Sivu päivitetty / tarkistettu 30.10.2022. Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on keskeytetty, joten aiheeseen liittyvä aineisto on poistettu Logistiikan Maailma -sivustolta. Aineisto palautetaan, jos tilanne muuttuu.
Sivu päivitetty / tarkistettu 10.2.2024. Rautateiden kuljetusjärjestelmä on viimeisen 50 vuoden aikana kehittynyt yleisjärjestelmästä, joka kuljetti kaikenlaisia lähetyksiä ympäri rataverkkoa erikoistuneeksi järjestelmäksi, joka vastaa vain raskaan teollisuuden suurimpien tavaravirtojen kuljetuksista. Kehitys on tapahtunut synkronoidusti...
Sivu päivitetty / tarkistettu 17.4.2021. Suomen rataverkon tunnusomaisia piirteitä ovat leveä raideleveys 1524 mm, yksiraiteisen rataverkon suuri osuus (yli 89 %) ja lähes kaikkien ratojen sekakäyttömahdollisuus matkustaja- ja tavaraliikenteen kesken. Suomen rataverkon kokonaispituus on 5926...
Sivu päivitetty / tarkistettu 26.11.2022. Tavaraliikenteeseen liittyvät ratapihatyöt ovat pääasiassa erilaisia vaunukokoonpanon muutokseen tai vaunujen asiakasraiteelle toimitukseen liittyviä vaihtotöitä. Muita perustehtäviä ovat erilaiset kulkuteiden muodostamiseen sekä turvaamiseen liittyvät tehtävät. Vaihtotyövetureissa on käytössä radio-ohjaustekniikka, joka...
Sivu päivitetty / tarkistettu 26.11.2022. Vetokalusto Suomessa on käytössä kolme erilaista raskasta sähköveturityyppiä. Neuvostoliittolaisvalmisteisia Sr1-tyypin sähkövetureita valmistettiin vuosina 1973–1986. Sveitsiläisiä Sr2-vetureita valmistettiin vuosina 1995–2003. Sr3-veturi eli Vectron on uusin sähköveturityyppi. Se on energiatehokas sähköveturi,...
Sivu päivitetty / tarkistettu 26.11.2022. Suomessa vanhan VR:n eli Valtionrautateiden aika loppui vuonna 1995, jolloin VR-Yhtymä Oy perustettiin. Se on tästä lähtien toiminut osakeyhtiömuotoisena, täysin valtion omistamana yrityksenä, jonka pääasiallinen tehtävä on liikenteen operointi....
Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2024. Rautateiden markkinaosuus on Suomessa varsin korkea yleiseurooppalaiseen tasoon verrattuna. Keski-Euroopassa rautatiekuljetusten osuus on tavallisesti vain noin 10–15 % kun se Suomessa on perinteisesti ollut noin 25 %. Tämän selittää osittain sekä...
Sivu päivitetty / tarkistettu 17.4.2021. Tavarajunat on Suomessa jaoteltu kolmeen eri päätyyppiin. Nämä päätyypit ovat seuraavat: Asiakasjunat Runko- ja lähiverkkojunat Raakapuujunat Eri junatyypit palvelevat erilaisia tavaravirtoja ja niiden avulla rakentuu rataverkolle oikeastaan kolme erilaista...
