Logistiikka

Logistiikka (Logistics) tarkoittaa materiaalivirtojen ohjaamista raaka-aineiden alkulähteiltä loppuasiakkaalle siten, että tuote on käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja siten, että minimoidaan toimintoihin liittyvät kustannukset ja muut haitat, kuten negatiiviset ympäristövaikutukset tai turvallisuusriskit.

Varsinaisen materiaalivirran eli kuljetusten ja varastoinnin lisäksi logistiikkaan kuuluu tieto- ja rahavirtojen kulkuun liittyvä suunnittelu sekä yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten tarkastelu.

Logistiikka-käsitteestä

Logistiikkaa on harjoitettu niin kauan kuin ollut tuotteiden tai palveluiden vaihdantaa. Logistiikan käsitettä alettiin käyttää Yhdysvalloissa liikkeenjohdon terminä 1950-luvulla. Sitä ennen logistiikka oli liitetty lähinnä sodankäyntiin ja armeijan toimintoihin. Myöhemmin huomiota alettiin kiinnittää kokonaiskustannuksiin, niiden vähentämiseen sekä varastoinnin ja kuljetuksen kehittämiseen. Koko tilaus-toimitusketjun hallintaan on keskitytty lähinnä 2000-luvun jälkeen.

Logistiikasta on kehitelty useita, toisistaan hieman poikkeavia määritelmiä. Yllä olevan määritelmän lisäksi logistiikalla tarkoitetaan tuottavaan ja kustannustehokkaaseen hankintatoimeen, varastointiin sekä kuljetukseen ja jakeluun liittyvien materiaalien ja palvelujen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa niin että samalla huomioidaan asiakasvaatimukset. Tämä määritelmä sisältää sekä yrityksen tulo-, sisä- että lähtölogistiikan. Niin ikään logistiikka nähdään prosessina eli erilaisten toimintojen sarjana. Logistiikka voidaan määritellä myös lyhyesti:

Logistiikka on tuotteen tai palvelun ja siihen liittyvän tiedon ja rahan hallintaa organisaatiossa asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.

Logistiikan määritelmässä korostetaan myös asiakastarpeita. Niiden tunnistaminen ja ennakointi ovatkin ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta liiketoiminta on tuloksellista ja kannattavaa. Asiakaskeskeisyys ja -lähtöisyys ovat menestyksellisen liiketoiminnan perusta.

Logistiikan merkitys

Liike-elämä ei pyöri ilman logistiikkaa. Tehokas ja toimiva logistiikka on organisaatioiden toiminnan elinehto. Logistiikka on EU-tasollakin kirjattu yhdeksi keskeiseksi toimialaksi, jonka avulla jäsenmaiden kilpailukykyä pyritään parantamaan. Logistisista ongelmista voi toisaalta aiheutua mittavat vahingot maailmantaloudelle. Se huomattiin esimerkiksi keväällä 2010, kun Islannin tulivuorenpurkauksesta johtuva tuhkapilvi lamaannutti Euroopan lentoliikenteen.

Suomen logistiikalle erityisvaatimuksia aiheuttavat pitkät etäisyydet vientiteollisuuden päämarkkina-alueille, riippuvuus merikuljetuksista ja kotimaan ohuet tavaravirrat. Toisaalta Suomessa on kansainvälisesti verrattuna pienet markkinat, kun asukkaita on vain noin 5,4 miljoonaa.

Logistiikkaselvityksen 2014 mukaan Suomen logistiikkakustannukset suhteessa BKT:een ovat noin 11,4 prosenttia, mikä on kansainvälisesti korkea luku. Osa erosta johtuu toimialaeroista (raskaan teollisuuden (esim. metsä- ja metalliteollisuus) suhteelliset logistiset kustannukset ovat suuremmat kuin esim. lääketeollisuuden) sekä Suomen maantieteellisestä etäisyydestä päämarkkinoistamme eli Euroopan unionin maista. Paljon on kuitenkin tehtävissä huolinta-alan, sen asiakkaiden ja viranomaisten yhteistyöllä.

Logistiikan tavoitteena on toimittaa raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet siihen paikkaan, aikaan, laadullisesti ja määrällisesti niin kuin on sovittu. Toimitus on hoidettava kunkin yrityksen valitseman palvelutason mukaisesti siten, että yrityksen taloudellinen tulos on mahdollisimman hyvä. Samalla on pyrittävä kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän.

Logistiikkaa ei voi täysin ymmärtää, ellei ole luonut kokonaiskuvaa liiketoimintaympäristöstä. Ei siis riitä, että tarkastellaan yhtä osa-aluetta pohtimatta asiaa kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi hankintatoimen ratkaisut vaikuttavat muun muassa vaihto-omaisuuteen, tuotantoon ja jakeluun. Logistiikkaa on tarkasteltava kokonaisprosessina, jolla pyritään kehittämään koko tilaus-toimitusketjun kilpailukykyä.

Logistiikkastrategia

Toimitusketjun hallinnassa auttaa merkittävästi logistiikkastrategia, jonka avulla toimintaa suunnitellaan ja linjataan usean vuoden aikajänteellä. Siihen kuuluu järjestelmien ja prosessien suunnittelua, toteutusta sekä toiminnan valvontaa ja ohjausta. Logistiikkastrategian avulla tavoitellaan mahdollisimman hyvää kannattavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla luovutaan turhista vaiheista ja toiminnoista ajan ja rahan säästämiseksi. Logistiikkastrategian päämäärinä ovat kustannusten alentaminen, sitoutuneen pääoman pienentäminen ja palvelun parantaminen.

Kustannusten alentamisstrategia keskittyy yleensä varastointi- ja kuljetuskustannusten minimointiin. Sitoutuneen pääoman pienentäminen tähtää siihen, että logistiseen järjestelmään sitoutuu mahdollisimman vähän rahaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa sijoitetun pääoman tuottoastetta. Siksi esimerkiksi tuotteet kuljetetaan suoraan asiakkaille varastoinnin vähentämiseksi, käytetään yhteisvarastoja omien varastojen sijasta tai käytetään kolmatta osapuolta eli logistiikkapalvelujen tarjoajaa. Näissä tapauksissa muuttuvat kustannukset saattavat nousta, mutta sijoitetun pääoman tuotto sen sijaan kasvaa.

Palvelun parantamisstrategia pohjautuu periaatteeseen, että tuotot riippuvat logistisen palvelun tasosta. Palvelusuuntautunut strategia keskittyy asiakkaalle tarjottavaan riittävän hyvään palvelutasoon, jolla tavoitellaan huomattavaa kilpailuetua. Tällaista strategiaa käytettäessä kustannukset lisääntyvät nopeasti, koska logistiikan asiakaspalvelutasoa nostetaan. Lisääntyneet tuotot kuitenkin korvaavat tai jopa ylittävät kasvaneet kustannukset. Ennen lisäarvopalvelujen toteuttamista on kuitenkin syytä varmistaa, että asiakkaat ovat siitä myös valmiita maksamaan.

Logistiikkastrategia on integroitava kiinteästi yrityksen kaikkiin toimintoihin. Näin varmistetaan sen toteutuminen. Strategiatasolla tehtyjä päätöksiä on noudatettava kaikissa logistiikan toiminnoissa. Monissa yrityksissä on ongelmana se, että käytännön arkityössä tehdyt päätökset eivät ole linjassa strategian kanssa.

Logistiikkastrategia ei välttämättä ole aina kirjallisessa muodossa. On paljon menestyksellisiä yrityksiä, joilla ei ole lainkaan kirjallista strategiaa, mutta se on sisäänrakennettuna yrityksen toiminnassa. Kirjallinen strategia kuitenkin jäntevöittää ja linjaa toimintaa, edistää yhteisten työmenetelmien noudattamista ja helpottaa esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä.

Tärkeimpiä toimitusketjun hallintaa koskevia strategisia päätöksiä ovat esimerkiksi varastojen ja tuotantolaitosten sijainnin valinta, ulkoistaminen, varastointipolitiikka ja jakeluteiden valinta. Yleensä logistiikan strategisten päätösten lähtökohtana ovat raaka-aineiden tai markkinoiden läheisyys. Myös toimitusketjujen ja verkostojen jäsenyydet, roolit ja ohjaustavat ovat erittäin tärkeitä päätettäviä asioita. Verkostot on huomioitava esimerkiksi silloin, kun haetaan alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita tai rakennetaan jakelujärjestelmää.

Logistiikkastrategiassa pitää käsitellä ainakin seuraavat asiat:

  • logistiikan nykytila (hankinta, varastointi, kuljetus ja jakelu, paluulogistiikka, toimitusketjun hallinta)
  • menestystekijät, tavoitteet ja päämäärät (asiakkaat, tuotteet, palvelutaso, ulkoistaminen)
  • johtaminen ja organisointi (suhteet tavarantoimittajiin ja verkostokumppaneihin)
  • strategian toteuttaminen käytännössä (resurssit ja toimenpiteet)

Jakelukanavan rakenne on valmistavan yrityksen kannalta yksi tärkeimmistä toimitusketjun suunnittelun päätöksistä. Innovatiivista strategiaa käytettäessä jakelukanavan pitää olla joustava ja jakeluportaiden määrä ja tuotteiden varastointi on minimoitava.

Parhaan palvelun strategian toteuttamiseksi on varmistettava tuotteiden hyvä saatavuus sekä palvelun nopeus ja joustavuus.

Halvimpien hintojen strategiassa yrityksellä pitää olla kustannustehokas logistiikka. Jakelukanava on usein keskitetty, varastomäärät ovat pieniä ja asiakastilausten on oltava suuria.