Huoltovarmuus ja varautuminen

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden turvaamiseksi huoltovarmuusorganisaatio suunnittelee, toteuttaa ja ohjeistaa toimialasta riippuen erilaisia varautumistoimenpiteitä ja jatkuvuudenhallinnan menettelytapoja. Toiminta tapahtuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kumppanuusperiaatteella huoltovarmuusorganisaation pooleissa.

Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (VNp 857/2013) astui voimaan 5.12.2013.

Logistiikka on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, mikä muodostaa perustan huoltovarmuuden turvaamiselle. Logistiikalla on tärkeä merkitys Suomen kaltaiselle maalle, joka on kaukana pohjoisessa sijaitseva saari. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 % kuljetetaan meritse, minkä vuoksi merikuljetusten toimivuus on logistiikan varautumisen painopistealueita. Tie- ja rautatiekuljetuksilla on tärkeä rooli sekä tuonnissa ja viennissä että kotimaan sisäisessä liikenteessä. Kotimaan sisällä kriittisimpiä maakuljetuksia ovat lämpösäädellyt elintarvikekuljetukset (esim. maidon keräily ja jakelu), polttoainekuljetukset ja kemikaalikuljetukset. Lentoliikenteen merkitys tulee esiin nopeaa kuljetustarvetta vaativien tuotteiden (esim. varaosat, pilaantuvat/vanhenevat tuotteet) sekä henkilöiden kuljettamisessa. Tämä on koettu tuhkapilven kaltaisissa häiriötilanteissa, jolloin lentoliikenteen pysähtyminen näkyi kuljetusten viivästymisenä tai tsunamin typpisessä tilanteessa, jossa lentokuljetus oli käytännössä ainoa vaihtoehto nopeaa kuljetusta ja osin lääkinnällistä evakuointia vaativille matkustajille. Linja-autoliikenne ja rautateiden henkilöliikenne ovat työssäkäyntiliikenteen toimivuuden kannalta oleellisia. Taksiliikenteen lisääntyvä merkitys haja-asutusalueiden kuljetusten toteuttajana sekä muiden kuljetusmuotojen korvaajana häiriötilanteissa on johtanut siihen, että myös taksitoiminta kuuluu varautumisen piiriin. Yleisesti voidaan todeta, että eri kuljetusmuodoilla on häiriötilanteissa usein toisiaan korvaava tai täydentävä rooli.

Logistiikan varautumisen perustana on olemassa oleva toimintavarma kuljetusjärjestelmä, jonka toimivuuden varmistamiseksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varaudutaan erilaisin varautumisjärjestelyin (esim. riskiarviointi, jatkuvuussuunnittelu, varastointi, poikkeusolojen erityistoimenpiteet), jotka toteutetaan yhteistyössä toimijoiden kesken.

Huoltovarmuuskeskuksen sivut: http://www.huoltovarmuus.fi/ , jossa erityisesti logistiikan kannalta oleelliset kohdat:

Huoltovarmuusorganisaatio

Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) koostuu Huoltovarmuuskeskuksesta, sen hallituksesta, Huoltovarmuusneuvostosta, sektoreista ja pooleista. Se on elinkeinoelämän ja hallinnon edustajista koottu varautumista tukeva ja edistävä yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa Suomen huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa huoltovarmuuden käytännön koordinoinnista, operatiivisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Sen tehtävänä on mm. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä varautumisessa, sovittaa yhteen julkishallinnon taloudellisia varautumistoimia sekä hoitaa valtion varmuusvarastointia.

Huoltovarmuuskeskus tarjoaa yritysten käyttöön huoltovarmuusportaali HUOVI:n sekä SOPIVA-suositukset. HUOVI on varautumisen työkalupakki, joka käsittää ohjeita riskienhallintaan ja jatkuvuussuunnitteluun sekä yritysten itsearviointiin perustuvan kypsyysanalyysisovelluksen. Sen avulla yritys voi arvioida ja kehittää omaa jatkuvuudenhallintaansa. Lisäksi HUOVI toimii luottamuksellisena tiedonvaihtokanavana HVK:n, pooliorganisaation ja yritysten välillä varautumiseen liittyvissä asioissa. Huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä kannustetaan koulutuksen ja yrityskäyntien avulla kypsyysanalyysin laatimiseen ja toimenpiteiden kehittämiseen toiminnan jatkuvuutta uhkaavien riskien varalta. Tätä varten yritykset nimeävät yhteyshenkilön, joka koordinoi asiaa yrityksen sisällä. Huoltovarmuuskrittiselle yritykselle ei aseteta juridisia velvoitteita, vaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

SOPIVA-suositukset (SOPImuksiin perustuva VArautuminen) käsittävät sopimuslausekkeita, joita yritys voi hyödyntää kumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehdyissä sopimuksissa. Tavoitteena on kumppanuusverkoston toimintavarmuuden parantaminen.

Logistiikkasektorin tehtävänä on ohjata ja koordinoida alansa huoltovarmuuden kehittämistä. Logistiikkasektorin puheenjohtaja on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista ja jäsenet edustavat liikennehallinnon viranomaistahoja, puolustusvoimia, toimialan järjestöjä ja yrityksiä. Sektori ohjaa toimialansa pooleja, joita ovat maa-, vesi- ja ilmakuljetuspoolit.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja poolit ylläpitävät luetteloa huoltovarmuuden kannalta kriittisistä yrityksistä, jotka poolit määrittävät toimialaltaan sovittujen kriteerien perusteella. Tavoitteena on normaalioloissa tapahtuvan varautumisen avulla varmistaa näiden yritysten toiminnan jatkuvuus myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päämääränä on turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kuljetus- ja logistiikkapalvelut (esim. elintarvikehuollon, energiahuollon ja terveydenhuollon logistiikka sekä puolustusvoimien tarpeet) varmistamalla yritysten toimintaedellytykset ja priorisoimalla tarvittavat voimavarat ja palvelut viranomaisten toimenpitein. Varautumisessa on otettava huomioon rajapinnat eri kuljetusmuotojen välillä (esim. satamat, lentoasemat, asemat ja terminaalit).

Huoltovarmuuskriittiseltä yritykseltä odotetaan varautumisen vastuuhenkilöä sekä varautumista toimintansa jatkamiseen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi huoltovarmuuskriittisen yrityksen edustajien odotetaan osallistuvan poolien harjoitus- ja koulutustilaisuuksiin. Harjoitusten, tutkimusten ja selvitysten avulla arvioidaan varautumisen tasoa ja toimintakykyä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskriittinen yritys saa maksutta käyttöönsä HUOVI-portaalin palvelut (kypsyysanalyysisovellus ja ohjeet ym.). Poikkeusoloissa pyritään huolehtimaan yrityksen toimintaedellytysten turvaamisesta. Näihin yrityksiin kuuluvat yhteiskunnan toimivuuden, puolustusmateriaalituotannon ja materiaalien ylläpidon turvaamisen kannalta tärkeät yritykset. Puolustusvoimat myöntää henkilövarauksia (VAP) huoltovarmuuskriittisten yritysten avainhenkilöille.

Poolit (maa-, vesi- ja ilmakuljetuspooli) ovat yritysten varautumista ohjaavia ja edistäviä toimielimiä. Niiden tehtävänä on koordinoida operatiivista varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhdessä alan yritysten kanssa. Poolit selvittävät, suunnittelevat ja valmistelevat logistiikan huoltovarmuuden kehittämistä (tavara- ja henkilöliikenteessä) huoltovarmuuden kehittämistä suunnitteluperusteiden sekä tavoitteiden ja ohjeiden mukaan siten, että logistiikka toimii kaikissa tilanteissa tarpeen vaatimalla tavalla. Lisäksi poolit hankkivat ja ylläpitävät toimialojensa toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja, tukevat viranomaisia häiriötilanteiden valmistelussa ja niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpitämisessä, laativat ja teettävät selvityksiä sekä tekevät esityksiä materiaalisen valmiuden parantamiseksi, järjestävät harjoituksia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.