Maatiekuljetusten hinnoittelu

Maantiekuljetuksen hinnoittelun keskeisimmät tekijät ovat kuljetettavan matkan pituus, rahditusperuste, asiakkuus, tarvittavat lisäpalvelut ja polttoaineen hinnan perusteella määräytyvä polttoainelisä. Lisäpalveluita voivat olla muun muassa määritelty kuljetuslämpötila, jakelu tiettynä ajankohtana, terminaalikäsittelyt ja apumiehen käyttö.

Kuljetus toteutetaan ja laskutetaan rahtikirjan perusteella. Rahditusperuste voi olla lähetyksen todellinen paino, tilavuuspaino, lavapaino, lavametripaino tai pituuskerroinpaino. Lähtökohtana on käyttää rahditusperusteena todellista painoa. Jos todellinen paino ei ole lähetyksen tilavuuden tai kuormattavuuden vuoksi järkevä hinnoitteluperuste, määritellään laskennallinen rahdituspaino. Esimerkiksi suuri määrä untuvaa vie paljon tilaa, mutta ei paina paljoakaan. Siksi sen kuljettaminen on järkevämpää hinnoitella tilavuuden kuin painon mukaan.

Rahdituspaino on kuljetuksen hinnan määrittelyyn tarvittava laskennallinen massa. Yhden kuutiometrin tilan vievän lähetyserän laskennallinen rahdituspaino on usein 333 kg, kun sen päälle tai alle voi lastata muuta tavaraa. Tästä voidaan laskea edelleen tilavuuspaino eli todellinen tilavuus x rahdituspaino (m3 x 333 kg). Tätä tilavuuspainoa voidaan käyttää rahditusperusteena, jos todellinen paino on pienempi kuin 333 kg/m3 ja sen päälle tai alle voi lastata muuta tavaraa. Kuljetustoiminnan kannattavuuden vuoksi on olennaista, että lähettäjä merkitsee rahdituspainon oikein.

Lavapaino voi olla rahditusperusteena, jos lähetyksen päälle tai alle ei voi lastata muuta tavaraa. Lavapaino määritellään eri lavatyypeille. Esim. FIN-lavan lavapainoksi voidaan määritellä 925 kg/lava.

Lavametri voi olla rahditusperusteena, jos lähetys varaa kuormatilan koko leveyden ja korkeuden. Lavametripainoksi määräytyy kahden FIN-lavapaikan perusteella usein 1850 kg. Eri yrityksillä on erilaisia tapoja pyöristää lukuja, josta syystä käytössä on myös 2000 kg lavametripaino.

Todellinen paino on ilmoitettava kuljettajalle akselimassojen, kokonaismassan ja kuorman sidonnan vuoksi.

Rahditusperusteina käytetään lähetyksen painoa, joka voidaan laskea kolmella eri tavalla käyttämällä lähetyksen todellista painoa, kuutiopainoa tai lavametripainoa. Kuvassa (DB Schenker) vasemmalta oikealle:

Lähetyksen rahdittaminen

Manner-Euroopan maantiekuljetuksissa käytettyjä hinnoittelumalleja

Osakuormien hinnoittelu tapahtuu usein porrastetusti alla olevan taulukkoesimerkin tapaisesti. Taulukkohinnat ovat tyypillisiä vuosisopimuksia tehdessä ja sisältävät yleensä vain perusrahdin. Lisäksi saatetaan veloittaa rahdinlisiä, joita ovat muun muassa

  • satamamaksu, lähetyksen bruttopainon perusteella
  • imo/adr maksu, vaarallisten aineiden kuljetuksissa
  • fix-lisä, aikataulutettujen lähetysten kuljetuksissa
  • toimenpidepalkkio
  • polttoainelisä

Osakuormien ja täysien kuormien rahti voidaan hinnoitella myös ns. all-in hintana, jossa yhteen kokonaishintaan on sisällytetty perusrahti sekä mahdolliset rahtilisät. All-in hintoja käytetään usein yksittäisten kertalähetysten hinnoittelussa.

FTL (full-truck-load, täysi kuorma)

LTL (less-than-truckload, osakuorma)

Osa- ja täyskuorma voivat koostua myös useasta pienemmästä lähetyksestä, jotka ovat esikuljetuksessa noudettu lähtöterminaaliin ja koottu yhdeksi osakuormaksi runkokuljetusta varten.

Kotimaan autoliikenteessä rahditusperusteet ja palvelumaksut -esimerkki(pdf).