Esineiden Internetin (engl. IoT, Internet of Things) tekniikoiden avulla voidaan kytkeä laitteita Internet-verkkoon.

Laitteista voidaan lukea tietoa tai laitteita voidaan ohjata Internetin yli. Kytkettävä esine voi olla vaikka yksittäinen lämpömittari tai suurempi kokonaisuus kuten ajoneuvo. Vaikka Esineiden Internet on melko uusi käsite, automaatiotekniikassa on käytetty pääpiirteissään samankaltaisia ratkaisuja jo vuosikymmeniä. Erona aikaisempaan automaatiotekniikkaan otettiin ensin käyttöön termi M2M, machine-to-machine yhtenä e-liiketoiminnan muotona, vrt. B2C business-to-consumer. Yhtenä erinomaisena, laajasti käytössä olevana M2M-ratkaisuna voidaan pitää kiinteistöjen sähkömittareiden etälukua.

Edellytykset kaikenlaisten laitteiden kytkemismahdollisuudesta Internetiin paranivat olennaisesti, kun Internetin uusi standardi IPv6 laajensi mahdollisten Internet-osoitteiden määrää.

Esineiden Internetin sovellusalueet ovat laajat. Teollisuuden parissa puhutaan termistä Industry 4.0, jossa IoT-teknologia tukee valmistusprossien valvontaa ja ohjausta. Terveydenhoidossa ja terveiden elämäntapojen hallinnassa voidaan käyttää älyrannekkeita ja muita sensorilaitteita terveysseurannassa. Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan valvoa ja säätää IoT-sovellusten avulla. Kotitalouksille on kehitetty älyjääkaappeja, joiden avulla kuluttaja voi nähdä kaupassa käydessään jääkaapin sisällön.

Logistiikkasektorilla IoT on jo melko laajasti käytössä ja tulee jatkossa näkymään monilla uusilla tavoilla. Liikenneinfrastruktuurin ja liikennejärjestelmien valvontaan ja seurantaan käytetään havainnointi- ja ohjauslaitteistoja. Näitä tietoja voidaan jalostaa edelleen kansalaisille verkko- ja mobiililaitepalveluiksi. Kulkuvälineiden liikkeitä voidaan seurata paikannusjärjestelmillä ja tuottaa ennusteita saapumisajoista. Lastitilan tai lastin lämpötilaa voidaan seurata ajantasaisesti tai jälkiseurantana. Jos lämpötila ei ole sallittujen rajojen sisällä, järjestelmä voi ilmoittaa poikkeamasta kuljettajalle ja muille tarvittaville tahoille.

Yksi parhaimmista IoT-tekniikan soveltamisesimerkeistä on jätelogistiikan tehostaminen. Jäteastioihin sijoitetaan anturit, jotka mittaavat astian täyttöastetta ja päivittävät ennustetta, milloin jäteastia pitää tyhjentää. Näin vältytään turhilta vajaiden astioiden tyhjennyskäynneiltä. Kun tähän järjestelmään yhdistetään vielä ajantasaisesti laskettava reittioptimointi, tehokkuuslisäys voi olla merkittävä.

Ajoneuvojen, trukkien ja satamanostureiden huoltotarvetta ja käyttöä voidaan seurata IoT-järjestelmillä. Seurattavana voivat olla mm. taloudellisen ja turvallisen ajon keruutiedot, vikailmoitukset ja suoritteiden määrätiedot. Seurantatiedon perusteella voidaan esimerkiksi optimoida kaluston määrää ja ohjata kuljettajia taloudellisen ja turvallisen ajotavan omaksumisessa. Ympäristölle haitallisten päästöjen seuranta ja raportointi on myös mahdollista. Navigaattorien tuottaman datan kautta nähdään ajantasaisesti teiden ruuhkatilanne.

Konttien IoT-seurantaratkaisuja on testattu laajasti. Kontin sijainnin lisäksi voidaan valvoa esimerkiksi kontin ovien avaamista turvallisuuden lisäämiseksi. On olemassa myös testisovelluksia, joissa elintarvikepakkaukseen on lisätty pilaantumisen tunnistava sensori, joka kommunikoi rfid-tekniikan avulla taustajärjestelmiin.

Sensorit voivat tuottaa dataa useita kertoja sekunnissa, joten kertyvän datan määrä voi olla mittava. Joissakin sovelluksissa datan analysointiin käytetään ns. big data –tekniikoita. Myös älykkäiden algoritmien merkitys korostuu. Esimerkiksi sydänkäyrän (EKG) tulkintaa voidaan tukea älypuhelimeen ladatulla sovelluksella ja huomauttaa käyttäjää heti mahdollisesta riskistä. Usein IoT-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön seurantaraportoinnin osalta pilvipalveluna ts. käyttäjät näkevät tulokset nettisovelluksen avulla. Erilaiset IT-tekniset alustat, IoT- palvelimet ja sensorilaitteet kehittyvät, joten IoT sovellusten rakentaminen helpottuu ja nopeutuu jatkuvasti.

Artikkeli Esineiden Internet julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Älykkään logistiikan ratkaisuja sovelletaan usealla eri aikajänteellä yritysten ja organisaatioiden toiminnoissa. Pitkän tähtäimen suunnittelussa voidaan käyttää mallinnus- ja simulaatio-ohjelmistoja vertailemaan ja havainnollistamaan eri vaihtoehtoja. Keskipitkän aikavälin logistiikan suunnittelussa ja ohjaamisessa käytetään ohjelmistoja esimerkiksi tulevan tuotanto- tai kuljetustarpeen karkeassa arvioinnissa. Päivätasolla logististen toimintojen tukena ovat mm. toiminnanohjausjärjestelmät, logistiikan erikoisohjelmistot, automaatioratkaisut sekä tunnistus- ja paikkatietotekniikka. Tietojärjestelmien tietokantoihin kertynyttä dataa käytetään toiminnan analysointiin päätöksenteon tueksi. Alla on kuvattu joitakin esimerkkejä edellä mainituista sovellusalueista:

• EU, valtiot ja kaupungit ovat rakentaneet simulointimalleja tie- ja rataverkkojen liikennemääristä investointipäätösten tueksi.
• Yritykset voivat mallintaa ja simuloida tilaus-toimitusketjun rakennetta, esimerkiksi varastojen sijaintien ja kuljetusreittien eri vaihtoehtoja. Myös erilaisia kuljettamisen tai nosturien käytön oppimiseen käytetään laajasti simulaattoreita.
• Tuotantolaitosten ja terminaalien mallinnuksen avulla voidaan vertailla eri layout-vaihtoehtoja ja arvioida tarvittavien työkoneiden määriä.
• Tulevia tuotanto- ja kuljetusmääriä voidaan ennustaa keräämällä internet-pohjaisilla sovelluksilla myyntiennusteita eri myyntikanavista.
• Varastojen keräilytoimintaa voidaan tehostaa viivakoodiratkaisuilla tai puheohjatulla keräilyllä, jossa työntekijä saa keräilytehtäviä kuulokkeisiin.
• Laivan lastitilaan, junanvaunun, perävaunuun tai konttiin lastattavan tavaran määrää ja sijoittelua voidaan optimoida ohjelmistoilla.
• Tietojärjestelmistä voidaan seurata raporttien tai analyysiohjelmistojen avulla tavarantoimittajien toimitustäsmällisyyttä.
• Tieliikenteen seurantaa ja ohjausta hallitaan tieliikennekeskusten kautta esimerkiksi säätämällä keskeisillä tieosuuksilla sähköisten nopeusrajoitustaulujen avulla nopeusrajoituksia sääolosuhteiden mukaan.
• Laivaliikenteen turvallisuutta tukevien järjestelmien avulla alukset näkevät toistensa sijainnin, vauhdin ja suunnan ja samalla alusvalvontakeskukset voivat tarkastella liikennetilannetta ja varoittaa mahdollisesta vaaratilanteesta.

Liikkuvan työn ratkaisut kuten paikannus- ja mobiiliteknologiat ovat tärkeässä asemassa logististen toimintojen tehostamisessa. Paikannus- ja paikkatietotekniikat helpottavat sopivien kuljetusreittien valinnassa ja seurannassa. Kuljetusreittien optimointiin vaikuttavat lisäksi mm. toimituskohteiden sallitut tai toivotut toimitusaikaikkunat, työ- ja ajoaika, kalustovaatimukset ym. tekijät. Kuljetuksissa ja varastoinnissa olosuhteet vaativat usein tavallista lujempia ja ominaisuuksiltaan erikoistuneita mobiililaitteita, mikä täytyy ottaa huomioon päätettäessä teknologiainvestoinneista.

Tunnistustekniikkaa sovelletaan logistiikassa laajasti. Viivakoodi- ja radiotunnistetekniikkaa käytetään mm. liikuteltavan kohteen tunnistamiseen, varastopaikan kirjaamiseen, rullakon tai lavan tunnistamiseen. Konenäkösovelluksilla voidaan automatisoida laatuvirheiden havaitsemista tai automatisoida tunnistamista, esimerkkinä rekisterikilpien tai konttinumeroiden tunnistaminen kulunvalvonnassa.

Läpinäkyvyys toimitusketjussa vaatii kehittyneitä sanomanvälitysratkaisuja ja verkkosivustopohjaisia sovelluksia, jotta materiaalien toimittajat kumppaneineen voivat toimia täsmällisesti. Yritykset pyrkivät laajasti soveltamaan lean-periaatteita tuotantotoiminnassa ja materiaalivirran täytyy olla erittäin tarkasti rytmitettyä, jotta varastotasoja voidaan pitää sopivin alhaisina. Sanomanvälitysratkaisuilla on myös olennainen merkitys toiminnan tehostamisessa. Tiedonvaihdon automatisoinnilla vältytään tietojenmonikertaiselta syöttämiseltä eri järjestelmiin. Jotta sanomavaihto yritysten välillä olisi mahdollisimman suoraviivaista, eri tahojen toimesta on luotu sanomastandardeja, joita noudattamalla yritysten järjestelmien rajapintoja voidaan tehdä yhdenmukaisiksi.

Logistiikkayritykset ovat pyrkineet myös tarjoamaan asiakkailleen erilaisia sähköisiä palveluja. Sähköiset kuljetustilaukset, asiakirjojen hallinta ja kuljetusten seuranta ovat jo varsin yleisiä. Myös kuljetusyritysten yhteisiä verkkopalveluja on kehitetty. Julkisen liikenteen reittiopas on erinomainen esimerkki matkustajaliikenteelle suunnatuista älypalveluista.

Tulevaisuudessa on todennäköisesti entistä enemmän ja uusilla tavoilla sovellettua robotiikkaa ja automatiikkaa tuotannossa ja varastoissa. Robotit tulevat työntekijöiden rinnalle hoitamaan kokoonpano- ja keräilytehtäviä. Erilaiset ilman kuljettajaa ohjautuvat ajoneuvot ja lentolaitteet saattavat tulla käyttöön jossakin määrin. Osa valmistuksen piensarjoista toteutetaan jo nykyisin 3D-printtereillä.

Lisääntyvä verkkokauppa on muuttanut jakeluketjuja ja logistiikkatoimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan tämän trendin jatkumiseen. Jakamistalouden sovellukset tulevat muuttamaan jossain määrin erityisesti kotitalouksien logistiikkaa: älypuhelinsovellusten ja verkkopalvelujen avulla voidaan jakaa ajoneuvoja, kyytejä, tavarakuljetuksia ja varastotiloja. Jakamistalous saattaa vähentää myös kuljetustarvetta yleisemminkin, koska näin voidaan vähentää uusien tavaroiden valmistusta. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät myös tarpeena seurata materiaalivirran hiilijalanjälkeä ja tähän tarkoitukseen voidaan käyttää monipuolisesti tietojärjestelmiä ennakkosimuloinnilla sekä erityisillä päästöjä seuraavilla ja raportoivilla järjestelmillä.

Esineiden internet tulee näkymään logistiikassa todennäköisesti ajoneuvojen, kuljetusyksiköiden ja pakkausten lisääntyneenä seurantatiedon tuottamisena ja valvontana. Erityisesti pyritään havaitsemaan automaattisesti poikkeamat aikataulussa tai sallituissa olosuhteissa. Osittain tämä on jo arkipäivää esimerkiksi junanvaunujen radiotunnistejärjestelmän avulla tai lastitilan lämpötilan seurannassa.

Laajennetun todellisuuden teknologiaa sovelletaan myös logistiikassa – älylaseja käytetään varastotehtävien tehostamisessa jo nykyisin joissakin Eurooppalaisissa yrityksissä. Virtuaalitodellisuuden sovellusalueena logistiikassa ovat olleet lähinnä erilaiset koulutusympäristöt.

Artikkeli Älylogistiikka julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.