Kansalliset kuljetusmääräykset

Kansallisesti Suomessa noudatetaan maantiekuljetuksissa VAK-määräyksiä ja rautatiekuljetuksissa rautatie-VAK-määräyksiä, jotka ovat yhteneväiset maantie-VAK-määräysten kanssa.

Ylin toimivaltainen viranomainen vaarallisten aineiden kuljetuksissa on liikenne- ja viestintäministeriö ja omalla toimialallaan toimivat sitten Liikenteen Turvallisuusvirasto, Trafi, tullilaitos, poliisiviranomaiset, rajavartiolaitos, satamaviranomaiset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, Säteilyturvakeskus ja työsuojeluviranomaiset.

Lisätietoja internetistä http://www.lvm.fi/, http://www.trafi.fi//

Maantie- ja rautatiekuljetuksissa Suomen kansalliset VAK-määräykset perustuvat VAK-lakiin (Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta 719/1994 muutoksineen) ja sen nojalla annettuihin asetuksiin ja päätöksiin ja käytännössä ADR/RID-sopimukseen.

Merikuljetuksissa sovelletaan VAK-lakia ja sen nojalla annettujen asetusten ja päätösten lisäksi IMDG-koodia, käytännön tasolla Trafin asetuksia. Vaarallisten aineiden tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella on annettu oma asetus.

Ilmakuljetuksissa sovelletaan ICAO-TI/IATA-DGR-määräyksiä ja lisäksi OPS-määräyksiä.

Kansallisesti pyritään rajoittamaan erityisesti vaarallisimpien aineiden kuljetuksia. Tällaisiksi tulkitaan varsinkin räjähteet, radioaktiiviset ja myrkylliset aineet. Niin ikään huomioitavana asiana tulevat ADR-määräyksissä annetut tunnelirajoituskoodit ja niiden aiheuttamat tunnelien kategorisoinnit eli luokittelut myös Suomessa.

Ajoneuvojen kuljetusrajoituksia voi olla myös määrätyllä alueella, tiellä tai tien osalla ja kansalliset määräykset löytyvät LVM-asetuksen kohdasta 1.9.6

Ajoneuvon kuljetusrajoitukset lautalla (maantielautat eli lossit) löytyvät myös yllämainitun LVM-asetuksen kohdasta 1.9.7.

Erikseen on sitten näiden virallisten määräysten lisäksi huomioitava rahdinkuljettajan, kuljetus- tai huolintaliikkeen tai logistiikkayrityksen omaan ns. Company Policy’yn eli yrityksen menettelytapaan liittyvät rajoitukset eräiden aineiden kuljettamisessa. Näissä tapauksissa syy saattaa olla imagollinen tai kuljetusreittien rakenteeseen liittyvä. Tässäkin tapauksessa asia selviää yleensä kysymällä.

Tavaralinjaliikenteen yleiset kuljetusmääräykset alkaen 1.1.2016 (pdf).