Maantierahdinkuljettajan vastuuvakuutus eli tiekuljetusvastuuvakuutus

Tiekuljetusvastuuvakuutus on tarkoitettu kuljetustoimintaa harjoittaville kuljetusliikkeille, liikennöitsijöille ja autoilijoille, jotka rahtimaksua vastaan ottavat kuljetettavakseen tavaraa moottoriajoneuvolla maantiekuljetuksina. Vakuutus on tarkoitettu myös niille, jotka välittävät näitä kuljetuksia. Tiekuljetusvastuuvakuutus antaa suojan sen varalta, että tavara maantiekuljetuksen aikana katoaa, vähentyy, vahingoittuu tai sen luovutus viivästyy. Vakuutuksenottajan korvausvelvollisuus määräytyy kotimaisissa kuljetuksissa Tiekuljetussopimuslain (TKSL) perusteella.

Tiekuljetussopimuslaki perustuu kansainväliseen CMR-yleissopimukseen. Maantierahdinkuljettaja voi joutua tiekuljetussopimuslain mukaiseen vastuuseen joko sopimuksen tehneenä rahdinkuljettajana tai kuljetuksen suorittavana rahdinkuljettajana. Sopimuksen tehnyt rahdinkuljettaja voi joutua korvaamaan kuljetusvahingon pelkästään solmimansa kuljetussopimuksen perusteella, vaikka hän ei itse aiheuta vahinkoa. Tämän vuoksi myös esimerkiksi ilman omaa kuljetuskalustoa toimiva kuljetuksen välittäjä, huolintaliike tai kuorma-autokeskus tarvitsee suojakseen tiekuljetusvastuuvakuutuksen.

Tiekuljetusvastuuvakuutuksen voimassaoloalueesta sovitaan vakuutusta tehtäessä. Vakuutus on voimassa liikennöintialueella eli siellä, missä vakuutuksenottaja sitoutuu suorittamaan kuljetuksia. Ratkaisevaa on se, missä vakuutuksenottajan saamien kuljetustehtävien lähtö- ja määräpaikat sijaitsevat.

Mikäli rahdinkuljettaja ei ole vahingosta vastuussa, vakuutuksestakaan ei makseta korvausta. Maantierahdinkuljettajan vastuuta määrittelee kotimaisissa kuljetuksissa TKSL ja kansainvälisissä kuljetuksissa CMR-yleissopimus. Niiden sisältö on pääpiirteittäin sama ja molempien tavoitteena on suojella rahdinkuljettajaa rajaamalla tämän korvausvelvollisuutta. TKSL:n mukainen enimmäiskorvausmäärä on 20e/kg ja CMR- yleissopimuksen mukainen enimmäiskorvausmäärä on 8,33 SDR/kg.

CMR-yleissopimuksen ovat ratifioineet useimmat Euroopan maat ja sitä sovelletaan maiden rajojen ylittävissä maantiekuljetuksissa. Esimerkiksi Tanskasta Espanjaan rahtia ajavan kuljetusliikkeen vastuu on siis samalla tavoin rajattu kuin suomalaisen kuljetusliikkeen, joka ajaa rahtia vaikkapa Ruotsiin.

Yleensä korvauksen määrä on tavaran arvo sillä paikkakunnalla, missä se otettiin kuljetettavaksi, sekä kuljetukseen liittyvät kulut. Nämä ilmenevät yleensä kauppa- ja rahtilaskuista. Jos tavara on vahingoittunut, mutta ei ole kokonaan menettänyt arvoaan, korvauksena maksetaan korjauskustannukset, kuitenkin enintään tavaran arvoon asti. Jos tavaran luovutus viivästyy sovitusta, ja siitä aiheutuu vahinkoa, korvauksen enimmäismäärä on rahtimaksua vastaava rahamäärä.

Koska rahdinkuljettaja ei tiekuljetussopimuslain mukaan ole vastuussa vahingosta välillisesti aiheutuneista kustannuksista, kuten myyntikatteen tai käyttöhyödyn menetyksestä tai tuhoutuneen tavaran hävittämisestä aiheutuneista kuluista, ei välillisiä kustannuksia korvata tiekuljetusvakuutuksestakaan.

Tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta maksettavan korvauksen lisäksi korvataan rahdista ja muista kuljetukseen liittyvistä kuluista se osa, jonka vahinko on tavaran arvosta.

Vakuutus ei kuitenkaan kata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa:

  • vartioinnin laiminlyönnistä
  • virheellisestä lämpötilasta
  • tavaran suojauksen laiminlyönnistä