Citylogistiikka

Kaupunkien keskustat ovat usein haasteellisia jakelulle ja keräilylle johtuen kapeista kaduista ja ruuhkista. Usein vanhojen talojen kauppoja ja jätehuoneita suunniteltaessa ei ole otettu logistiikan sujuvuutta huomioon.

Citylogistiikka eli kaupunkilogistiikka tarkoittaa kuljetusten tehostamista kaupunkialueilla parantaen tehokkuutta ja pyrkien vähentämään ruuhkautumista ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Citylogistiikan toimenpiteet voidaan jakaa neljään ryhmään:

  1. liikennevirtojen tehostaminen, kuten toimitusten yhteisvarastointi ja –kuljetukset, yhteislastauskeskukset, kuljetustensuunnittelu, reitityksen suunnittelu
  2. kiinteät rakenteet, tiestö ja kadut, pysähtymis- ja pysäköintipaikat, lastausalueet, tekniset ratkaisut (vähäpäästöinen ja –meluinen kalusto)
  3. toimenpideohjelmat, määräykset ja luvitus
  4. tutkimus, kaluston ja tietotekniikan kehittäminen citylogistiikan tarpeisiin.

Seuraavia toimenpiteitä kehitetään useimmin citylogistiikan kehityshankkeissa:

  1. Aikarajoitukset. Määritellään tarkkaan milloin jakelua ja lastausta voidaan suorittaa kaupunkialueella tai tietyillä kaduilla. Yleisimmin on rajoitettu yöjakelua, mutta rajoituksia päivisin tai ruuhka-aikoina käytetään.
  2. Kalustorajoitukset. Määritellään maksimikantavuus tai –koko kalustolle, joka saa ajaa kaupunkialueella.
  3. Ympäristöalueet. Määritellään päästönormit, joita alueella kulkeva kalusto ei saa ylittää.
  4. Määräykset toimintaan, esim. tyhjäkäynti.
  5. Opastukset jakelualueilla ja myös talojen pihoilla ja kellareissa.
  6. Yhteislastauskeskukset. Tavoitteena on yhdistellä useiden eri toimittajien kuljetuksia ja kuljettaa ne kerralla määränpäähän.
  7. Kaluston ja toimintaympäristön kapasiteetin käytön maksimointi. Määritellään infrastruktuurikäyttö useammalle eri toimijalle, esim. parkkipaikka voi olla öisin asukkaiden käytössä ja päivisin lastausalueena.
  8. Maanalaiset jakelukeskukset ja tunnelit.
  9. Hallinnolliset rakenteet, kuten esimerkiksi alueen kauppojen tai ravintoloiden keskinäinen yhteistyö jakelukuljetuksissa tai yhteistyö kunnallisen rakentajan kanssa.
  10. Älyliikenteen mahdollisuudet: ennakoiva tilannetieto ruuhkista ja reiteistä, ja esim. liikennevalo-ohjaus, pysäköintipaikkojen tilatieto ja varaaminen sähköisesti jakeluliikenteelle, ”sähköinen lupa” lastaukseen ja purkuun, ennakko-opastus hankalien paikkojen kiertämiseen, sähköiset osoitteet jakelupaikoille, ajantasainen tilannetieto kunnossapidon toimenpiteistä, sähköisten palveluiden ja yhteistyön lisääminen.
  11. Intermodaalisuus. Jakelukeskusten yhdistäminen runkokuljetusten osalta ympäristöystävällisiin kuljetusmuotoihin kuten rautatieliikenteeseen, sisävesikuljetuksiin ja merikuljetuksiin.
  12. Ympäristöystävällisen kaluston kehittäminen ja suosiminen. Vähämeluisin ja –päästöisen kaluston kehittäminen ja sen käyttöönoton tukeminen. Erityishaasteena ovat käyttövoiman jakeluasemat eli latauspisteet.
  13. Kotijakelun ja –keräilyn kehittäminen, mm. nettikauppa.

Case-esimerkkejä citylogistiikasta.