Logistiikan opintopolku 2019

Logistiikan koulutus antaa hyvät valmiudet mitä erilaisiin työtehtäviin ja yrityksiin. Ei ole olemassa yritystä, organisaatiota, kuntaa tai kaupunki jossa logistiikkaa ei olisi mukana jokapäiväisessä toiminnassa. Logistiikan parissa opiskellut voi tehdä uran liikenteen parissa (esim. huolinta, tavaran kuljetus, joukkoliikenne). Myös materiaalikäsittely, kuten virtojen hallinta (seuranta), varastointi ja pakkaaminen sekä lisäksi osto- ja hankintatoimi ovat yleisiä vaihtoehtoja. Ja näiden kaikkien aktiviteettien rinnalla tulee ymmärtää tietovirtojen liikkumista, hallintaa ja seurantaa. Työ on yleensä kutkuttavan hektistä, uudistuvaa, monitasoista, verkostoitumista vaativaa, kansainvälistä ja siksi paras puoli on se, että kaikki päivät ovat erilaisia. 

Logistiikan opintopolun tulisi olla luonteva taival nuorelle opiskelijalle ja logistiikan tarjoamien työmahdollisuuksien tulisi ja varhain olla nuorelle tuttuja. Ilman toimivaa logistiikkaa Suomi pysähtyy, ja koko elinkeinoelämä on logistiikasta täysin riippuvainen. Logistiikka on HOT ja tämä pitää näkyä opetuksessa jo peruskoulun yläasteella. Paikallisella elinkeinoelämällä on avaimet käsissään. Tavoiteen pitäisi olla, että Joka kymmenes ”tettiläinen” logistiikkaa harjoittelemaan! Harjoittelupaikat pitää valita huolellisesta ja tulevaisuutta ajatellen. Paikallisilla logistiikka-alan yhdistyksillä on tässä erittäin suuri rooli. 

Ammattikoululaisen opinnot sisältävät ammattiaineet mutta n.s. muissa ammattikouluissa ja tutkinnoissa, missä opiskellaan liiketoimintaa sivuaineena – logistiikan tulee selvästi näkyä selvemmin. Lukioita varten tulee laatia logistiikan valinnaisia kurssikokonaisuuksia, jossa opiskellaan logistiikan perusteita – ja näin avautuu jo tässä vaiheessa logistiikan kesätyöpaikkoja – tämäkin elinkeinoelämän kanssa. Mitä enemmän paikallinen elinkeinoelämä on mukana kouluttamassa/harjoittelemassa ja kesätyöllistämässä – sen paremmin nuoret pääsevät logistiikan makuun. 

Nykyisessä koulutusmallissa Suomen ja paikallinen elinkeinoelämä on liian kaukana opiskelijan oppimisympäristöstä. Logistiikka on harvalle peruskoululaiselle tuttua, vaikka heidän elämänsä on siitä riippuvainen. 


Logistiikka-alan nykyinen opintopolku

Logistiikan opintopolku tulevaisuudessa

Suomi tarvitsee logistiikan osaajia joka yrityksen tasolle! On satoja työnimikkeitä logistiikan eri tasoilla. Vastaavasti on liian vähän ammattikouluja/ammattikorkeakouluja/ korkeakouluja jotka opettavat niitä valmiuksia jotka elinkeinoelämä logistiikan alalla tarvitsee. Erityisen huono tilanne on Ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa Etelä-Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla, jossa suurin osa työpaikoista sijaitsee. 

Tarvitaan toimenpiteitä!

1. Peruskoulu

Paikallisen elinkeinoelämän tulee tarjota erilaisia, vaihtelevia, kannustavia, inspiroivia, opettavaisia TET paikkoja peruskoululaisille. Järkevä tavoite on, että noin joka kymmenes Tettiläinen kokeilee työtä logistiikan parissa. Tässä tarvitaan paikallisten logistiikan yhdistysten työtä, jotta paikalliset yritykset saavat tarvittavaa tietoa, jotta voi tarjota näitä TET-paikkoja kouluille.

Logistiikka-ala voisi olla esimerkkiala jossa yhdistystasolla (valtakunnallisella tasolla) laaditaan malliesimerkkejä siitä, mitä Tettiläinen voi oppia ja kokea eri logistiikan työtehtävissä, viikossa -> ”Ostajan työviikko”, ”Rekkakuskin työviikko”, ”Varastomiehen työviikko”, ”Pakkaussuunnittelijan työviikko” jne. Yrityksen on paljon helpompaa tarjota koululle TET viikko, kun tietää mitä on tulossa, malleja on olemassa (sovellettavissa omaan yritykseen). Paikalliset yhdistykset muokkaavat alueelleen sopiviksi.

Mitä enemmän Tettiläisiä tutustuu liike-elämän logistiikkaan, sitä enemmän hakijoita tulee ammatillisen koulutuksen logistiikan opintolinjoille. Lisäksi saadaan houkuteltua nuoria opiskelijoita Näyttötutkintoon ja Lukiolaiset innostunevat liiketaloudesta ja jos tarjoilla on logistiikan kurssia – myös näistä. Jos ammattikoulussa tai lukiossa EI ole logistiikka-alaa hallitsevaa opettajaa liike-elämä tai pakallinen logistiikan yhdistys voi auttaa. Peruskoulun jälkeen oppilas siirtyy joko jatkokoulutukseen 2,3, 4:een tai sitten suoraan töihin ilman tutkintoa. 

2. Oppisopimus/ Näyttötutkinto

Soveltuu loistavasti opiskelijoille, jotka haluavat samalla varmistaa työpaikkaansa. Vastaavasti työnantaja saa palkallisen, joka on jo saanut työopastuksen ja valmistuttuaan on heti valmis työhön. Logistiikka-alan paikalliset yritykset voisivat syventää yhteistyötä paikallisten ammattikoulujen kanssa ja tarjota näyttötutkintopaikkoja –erityisesti alueella ja aloilla jossa on pulaa osaavista henkilöistä. Näyttötutkinnon suorittanut on käytännön kautta hankkinut osaamisensa. 

3. Ammattikoulu (opistot)

Ammattikoulututkintoja logistiikan alalta löytyy monia; Kansainvälisen liiketoiminnan ja huolinnan osaamisala, Logistiikan perustutkinto, auto-alan perustutkinto, varastoalan ammattitutkinto jne. Koulutus sisältää harjoittelujaksoja alan yrityksissä. Tämän lisäksi logistiikka-ala tulee panostaa ammattikouluja sisällyttää ainakin yhden kurssin logistiikkaa liiketoimintaopetuksen yhteyteen. Paikalliset yritykset voivat välittää tietoa AMK-kouluihin kesätyöpaikosta. Logistiikka-alan työntekijät ovat erittäin kriittinen resurssi Suomen toimitusketjun toimivuuden kannalta. 

4. Lukio

Lukiot erikoistuvat nykyään eri aloille. Olisi toivottavaa että Suomesta löytyisi ainakin yksi logistiikkalukio. Kuitenkin jokaisella lukiolaisella tulisi olla mahdollisuus opiskella liiketaloutta (joka sisältää logistiikkaa) tai sitten vapaa valinnaisena kurssina Logistiikan perusteet. Paikalliset yritykset voivat välittää tietoa kouluihin kesätyöpaikosta. 

5. Ammattikorkeakoulu/korkeakoulu (alempi tutkinto)

Riippumatta siitä onko opiskelijan tausta teoreettinen (lukio) tai käytännöllinen (ammattikoulu/ näyttötutkinto) opiskelu jatkuu alempaan korkeakoulututkintoon. Vaihtoehtoja on useampi sekä insinöörin että liiketalouden puolella. On erittäin tärkeää että logistiikan opintoja voidaan suorittaa tutkintoon asti – pääaineena! Ei riitä että logistiikasta tulee sivuaine/ valinnainen aina tai että tuleva logistiikan alan ammattilaisen pakollisia logistiikan opintoja on alle puolet opiskelusta (mukaan lukien työharjoittelu ja ONT). Logistiikka-ala tarvitsee rautaisia ammattilaisia! Koko Suomen elinkeinoelämä on joustavasta, taloudellisesta ja nykyaikaisesta tilaus-toimitusketjusta riippuvainen. 

Yhteistyötä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä tulee olla monella eri tasolla: 

  • Yhteistyötä koulutuksen sisällön kehittämisessä 
  • Yritysvierailujen ja luentoja 
  • Opinnäytetöiden aiheita 
  • Eri pitkäaikaisia yhteishankkeita ja kehittämiskohteita esim. kurssitöitä lisäävät elinkeinoelämän ja koulujen välinen ymmärrys. Kumppanuus on erittäin tärkeää – tässä tapauksessa kolmikanta kumppanuus – KOULU-YRITYS- OPISKELJA. 

6. Korkeakoulu (ylempi tutkinto) 

Riippumatta siitä onko opiskelijan tausta teoreettinen (alempi korkeakoulu tutkinto) tai käytännöllinen (ammattikorkeakoulu) opiskelu jatkuu ylempään korkeakoulututkintoon. Vaihtoehtoja on useampi sekä teknisen että liiketalouden puolella. On erittäin tärkeää että logistiikan opintoja voidaan suorittaa ylempään tutkintoon asti – pääaineena! Ei riitä että logistiikasta tulee sivuaine/ valinnainen aina tai että tuleva logistiikan alan ammattilaisen pakollisia logistiikan opintoja on alle puolet opiskelusta (mukaan lukien mahdollinen työharjoittelu ja ONT). 

Yhteistyötä elinkeinoelämän, logistiikka alan yhdistysten ja korkeakoulujen välillä tulee olla monella eri tasolla: 

  • Yhteistyötä koulutuksen sisällön kehittämisessä 
  • Yritysvierailujen ja luentoja 
  • Opinnäytetyön/väitöskirjan aiheita 
  • Eri pitkäaikaisia yhteishankkeita ja kehittämiskohteita esim. kurssitöitä lisäävät elinkeinoelämän ja koulujen välinen ymmärrys. Kumppanuus on erittäin tärkeää – tässä tapauksessa kolmikanta kumppanuus – KOULU-YRITYS- OPISKELJA.