Suomen asema ja ominaispiirteet lentokuljetuksissa

Suomen lentorahtitoimintaa ohjaa ja rajoittaa usea erityispiirre. Lentorahdin osalta todellisia operatiivisia lentokenttiä on vain yksi, joka on Helsinki-Vantaan lentoasema.

Kohdetarjonnaltaan Helsinki-Vantaa kattaa Aasian ja Euroopan merkittävimmät solmukohdat suorin lennoin, mutta esimerkiksi Euroopan osalta nämä lennot operoidaan hyvin rajallisella kalustolla. Poikkeuksena integraattoreiden rahtikoneyhteydet omiin hubeihinsa, joiden sijainti on sovitettu vain kyseessä olevien yritysten omaan jakeluverkostoon ja ovat siten vain rajallisesti hyödynnettävissä. Päivittäinen lähtötiheys luo pohjaa toimitusvarmuudelle sekä mahdollistaa konsolidoinnin ja muiden synergiaetujen hyödyntämisen. Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan ei ole säännöllisiä suoria yhteyksiä lainkaan.

Pääosin konekannan ja kohdetarjonnan rajallisuudesta johtuen suurin osa Suomesta vietävästä ja Suomeen tuotavasta lentorahdista liikkuu maantie- ja lauttayhteyksien avulla Helsingin ja Euroopan pääkenttien välillä. Euroopasta käsin voidaan tarjota reitityksiä myös isompikokoiselle rahdille sekä saavuttaa kohteita, joihin Suomesta ei ole suoria yhteyksiä. Maantiepohjaiset etu- ja jatkokuljetukset vaativat tosin lisäaikaa ja pidentävät siten kokonaistoimitusaikoja.

Helsinki-Vantaa on perinteisesti toiminut transitoasemana idän ja lännen välillä tarjoten luotettavan ja tehokkaan rahdinkäsittelyn infrastruktuurin maahantuojille ja teollisuudelle Venäjällä. Helsinki-Vantaalla on edelleen transitoasema, mutta se on muuttanut muotoaan siten, että yhä suurempi osa Helsinki-Vantaan läpisuuntautuvasta lentorahdin tavaravirrasta kulkee Aasiasta Suomen kautta Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin (west bound) Venäjän sijasta. Vastaava virtaus suuntautuu myös takaisin Keski-Euroopasta ja Yhdysvalloista edelleen Aasiaan (east bound).