astuneiden arvonlisäverolakimme muutosten jälkeen arvonlisäverottomiksi ns. käänteisen verovelvollisuuden perusteella.

Kauttakulkuliikenne

Kauttakulkuliikenteeseen Suomessa kohdistuvien palveluiden arvonlisäverokäytäntö on riippuvainen kyseessä olevan tavaraerän statuksesta:

  • EU-tavara, joka on menossa Suomen kautta kolmanteen maahan ja tavaraerä on jo asetettu vientimenettelyyn lähtömaassa: Tällaiseen tavaraan kohdistuvat Suomessa suoritettavat kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja varastointipalvelut sekä muut sen kaltaiset palvelut ovat arvonlisäverottomia.
  • EU-tavara, joka saapuu Suomeen Euroopan unionin perussääntöjen mukaan vapaasti olematta vientimenettelyyn asetettua tai passitusmenettelyssä: Tällaiseen tavaraan kohdistuvat kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät lastaus-, purkaus- ja varastointipalvelut ovat käänteisen verovelvollisuuden nojalla arvonlisäverottomia, mikäli palveluiden ostaja käyttää ostossaan toisessa EU-maassa annettua alv-tunnusta.
  • Ulkoisessa tai sisäisessä Euroopan unionin passitusmenettelyssä olevaan tavaraan, joka vain kulkee Suomen kautta, kohdistuvat palvelut ovat arvonlisäverottomia.
  • Vapaavarastoissa, tullivarastoissa tai väliaikaisissa varastoissa tavaroihin kohdistuneet palvelut ovat palvelun suorittajan laskulla arvonlisäverottomia; tosin tuontitullaustilanteessa nämä tulee arvonlisäverottaa tuontitullauksen arvonlisäverotuksen yhteydessä ja ne sisältyvät silloin yleensä kauppahintaan.

Logistiikka-alan palvelun suorittajan arvonlisäveroton lasku:

Vuoden 2004 alusta voimaan astunut arvonlisäverolain muutos edellyttää, että laskun arvonlisäverottomuuden peruste on mainittava laskulla; maininta voi olla viittaus kyseiseen lainkohtaan tai sanallinen peruste.