Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on keskeytetty, joten aiheeseen liittyvä aineisto on poistettu Logistiikan Maailma -sivustolta. Aineisto palautetaan, jos tilanne muuttuu. Sivu päivitetty / tarkistettu 30.10.2022.
Rautateiden kuljetusjärjestelmä on viimeisen 50 vuoden aikana kehittynyt yleisjärjestelmästä, joka kuljetti kaikenlaisia lähetyksiä ympäri rataverkkoa erikoistuneeksi järjestelmäksi, joka vastaa vain raskaan teollisuuden suurimpien tavaravirtojen kuljetuksista. Kehitys on tapahtunut synkronoidusti rekkaliikenteen ottaessa yhä vahvempaa roolia...
Suomen rataverkon tunnusomaisia piirteitä ovat leveä raideleveys 1524 mm, yksiraiteisen rataverkon suuri osuus (yli 89 %) ja lähes kaikkien ratojen sekakäyttömahdollisuus matkustaja- ja tavaraliikenteen kesken. Suomen rataverkon kokonaispituus on 5926 km ja siitä on sähköistetty...
Tavaraliikenteeseen liittyvät ratapihatyöt ovat pääasiassa erilaisia vaunukokoonpanon muutokseen tai vaunujen asiakasraiteelle toimitukseen liittyviä vaihtotöitä. Muita perustehtäviä ovat erilaiset kulkuteiden muodostamiseen sekä turvaamiseen liittyvät tehtävät. Vaihtotyövetureissa on käytössä radio-ohjaustekniikka, joka mahdollistaa veturien ohjaamisen kauko-ohjaimella ilman...
Vetokalusto Suomessa on käytössä kolme erilaista raskasta sähköveturityyppiä. Neuvostoliittolaisvalmisteisia Sr1-tyypin sähkövetureita valmistettiin vuosina 1973–1986. Sveitsiläisiä Sr2-vetureita valmistettiin vuosina 1995–2003. Sr3-veturi eli Vectron on uusin sähköveturityyppi. Se on energiatehokas sähköveturi, jonka käyttöönottovuosi oli 2017. Veturissa...
Suomessa vanhan VR:n eli Valtionrautateiden aika loppui vuonna 1995, jolloin VR-Yhtymä Oy perustettiin. Se on tästä lähtien toiminut osakeyhtiömuotoisena, täysin valtion omistamana yrityksenä, jonka pääasiallinen tehtävä on liikenteen operointi. Yhtiömuoto muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi keväällä...
Rautateiden markkinaosuus on Suomessa varsin korkea yleiseurooppalaiseen tasoon verrattuna. Keski-Euroopassa rautatiekuljetusten osuus on tavallisesti vain noin 10–15 % kun se Suomessa on perinteisesti ollut noin 25 %. Tämän selittää osittain sekä Suomen teollinen rakenne että maantiede....
Tavarajunat on Suomessa jaoteltu kolmeen eri päätyyppiin. Nämä päätyypit ovat seuraavat: Asiakasjunat Runko- ja lähiverkkojunat Raakapuujunat Eri junatyypit palvelevat erilaisia tavaravirtoja ja niiden avulla rakentuu rataverkolle oikeastaan kolme erilaista kuljetusjärjestelmää, jotka toimivat rinnakkain. Nämä...
