Materiaalinohjaus

Materiaalinohjaus on kapasiteetinohjauksen rinnalla yksi tuotannonohjauksen kulmakivistä. Toisaalta materiaalinohjaus liittyy kiinteästi myös varastojen ohjaamiseen ja hallintaan. Materiaalinohjauksen tavoite on huolehtia siitä, että asiakkaalla, tuotannolla ja toimitusketjun eri toimijoilla on käytettävissään oikeat materiaalit oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikeissa määrissä, oikeassa laadussa ja oikein kustannuksin. Materiaalinohjauksella tavoitellaan siis hyvää tasapainoa saatavuuden ja kustannusten välillä. Materiaalinohjauksen kustannukset muodostuvat transaktiokustannuksista, joilla tarkoitetaan itse täydennystapahtumaan liittyvistä kustannuksia kuten ostotilauksen teko ja saapuvan materiaalin laadunvalvonta, sekä varastointi- ja kuljetuskustannuksista.

Materiaalinohjauksen tasapainottelu

Hyvä tasapaino kustannusten ja saatavuuden välillä on helpompi saavuttaa, jos materiaalivirtaa voi kehittää nopeaksi, tasaiseksi ja ohueksi. Tällöin myös yllätyksiin reagointi on helpompaa.

Hyvää materiaalinohjausta tukee ymmärrys kysynnän (tarpeen) luonteesta sekä mahdollisimman hyvä näkyvyys kysyntään ja sen vaihteluihin. Voidaan ajatella että loppuasiakkaan tarpeen tulisi ohjata materiaalivirtaa, imeä sitä, läpi koko ketjun.

Nimikkeet eroavat toisistaan siinä, miten helppo hyvä tasapaino saatavuuden ja kustannusten välillä on saavuttaa. Esimerkiksi komponentti, jota tarvitaan asiakkaalle tilauksesta räätälöitävissä erikoistuotteissa joiden kysyntä on epätasaista ja huonosti ennustettavissa, vaatii erilaisia ohjausponnisteluja kuin raaka-aine isovolyymiselle tuotteelle jolla on kohtuullisen tasaisen kysyntä. Ohjaukseen vaikuttavat ainakin seuraavat seikat:

  • Kysynnän vaihtelu ja kysynnän ennakoitavuus
  • Nimikkeen kokonaistarpeen arvo
  • Nimikkeen yksikköhinta
  • Toimitusaika (täydennysaika) ja sen vaihtelu
  • Nimikkeen yleinen saatavuus: standardi- vai erikoisnimike, potentiaalisten toimittajien määrä, uusien toimittajien validointiin liittyvä työ, mahdolliset globaalit puutetilanteet jne.
  • Eri alojen omat erityispiirteet kuten
    • Koko esimerkiksi suurien laitteiden valmistuksessa
    • Voimakas hintaeroosio eli nimikkeen arvon lasku ajan myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa
    • Parasta ennen –problematiikka esimerkiksi elintarviketeollisuudessa