Saksassa on parina viime vuosikymmenenä panostettu logistiikka-alueiden syntyyn. Kysynnän ja tarjonnan ympärille onkin muodostunut suuria multimodaalisia rahtikeskuksia (GVZ –Gütervehrkehrszentrum), jotka palvelevat ko. alueen elinkeinotoimintaa tehokkaasti. Großbeerenin logistiikkakeskus sijaitsee Brandenburgin osavaltiossa viisi kilometriä Berliinin kaupungin rajasta. Oheisesta kartasta näemme Großbeerenin sijoittumisen metropolialueen eteläreunalle, lähelle uutta rakenteilla olevaa Berliinin kansainvälistä lentokenttää (Willy Brandt, Schönfeldtin laajennus). Berlin-Brandenburgin metropolialueelle on myös kaksi muuta suurta GVZ–aluetta, lännessä oleva Wustermark ja kaupungin itäpuolelle sijoittuva Freienbrink. Großbeeren on merkitty karttaan GVZ Berlin Süd.
Berliinin kehäteillä sijaitsevat GVZ-logistiikkakeskusalueet.
Keskittymä on liikenteellisesti hyvässä paikassa, ja siitä on tarvittavat liittymät ja yhteydet alueellisiin ja kansallisiin liikenneväyliin. Alueen halki kulkee yläkategorian valtatie, jolta on liittymät keskittymän etelä- ja pohjoispäätyjen lisäksi myös keskellä olevalta rampilta. Matkaa Berliinin kaupunkiin on 5 km ja voimakkaasti kehittyvälle lentoasemalle 10 km, jonne on rakenteilla myös uusi nelikaistainen tieyhteys Autobahn A10. Berliinin kehätie kulkee 5km Großbeerenin eteläpuolelta, ja myös sieltä on hyvä liittymä ja yhteys tähän logistiikkakeskittymään.
Groβbeerenin keskittymän nykyinen nettomaapinta-ala on 150 hehtaaria, ja siinä on laajennusoptiota tällä hetkellä 65 hehtaarin verran. Yrityksiä alueella toimii yhteensä 67 (tilanne marraskuu 2011). Toimijat ovat kasvattaneet Großbeerenin alun perin 4000 asukkaan kylän työpaikkojen lukumäärää 5000 hengellä. Tämä liki 20 vuotta toiminnassa ollut keskittymä on nykyisin Saksan kolmanneksi suurin Bremenin logistiikkakeskusten jälkeen, ja koko Euroopan kattavassa logistiikkakeskusten rankingissa se sijoittuu kymmenenneksi. Perusrakenteeltaan, aluejaoltaan ja maankäytöltään voidaan todeta keskittymän jakautuvan selkeästi kahteen osaan alla olevan kartan mukaisesti B101-tien halkaistessa alueen. Punaisella merkityt tontit on myyty, ja ne ovat käytännössä katsoen kaikki rakennettuna. Harmaat alueet ovat edelleen saatavilla olevia rakennuspaikkoja.
Großbeerenin tonttijako ja liikennejärjestelmä.
Alueelle on sijoittunut merkittäviä vähittäiskaupan toimijoita (Aldi, Lidl, REWE) jakelukeskuksineen, mutta myös tukkukauppaa (Lekkerland, Nordfrost) sekä tietysti varsinaisia kuljetus- ja logistiikkapalveluyrityksiä (Rieck, Rhenus, GEFCO, DB Schenker ja DHL). Alueella on myös ajoneuvoja ja perävaunuja sekä niiden korjaamista ja huoltoa tarjoavia yrityksiä (Renault, DAF & TIP-CTR) sekä luonnollisesti normaalia raskaan kaluston huoltoasematoimintaa (Aral). Flötgen on paikallinen toimija, joka muun muassa vuokraa ja huoltaa alueella toimivien yritysten trukkeja. Muita alueella toimivia palveluita ovat esimerkiksi kiinteistön huoltoon liittyviä toimintoja. Mielenkiintoinen poiminta Groβbeereniin sijoittuneista toimijoista voisi olla Spitzke, joka on sijoittanut logistiikkatoimintojensa lisäksi myös pääkonttorinsa alueelle. Spitzkelle valinta on sikäli luonteva, että se esittelee itsensä johtavaksi rautatieinfrastruktuuriin liittyvien palveluiden tarjoajaksi, sillä he muun muassa rakentavat, korjaavat ja ylläpitävät rautatiejärjestelmiä.
Hyvien kumipyöräyhteyksien lisäksi Großbeerenissä pystytään hyödyntämään myös rautateitä. Keskittymä pitää sisällään intermodaaliterminaalin, ja siinä on myös kaksi paikallisliikenteen asemaa henkilöliikenteelle. Intermodaaliterminaalia (KV = Kombinierte Vehrkehr = yhdistetty liikenne –terminaali) operoi DUSS, ja sen yhteydessä on myös DB:n tyhjien konttien kenttä. DUSS (Deutsche Umschlaggesellschaft Schiene – Straße perustettu 1982) on DB:n yhteydessä toimiva Saksan suurin sisämaan intermodaaliterminaalioperaattori, joka käsittelee 22 terminaalissa 2 miljoonaa konttia ja kuljetusyksikköä vuodessa 500 työntekijän voimin. DB oli parhaillaan rakentamassa intermodaaliterminaalin läheisyyteen 3500 m2:n läpivirtausterminaalia. Alueella sijaitsevalla ratapihalla on mahdollisuus purkaa sekä täysjunaa 700 m pitkällä raiteella, että kahta lyhyempää 350 m käsittelyalueella, ja sen kapasiteetti on tällä hetkellä 55.000 TEU vuodessa.
Rautatie on aidosti käytössä kuljetusväylänä alueella. Esimerkiksi Warsteiner tuo täyden junan viikoittain kaupunkiin jaettavaksi. Säännöllistä reittiliikennettä on itäänpäin (Puola, Venäjä, Mongolia) neljä kertaa viikossa kulkeva “Ostwind” (Itätuuli) -juna. Ruhrin alueelle (Duisburg, Dortmund) ajetaan viisi junaa viikossa, ja puolikkaita junia eri kohteisiin kuusi kappaletta. Hampurin, Bremenin ja Bremerhavenin satamiin operoi “Albatross” –nimeä kantava säännöllinen konttijunayhteys. Alueen teillä on pysäkit joukkoliikennettä varten, mutta ei erillisiä pyöräteitä. Valtaosa alueella olevista rakennuksista oli yllättävän matalia, mikä osaltaan kertonee toiminnan luonteesta: solmukohdassa lisäarvoa tehdään myös yhdistelemällä eikä aina pelkästään korkeissa varastoissa tavaraa seisottamalla.