Low Cost Country Sourcing (LCCS)

Low Cost Country Sourcing (LCCS) -käsitteellä tarkoitetaan hankintoja alhaisten kustannustasojen maista. Yleensä tällaisiksi maiksi katsotaan muun muassa Aasian ja Itä-Euroopan maat. LCCS-hankintoja tehdään kaikkialta maailmasta, mutta Kiina, Puola ja Intia ovat kärkimaita, ja muun muassa Vietnamin merkitys on kasvussa. Maailmantalouden tilanne ja valuuttakurssit vaikuttavat luonnollisesti kustannustasoon eri maissa.

LCCS-toimintaan päädytään yleensä kustannusten alentamisstrategian vuoksi, johon puolestaan vaikuttaa yhä kiristyvä kilpailu. LCCS-hankinnoilla turvataan myös saatavuutta. Monet yritykset eivät kuitenkaan enää halua puhua LCC-maista, vaan he käyttävät mieluummin termiä kustannuksiltaan kilpailukykyiset maat eli Cost Competitive Countries (CCC).

Ulkomailla teiden kunto, niiden leveydet tai siltakorkeudet voivat olla hyvinkin toisenlaiset kuin Suomessa. LCCS-toimintaa harjoitetaan yleensä suorien hankintojen, omien kansainvälisten yksiköiden tai osto-osastojen, kauppahuoneiden tai agenttien kautta. Haasteita ovat muiden muassa sopivien toimittajien löytäminen, toimittajien luotettavuus (mm. tuotteen laatu, toimitusajat), kulttuurierot ja turvallisuus (mm. liikenne- ja tietoturvallisuus).

Onnistumisen tekjöitä

LCCS-hankinnoissa onnistumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:

  • henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaaminen
  • kohdemaan tuntemus
  • oman yrityksen toimintamalli
  • ostovoima

LCCS aloitus

Kun hankintoja LCC-maista ryhdytään harkitsemaan, kannattaa listata toimittajalta edellytettävät vähimmäiskriteerit. Toisaalta on syytä miettiä, mitä oma yritys voi tarjota toimittajalle ja millaisen yhteistyösuhteen sen kanssa haluaa. Toimittaja-auditointi on syytä pitää mielessä myös silloin, kun hankitaan tuotteita LCC-maista.

Jos yritys päättää ryhtyä hankkimaan tuotteita esimerkiksi Kaukoidästä, on syytä perehtyä myös sikäläisten yritysten toimintakulttuureihin. Niin sanotuissa halpamaissa saatetaan esimerkiksi käyttää epäeettisiä toimintatapoja, jotka ovat osasyynä tuotannon edullisuuteen.
Yritykset voivat teettää työtekijöillään hyvin paljon ylitöitä, käyttää lapsityövoimaa tai lahjuksia. Eettisyyden turvaamiseksi esimerkiksi aasialaistehtaiden työolosuhteita pitäisi pystyä seuraamaan paikan päällä joko omien työntekijöiden voimin tai ulkoistamalla valvonta luotettavalle kolmannelle osapuolelle. Tavarantoimittajien huolellinen valinta ja pitkät yhteistyösuhteet vähentävät epäeettisyyttä ja siten edistävät vastuullista hankintaa.

Toimitusketjut globalisoituvat

Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut globalisoituvat. Logistinen kehitys pidentää toimitusketjuja ja kuljetusmatkoja, tihentää toimituskertoja, lisää lentokuljetusten osuutta kokonaiskuljetuksista, tehostaa
merikuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetusketjuja sekä keskittää pääkuljetusvirrat muutamiin suuriin kansainvälisiin solmukohtiin (suursatamat ja lentoterminaalit). Kuljetussuoritteiden oletetaan kasvavan ja kansainvälisten logistiikkapalveluyritysten roolin lisääntyvän. Nopeimmin kasvavia lentorahtimarkkinoita oletetaan olevan Aasian sisäiset, Aasian ja Pohjois-Amerikan sekä Aasian ja Euroopan väliset kuljetukset.

Kansainvälinen korruptioindeksi

Kun yritys päättää globaalista toiminnastaan, voi hyötyä olla myös korruptioindeksin tarkasteluista. Vuosittain julkaistava korruptioindeksi (Corruption Perceptions Index, CPI) kuvaa valtioiden korruptioastetta.

CPI listaa noin 180 maata korruption perusteella järjestykseen asiantuntija-arvioiden ja mielipidetutkimusten perusteella. Suomi oli vuonna 2010 sijalla 4 eli se on neljänneksi vähiten korruptoinut valtio.

Vähiten korruptoitunut maa on Tanska ja eniten korruptiota on indeksin perusteella Somaliassa. Mittaristo kuvaa varsin luotettavasti maiden toimintaympäristöjen haasteellisuutta.

Finpro tarjoaa kattavan valikoiman maksuttomia maaraportteja, joiden avulla eri maiden markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia voi seurata. Tarjolla ovat esimerkiksi selvitykset liiketoimintamahdollisuuksista suomalaisille yrityksille Serbiassa ja Kosovossa.