Logistiikkastrategia

Toimitusketjun hallinnassa auttaa merkittävästi logistiikkastrategia, jonka avulla toimintaa suunnitellaan ja linjataan usean vuoden aikajänteellä. Siihen kuuluu järjestelmien ja prosessien suunnittelua, toteutusta sekä toiminnan valvontaa ja ohjausta. Logistiikkastrategian avulla tavoitellaan mahdollisimman hyvää kannattavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla luovutaan turhista vaiheista ja toiminnoista ajan ja rahan säästämiseksi. Logistiikkastrategian päämäärinä ovat kustannusten alentaminen, sitoutuneen pääoman pienentäminen ja palvelun parantaminen.

Kustannusten alentamisstrategia keskittyy yleensä varastointi- ja kuljetuskustannusten minimointiin. Sitoutuneen pääoman pienentäminen tähtää siihen, että logistiseen järjestelmään sitoutuu mahdollisimman vähän rahaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa sijoitetun pääoman tuottoastetta. Siksi esimerkiksi tuotteet kuljetetaan suoraan asiakkaille varastoinnin vähentämiseksi, käytetään yhteisvarastoja omien varastojen sijasta tai käytetään kolmatta osapuolta eli logistiikkapalvelujen tarjoajaa. Näissä tapauksissa muuttuvat kustannukset saattavat nousta, mutta sijoitetun pääoman tuotto sen sijaan kasvaa.

Palvelun parantamisstrategia pohjautuu periaatteeseen, että tuotot riippuvat logistisen palvelun tasosta. Palvelusuuntautunut strategia keskittyy asiakkaalle tarjottavaan riittävän hyvään palvelutasoon, jolla tavoitellaan huomattavaa kilpailuetua. Tällaista strategiaa käytettäessä kustannukset lisääntyvät nopeasti, koska logistiikan asiakaspalvelutasoa nostetaan. Lisääntyneet tuotot kuitenkin korvaavat tai jopa ylittävät kasvaneet kustannukset. Ennen lisäarvopalvelujen toteuttamista on kuitenkin syytä varmistaa, että asiakkaat ovat siitä myös valmiita maksamaan.

Logistiikkastrategia on integroitava kiinteästi yrityksen kaikkiin toimintoihin. Näin varmistetaan sen toteutuminen. Strategiatasolla tehtyjä päätöksiä on noudatettava kaikissa logistiikan toiminnoissa. Monissa yrityksissä on ongelmana se, että käytännön arkityössä tehdyt päätökset eivät ole linjassa strategian kanssa.

Logistiikkastrategia ei välttämättä ole aina kirjallisessa muodossa. On paljon menestyksellisiä yrityksiä, joilla ei ole lainkaan kirjallista strategiaa, mutta se on sisäänrakennettuna yrityksen toiminnassa. Kirjallinen strategia kuitenkin jäntevöittää ja linjaa toimintaa, edistää yhteisten työmenetelmien noudattamista ja helpottaa esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä.

Tärkeimpiä toimitusketjun hallintaa koskevia strategisia päätöksiä ovat esimerkiksi varastojen ja tuotantolaitosten sijainnin valinta, ulkoistaminen, varastointipolitiikka ja jakeluteiden valinta. Yleensä logistiikan strategisten päätösten lähtökohtana ovat raaka-aineiden tai markkinoiden läheisyys. Myös toimitusketjujen ja verkostojen jäsenyydet, roolit ja ohjaustavat ovat erittäin tärkeitä päätettäviä asioita. Verkostot on huomioitava esimerkiksi silloin, kun haetaan alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita tai rakennetaan jakelujärjestelmää.

Logistiikkastrategiassa pitää käsitellä ainakin seuraavat asiat:

  • logistiikan nykytila (hankinta, varastointi, kuljetus ja jakelu, paluulogistiikka, toimitusketjun hallinta)
  • menestystekijät, tavoitteet ja päämäärät (asiakkaat, tuotteet, palvelutaso, ulkoistaminen)
  • johtaminen ja organisointi (suhteet tavarantoimittajiin ja verkostokumppaneihin)
  • strategian toteuttaminen käytännössä (resurssit ja toimenpiteet)

Jakelukanavan rakenne on valmistavan yrityksen kannalta yksi tärkeimmistä toimitusketjun suunnittelun päätöksistä. Innovatiivista strategiaa käytettäessä jakelukanavan pitää olla joustava ja jakeluportaiden määrä ja tuotteiden varastointi on minimoitava.

Parhaan palvelun strategian toteuttamiseksi on varmistettava tuotteiden hyvä saatavuus sekä palvelun nopeus ja joustavuus.

Halvimpien hintojen strategiassa yrityksellä pitää olla kustannustehokas logistiikka. Jakelukanava on usein keskitetty, varastomäärät ovat pieniä ja asiakastilausten on oltava suuria.