Toimitusketjun johtamisen kehittyminen

Miten toimitusketjun johtaminen on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? 

  • Materiaalitalous (1980…) käsitteen avulla suoritetaan materiaalien, hankinnan, tuotannon ja jakelun aiheuttamien kustannusten ja suoritteiden arviointia, laskentaa ja mitoitusta. Asiakastoimitukset universaaleja eli kaikille samankaltaisia.
  • Logistiikka (1990…) käsitteenä pitää sisällään materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen, lisäarvopalvelujen asiakaspalvelun ja -suhteiden kokonaisvaltaista johtamista ja kehittämistä. ABC-analyysi ja hälytysrajaohjaus yleistyy. Asiakkaille tehtävät palvelut korostuvat esim. kaupintavarastot
  • Toimitusketjun hallinta (2005…) käsitteenä̈ logistiikkaa laajempi ja kattaa tuotteiden sekä̈ niihin liittyviin tietojen ja rahan hallinnan aina raaka- aineen tuotannosta vähittäismyyntiin saakka. Tavoitteena tehostaa ulkoisten sidosryhmien kommunikointia ja tuottaa syvällä yhteistyöllä merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä, johtaminen ja ohjaus korostuvat. Haasteena on ohjaustyökalujen kehittymättömyys, sinällään dataa on riittävästi. 
  • Tuotto-ohjautuva toimitusverkosto (2015…), jossa kysyntä (myyntitilaukset) ohjaavat toimitusverkostoa ja optimointijärjestelmä antaa reaaliaikaista informaatiota yrityksen funktioiden ja sidosryhmien ohjaamiseen. Ennustamisesta siirrytään toimitustiedon jalostamiseen, joka vähentää suunnitteluun liittyvää aikaa ja mahdollistaa simuloinnin eri vaihtoehtoisista skenaarioista. Tuotot ohjaavat toimintaa, aikaisemmin tarkasteltu kustannuksia ja mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun tuotetasolle asti. Työkaluina esim. tekoäly, lohkoverkot, Iot, alustatalous, robotiikka, automaatio.

Tuotto-ohjaus yhdistää liiketoiminnan tavoitteet osaksi toimitusverkoston johtamista, joka edellyttää liiketoiminnan ja talouden uudenlaista osaamistarvetta strategiasta operatiivisen toimintaan. Haasteena on, että toiminnanohjausjärjestelmät ohjaavat yrityksen toimintaa esim. tilaus-toimitusketjuja (myynnin ja oston), organisaatiota ja keskittyy yrityksen oman ympäristön ohjaamiseen. Toimitusverkostossa tulee voimakkaasti mukaan toimittaja- asiakasmarkkinoiden ratkaisut ja toimintamallit, joita perinteiset ERP-järjestelmät eivät tue.

Nykyisin haasteena on, että käytämme miljoonia ohjelmistoihin ja integraatioihin, kuitenkin ohjaamme toimitusketjuja ja -verkostoja taulukkolaskennan avulla (Excel) etsien informaatiota toiminnanohjausjärjestelmän syövereistä ja toimittaen sitten niitä sähköpostilla eteenpäin. Informaation taso riippuu tekijän matemaattisista taidoista ja tiedon ajantasaisuudesta.

Taulukkolaskenta korvautuu tekoälyyn perustuvilla työkaluilla tulevaisuudessa, teknologioina esim. koneoppiminen (algoritmit) ja agenttiteknologia (älykäs tieto) joilla pyritään autonomiseen ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntämiseen. Globaalit suuret yritykset käyttävät jo tekoälyä toimitusverkoston ohjaamiseen. Nykyään on mahdollista jokaisen saapuvan myyntitilauksen jälkeen optimoida koko toimitusketju (Tuottavuus, talous, myynti, hankinta, tuotanto, varasto, kuljetus), tapahtumia voi olla rajaton määrä. 

Tulevaisuudessa tekoäly kertoo mikä on optimaalinen toimitusverkosto ja me ihmiset koitamme tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti, toisaalta selittäen miksi emme päässeet tekoälyn osoittamaan tehokkuuteen?

Aiheeseen liittyy paljon ”hypeä” ja suurimmalla osalla palveluntuottajista ei ole autonomisuutta ja reaaliaikaisuutta tarjolla vaikka myyntipuheissa sitä luvataankin, onneksi aitoja ratkaisujakin löytyy.

Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus lisääntyy pelimäisillä työkaluilla!

Miten ohjausvälineet kehittyvät?

Tuotto-ohjauksen periaatteet

Tuotto-ohjaus mahdollistaa aidon reaaliaikaisen kysyntäohjautuvan toimitusketjun ja informaatio on käytettävissä toiminnan suunnitteluun välittömästi. Suurin osa yrityksistä pyrkii analysoimaan dataansa ja muodostamaan siitä ajattelua toiminnan pohjaksi, tosin silloin ollaan pahasti jo myöhässä markkinoiden muutoksien kanssa. Tällä hetkellä tämä toimintapa on vallitseva, eli meillä on dataa nyt, pyritään ymmärtämään mitä sillä voisi tehdä. Toisaalta edelleen on vallalla 1980-luvun ABC-analyysi ja hälytysrajaohjaus, jota on syytetty liiasta toimituseräkohtaisuudesta. 

Toimitusverkoston (ei tilaus-toimitusketjun) ohjaus, suunnittelu ja skenarointi on yrityksissä alkeellisella tasolla. Yritykset ovat alkaneet palkkaamaan SCM-johtajia yrityksiin, mutta toiminta on vielä jäsentymätöntä ja keskittyy liiaksi entisen logistiikan perusteiden toimintamalleihin. Toisaalta kun työkalut puuttuvat ja erityisesti osaamisen sekä koulutuksen puutteesta johtuva tietovaje ei ainakaan helpota tilannetta. Tämä osaamisvaje koskettaa erityisesti johtajia ja liiketoiminnasta vastaavia henkilöitä. Olemme ulkoistaneet tämän toiminnan IT-henkilöille (tilaus-toimitusprosessi) ja perinteisesti he eivät ole vahvimpia liiketoiminnan osaajia.

Toimitusketjun osaamisen kehittäminen vaatii ryhtiliikkeen koska tulevaisuuden kilpailuedut rakentuvat sen kautta nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden muutoksissa, saamaan aikaan pitäisi säilyttää oman toiminnan sisäinen eheys ja tuloksellisuus. Tällä hetkellä koulutetaan logistiikan alla varastotyöntekijöitä ja autonkuljettajia, mikäli ajatus toimitusketjusta liikkuu vain kuljettamisen ja varastoinnin alueella on merkittävä osaamisvaje. Vähän samanlainen kuin markkinoinnin ammattilainen, joka ei hallitse DigiSome ympäristöä.

Toimitusketjun osaamisen taso on huolestuttava ja tulee heikentämään yrityksiemme menestymistä maailman markkinoilla!