Uudistuminen ajan haasteiden mukana on Suomen kunnille aina ajankohtainen asia. Kehityksen kelkassa pysyminen vaati innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja. Maamme oppilaitokset voivat olla tärkeässä roolissa tukemassa kehitystä mikäli niiden potentiaalia osataan hyödyntää.

Kaupungin hallituksen palkitsema Vuoden kehittäjä jakaa kanssanne tarinansa.

TEKNISESTÄ 90-LUVUN TARVIKEVARASTOSTA NYKYISEKSI LOGISTIIKKA- KESKUKSEKSI

Menneinä vuosikymmeninä Keskusvarasto toimi lähinnä teknisten töiden ja Vesilaitoksen varastona. 90-luvulla Keskusvarasto ja Hankintatoimisto toimivat Keskushallinnon alaisena Materiaalikeskuksena. Työ Hankintatoimistossa sai minut suhtautumaan hankintaan ja varastointiin koko kaupunkia palvelevana tehtävänä eikä pelkästään Varikkoalueen toimijoita palvelevana. Hankintapäälikön kanssa pohdimme jo tuolloin mm. kaupungin sisäisten kuljetusten järjestämistä.

Ensi askel kohti nykyistä logistiikkakeskusta otettiin yhteistyössä siivouspäällikön kanssa.  Hankimme pehmopaperit suoraan Serlan tehtaalta varastolle, jolloin kaupunki sai merkittävän suurhankintaedun. Säästöä kuljetuksia keskittämällä alkoi syntyä, kun jaoimme pehmopaperit kaupungintalon vahtimestareilta jääneellä Ladafarmarilla kaupungin eri yksiköihin. Tarina kertoi, että siihen asti esim. päiväkoteihin WC-paperin kaupasta oli hakenut se henkilökunnasta, joka sai mieheltään auton käyttöönsä. Seuraavaksi aloitimme myös siivousvälineiden ja -aineiden varastoinnin ja jakelun isommalla autolla. Jakelimme myös joihinkin yksiköihin kaupungin sisäistä postia.

Ohjasin v. 2002 Kauppaoppilaitoksen Materiaalihallinnon opiskelijoiden opinnäytetyön, jossa jopa reititettiin kaikki kaupungin yksiköt säännöllistä keskitetyn sisäisen postin ja tarvikkeiden kuljetusta varten. En saanut vielä silloin kehityshankkeeseeni esimiesten tukea, vaikka esimerkiksi koulujen ja päiväkotien postinkulku koettiin ongelmalliseksi.

Myöhemmin saimme kyllä päiväkotien postin kuljetettavaksi.

Sosiaali- ja Terveyspalvelujen hallintokunta hoiti jo sisäisiä kuljetuksiaan omalla autollaan.

Kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä opinnäytetyöstä otimme kansliajohtajan ja yhdyskuntatekniikan päällikön kanssa uudelleen tehtäväksi koko kaupungin keskitetyn postin ja tarvikejakelun järjestämisen. Hankkeelle oli kaupunginjohtajan tuki. Ensisijaisena tehtävänä oli yhdistää Sosiaali- ja Terveyspalvelujen ja Keskusvaraston kuljetukset järkeväksi kokonaisuudeksi. Annoimme AMK:n opiskelijaryhmälle asiasta opinnäytetyöaiheen. Ohjauksessani ja tiiviissä yhteistyössä kanssamme  AMK:n tradenomiopiskelija M.Y. opinnäytetyön syventäen ja konkretisoiden edellisen ryhmän työtä. Tuloksena oli käytäntöön soveltuva suunnitelma.

Opinnäytetyöntekijä palkattiin keväällä 2015 auttamaan Keskusvaraston henkilökuntaa toteuttamaan keskitetyt kuljetukset opinnäytetyönsä mukaisesti. Keskusvaraston koko henkilöstö osallistui hyvin motivoituneena kehitystehtävään.

Kaupunginjohtaja velvoitti kaupungin yksiköt käyttämään palvelujamme.

Nykyisin Keskusvaraston kaksi jakeluautoa kuljettaa postia ja tarvikkeita suunnitellusti eri toimipisteisiin.

Olen nähnyt tärkeäksi Keskusvaraston kehittämisen omaehtoisesti ja siirtää vuosien varrella kertyneen hiljaisen tiedon ja kehitysideani koko työyhteisön hyväksi. Siihen on oppisopimuskoulutuksessa olleiden opastaminen antanut lisää hyviä tilaisuuksia:  Varastonhoitaja on suorittanut JET tutkinnon ja varastomies logistiikan perustutkinnon.

Syksyllä 2016 Keskusvarastoa pyydettiin kaupungin LEAN-hankkeen pilotiksi. Sovimme, että varastonhoitaja toimii LEAN työryhmässä Keskusvaraston yhteyshenkilönä. LEAN kouluttajan ensi käynnillä huomasimme osin jo toimivamme LEAN-opin mukaisesti; esim. työmme jatkuva asiakaslähtöinen kehittäminen ja hukan vähentäminen tehtävissämme. LEANin vaikutus Keskusvarastolla näkyy varastonhoitajan innostuksena järjestää ja merkitä varastohyllypaikat entistä paremmin. Tulevaisuudessa parempi hyllytysjärjestelmä tulee vaikuttamaan mm. varastoarvon hallintaan. Keskusvaraston varastoarvo on jo pienentynyt  johtuen pääosin paikallisen toimijan omana työnä tehtävien investointikohteiden vähentymisenä.

Keskusvarasto ei ole koskaan pudonnut kehityksen kelkasta vaan on oikeuttanut olemassaolonsa uudistumalla ajan haasteiden mukana. Kehitystyö jatkuu edelleen: esimerkiksi varastonhoitaja sovitusti kaupungin sisäisenä kehittäjänä edelleen kehittää asiakkaidemme tilauskäytäntöjä mm. uusilla tilauslomakkeilla ja asiakkaiden mahdollisuutta tilata varastotuotteita Intranetin kautta.

Lähiaikoina Keskusvarasto ja Konekeskus yhdistyvät, jolloin saadaan synergiaetua henkilökunnan käytössä.

Jatkossa SOTE voi tuoda suuriakin muutoksia Keskusvaraston toimintaan.

Keskusvaraston motto: Emme ole olemassa itseämme varten, vaan olemme siksi, että kaupunkikonsernin muu henkilöstö voi avullamme keskittyä ydintehtäväänsä.

Hyvä me!

Terveisin

Varastoesimies

HUOM ! Tätä asiakokonaisuutta käsitellään ja päivitetään lähitulevaisuudessa laajasti.

11.11.2020

Artikkeli Kuntapäättäjille inspiraatiota logistiikan suunnitteluun – säästöä kuljetuksia ja varastoja keskittämällä julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Digilogistiikka on terävä analyysi ja ajankuva siitä, miten digitaalinen ja fyysinen maailma kohtaavat juuri nyt. Teos on välttämätön ja strateginen lukupaketti yritysten omistajille, hallituksille, johtajille ja tiimeille, jotka haluavat luoda uudistumisen avulla kasvua sekä jatkuvaa ja kannattavaa liiketoimintaa.

Teos on nyt vapaasti kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä Logistiikan Maailma sivustolla.

Tutustu materiaaliin ja niihin uusiin mahdollisuuksiin, jotka ovat jo täällä ja tänään yritysten hyödynnettävissä. Tässäkin onnistutaan parhaiten jos logistiikan kaikkien osa-alueiden perustiedot hallitaan.

Artikkeli Digilogistiikka – kuluttajan ohjaamaa liiketoimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.7.2017 käsitellään ammattikoulutusta koskevaa uudistusta.

Logistiikan Maailma haluaa osaltaan olla tukemassa käytännönläheisen ja kaikille vapaasti käytössä olevan tiedon ylläpitämistä verkossa. Asiantuntijoiden tuottama ajantasalla oleva tieto logistiikan alasta palvelee niin opettajia, oppilaita kuin työelämässä toimivia.

Tutustu Logistiikan Maailmaan.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus alla.

Julkaistu 4.7.2017

EDUSKUNNAN asialistalle ehti ennen kesälomia yhtenä viimeisistä päätöksistä ammatillisen koulutuksen uudistaminen. Kyseessä on yksi hallituksen osaamisen kärkihankkeista. Se kirvoitti kansanedustajilta vielä viime viikollakin paljon enemmän puheenvuoroja kuin kansaa ehkä enemmän kuumottava aihe, viisarien siirtely edestakaisin kesäajan takia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosella (kok) oli syytä iloita siitä, että suurin koulu-uudistus liki kahteenkymmeneen vuoteen saatiin läpi, kun edellisessä hallituksessa se kaatui riitoihin. Tosin oppo­sition mukaan uuteen lakiin ammatillisesta koulutuksesta jäi joukko valuvikoja. Myös koulutuksenjärjestäjistä ja yrityksistä riippuu pitkälti, miten oppimista yhä enemmän työpaikoille vievä uudistus lopulta pannaan toimeen ja miten hyvin se onnistuu.

Pilviä onnistumisen tielle tuovat noin 200 miljoonan euron menoleikkaukset, joiden takia opettajia ja muuta henkilöstöä on jo irtisanottu. Myös kouluverkko supistuu yhä. Kuntaliiton mukaan uudistus merkitsee 84 miljoonan euron lisäkustannuksia.

Reformin avainkäsitteitä ovat sinänsä vaikeaselkoiset sanat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Ne tarkoittavat sitä, ettei tärkeää ole tutkinto sinänsä tai siihen käytetty aika vaan osaaminen, sekä sitä, että koulutuksen tulee palvella asiakkaita eli opiskelijaa ja työelämää.

Peruskoulun päättävästä ikäluokasta lähes puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen, jossa on nyt noin 300 000 opiskelijaa. Opiskelija huomaa ensi vuoden alusta ­toteutettavan uudistuksen ensimmäiseksi siitä, että koulutukseen hakeudutaan nyt joustavasti pitkin vuotta – joskin peruskoulusta juuri valmistuville ja ilman toisen ­asteen tutkintoa oleville säilyy kevään yhteishaku.

Tarjolla on vastedes vähemmän mutta entistä laaja-alaisempia tutkintoja, kun niiden määrä laskee 351:stä 164:ään. Uudistus palvelee työelämän muutosta. Erikoistuakin voisi yhä tutkintojen sisällä.

Jokaiselle opiskelijalle on määrä laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka tahtiin hän etenee ja myös valmistuu kenties nopeammin tai hitaammin kuin perinteisessä kolmessa vuodessa. Vauhti riippuu myös siitä, mitä opiskelija osaa entuudestaan. Tosin peruskoulun päättävällä tuskin on kummoisia ammatillisia valmiuksia. Myöskään ammattia tai koulutusalaa vaihtavalta ei saa heppoisin perustein hyväksyä vanhentuneita oppeja osaksi uutta tutkintoa.

Opiskelu ja myös osaamisen näytöt tapahtuvat yhä enemmän työpaikoilla, mikä on tervetullutta koulukammoisille mutta vaatii paljon opettajilta ja työpaikkaohjaajilta.

Työssä oppiminen korvautuu hieman epämääräiseksi jääneellä koulutussopimuksella. Sen rinnalle jää myös perinteinen oppisopimus, jossa opiskelija on työsuhteessa ja saa palkkaa.

Koulutussopimukselle ei asetettu laissa mitään aikarajoja, joten jopa koko tutkinto voitaisiin ääritapauksissa suorittaa työpaikoilla. Tämä on nostanut huolen yleissivistävien opintojen puolesta. Uudistusta voikin siitä näkökulmasta moittia ajastaan jälkeen jääneeksi jo syntyessään, sillä ammatillista ja yleissivistävää koulutusta tulisi pikemminkin lähentää kuin loitontaa umpiperien välttämiseksi.

Reformissa myös rahoitus muuttuu tuntuvasti niin, että enää vain puolet on niin sanottua perusrahoitusta ja puolet palkitsee tutkinnoista ja työllistymisestä. Toivottavasti se ei houkuttele kouluja valikoimaan vain niiden kannalta helppoa oppilasainesta.

Lue pääkirjoitus Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

Artikkeli HS: Ammattiin opiskelu siirtyy koulusta enemmän työpaikoille julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.