Tuotantomuodot

Teollinen tuotanto voidaan jakaa karkeasti kahteen tuotantomuotoon: prosessituotanto ja kappaletavaratuotanto. Jakoa voidaan tarkentaa tarkastelemalla tuotantovolyymiä eli tuotannon määriä sekä valmistettaavn tuotevalikoiman laajuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty keskeisimmät tuotantotyypit tämän jaottelun mukaisesti muutaman esimerkin kera.

Tuotantotyypit

Tuotantomuodot asettuvat tässä Hayesin ja Wheelwrightin alun perin esittelemässä mallissa diagonaalille variaatioiden määrän ja tuotantovolyymin mukaan:

Projektituotannossa on käytännössä ääretön määrä variaatioita jokaisen projektin ollessa oma yksilönsä, mutta niitä tuotetaan määrällisesti vähän. Toisessa ääripäässä on prosessituotanto, jota luonnehtii suuret tuotantovolyymit mutta pieni määrä eri tuotevariaatioita.

Keskimmäiset kolme tuotantomuotoa eli yksittäistuotanto (englanniksi job shop), erätuotanto (batch production) ja toistuva tuotanto (repetitive production) ovat käytännössä kappaletavaratuotannon eri muotoja.

Yksittäistuotanto perustuu tyypillisesti joustaviin resursseihin, jotka kykenevät tuottamaan hyvin erilaisia tuotevariaatioita. Nämä resurssit on usein organisoitu tuotantotehtävän mukaan (niin sanottu funktionaalinen layout). Tuotantoon liittyy usein myös tilauskohtaista tuotesuunnittelua. Tuotannossa on kuitenkin tiettyä toistuvuutta, mikä erottaa sen selkeimmin projektituotannosta.

Erätuotannossa tuotteita valmistetaan muodon nimen mukaisesti valmistuserissä. Samaa tuotetta valmistetaan toistuvasti, mutta ei kuitenkaan koko aikaa. Tuotanto voidaan organisoida esimerkiksi tuotantosoluiksi tai virtautetuksi tuotannoksi.

Toistuvassa tuotannossa tuotteet valmistetaan tyypillisesti tuotantolinjoissa, joissa kukin työpiste tekee tarkkaan ennalta määritellyt tehtävät. Toistuvassa tuotannossa haetaan työn tarkalla organisoinnilla kustannustehokkuutta. Tuotteissa voi sinänsä olla paljonkin variantteja kuten esimerkiksi modernissa autotehtaassa, mutta variantit pyritään suunnittelemaan siten että niiden vaikutus valmistukseen on minimoitu. Tuotannon vaihtelevuus on matala siinä mielessä, että täysin erilaisen tuotteen valmistus vaatii usein uuden valmistuslinjan.

Tuotantotyyppien eroavaisuuksia

Tuotantotyypit eroavat toisistaan useissa eri näkökohdissa. Karkeasti yleistäen diagonaalin vasemmassa reunassa pääpaino on joustavuudella ja reagointikyvyllä, oikeassa alalaidassa kustannustehokkuudella. Tämä näkyy esimerkiksi koneissa ja laitteissa: prosessi- ja yksittäistuotannossa laitteistot ovat yleiskäyttöisempiä ja joustavuusvaatimus suurempi, kun taas toistuvassa ja jatkuvatoimisessa tuotannossa laitteistot ovat usein sidottu tietyn tuotteen tuottamiseen ja joustavuus esimerkiksi tuotevaihdoissa on alhaisempi.

Tuotannonohjauksen luonne on erilaista muodosta riippuen: kun esimerkiksi projektituotannossa ohjauksen keskiössä on projektin aikataulu, toistuvassa linjatuotannossa pyritään löytämään linjan kannalta paras tuotantojärjestys ja koordinoimaan materiaalit tarkasti tuotantojärjestyksen mukaisesti. Myös tuotannon hyvä layout (eli miten laitteet ja työpisteet on järjestelty tuotannossa) riippuu tuotantotyypistä. Henkilöstön osaamistarpeessa on eroja: esimerkiksi yksittäistuotannossa työntekijöiden yleensä tulee kyetä tekemään monia erityyppisiä tehtäviä, kun taas toistuvan tuotannon tuotantolinjassa työ on palasteltu pienempiin osiin, jotka tulee hallita nopeasti ja tarkasti.

Käytännössä jako eri tuotantotyyppien välillä ei ole ehdoton. Samaa tuotetta voidaan valmistaa eri muodoissa: esimerkiksi laitevalmistajalla voi olla korkean volyymin tuotteille tuotantolinja, ja pienivolyymiset asiakasräätälöidyt tuotteet valmistetaan yksittäistuotantona. Myös tuotannon eri vaihteet voivat käytännössä olla eri tuotantomuotoja: esimerkiksi osavalmistus tapahtuu erätuotantona ja loppukokoonpano toistuvana tuotantona.

Volyymi-vaihtelevuus –jaottelun lisäksi eri tuotantomuotoja voidaan hahmottaa myös materiaalivirran mukaisesti: kuinka paljon erilaisia nimikkeitä on missäkin tuotannon vaiheessa. Tuotanto voi olla tällöin hajottavaa (esimerkiksi kuparista valmistetaan erilaisia putkia) tai kokoavaa (laite kokonpannaan lukuisista eri osista). Tyypityksessä on myös muita eri muotoja: modulaarinen tuotanto on tällaisen tyypityksen mukaan kokoava-hajottava (rusetin muotoinen): suuresta määrästä eri raaka-aineita ja komponentteja valmistetaan rajallista määrää eri modulityyppejä, joista puolestaan kokoonpannaan suuri määrä erilaisia lopputuotevariantteja.

Tuotantomuotoja voidaan hahmottaa myös ohjaustavan, erityisesti tilauksen kohdennuspisteen mukaisesti. Näitä eri muotoja on käsitelty omalla sivullaan.