Yleisen taloudellisen toimeliaisuuden kasvaessa kasvavat merikuljetukset ja siten myös satamien tavaramäärät. Tuotteita ei valmisteta enää yhdellä kertaa yhdessä maassa vaan raaka-aineet ja välituotteet voivat vaihtaa maata useaan kertaan. Tuotannon määrän lisääntyessä kuljetusten määrä lisääntyy siten moninkertaisesti.
Näin ei kuitenkaan ole Suomessa. Suomessa tasainen ulkomaanliikenteen volyymien kasvu on taittunut vuoden 2003 jälkeen. Nykyisin kokonaismäärät vaihtelevat vuosittain. Tämä johtuu teollisuuden rakennemuutoksesta. Suomen teollisuus on monipuolistunut painavasta metsäteollisuudesta muun muassa kemianteollisuuteen ja metalliteollisuuteen. Tulevaisuudessa ei siis voida automaattisesti olettaa, että suomalaisten satamien tavaramäärä kasvaa, vaan se tulee seuraamaan teollisuuden ja kulutuksen muutoksia. Myös Venäjän taloudellisella tilanteella ja ulkomaankaupalla sekä sen satamien kehittymisellä ja transitoliikenteellä Suomen kautta tulee olemaan vaikeasti arvioitavia vaikutuksia.
Kunnalliset satamat ovat muuttuneet osakeyhtiöiksi vuoden 2015 alkuun mennessä. Yhtiöittäminen vaikuttanee lähinnä johtamiseen ja hallintomalleihin, mutta samalla satamien itsenäisyys lisääntyy. Myös kuljetusalan työvoimapula tulee tulevaisuudessa vaikeuttamaan toimintaa.
Satamien käyttäjät sekä satamat itse näkevät, että nykyinen laaja satamaverkosto palvelee hyvin etenkin vientiteollisuuden tarpeita. Toisaalta satamakapasiteettia on kysyntään nähden paljon, jolloin vähäliikenteisimmissä satamissa infrastruktuurin ja laitteistojen käyttöaste jää alhaiseksi. Satamien asiakkaat kokevat suurimmiksi satamatyön ongelmiksi muuta lastinkäsittelytyötä korkeamman kustannustason, resurssien heikommat joustot sekä viimevuosina usein toistuneet työnseisaukset. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi ja mahdollisuuksiksi listataan väylä- ja luotsausmaksun tason sekä kohdentumisen tarkistukset, satamaverkoston priorisointi ja kehittämisinvestointien nykyistä tehokkaampi kohdentaminen, satamien takamaayhteyksien kehittäminen (etenkin yhteydet Venäjälle) ja rataverkon parempi hyödyntäminen kuljetuksissa, satamatyön joustojen lisääminen ja työnseisauksien vähentäminen, lastinkäsittelyn automaation lisääminen ja uusien skaalautuvien teknologioiden kehittäminen sekä satamien välisen yhteistyön ja satamien erikoistumisen tukeminen. (Pöyskö ym. 2014)
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on huomattavan paljon satamia. Selvitysten mukaan ne palvelevat koko Suomea, eivätkä vain takamaastoaan. Suomen satamat ovat yleensä erikoistuneet muutamaan tuoteryhmään, jota ne palvelevat erikoistuneella kalustollaan. Samalla kilpailu on kuitenkin kovaa lähes jokaisen tuoteryhmän kohdalta.
Kansainvälisten satamateorioiden pohjalta Suomen satamien voi olettaa kehittyvän satamaverkostoksi, jossa satamat toimivat strategisessa yhteistyössä lastinantajien, logistiikkaoperaattorien ja maakuljettajien kanssa. Tärkeä osa tätä mallia on kuivasatamaverkosto, jossa sisämaanterminaalit keräävät lastit yhteen ja ne kuljetetaan isoina erinä runkokuljetuksena, yleensä rautateitse, tiettyihin tuoteryhmiin erikoistuneisiin satamiin
Suomen satamien runsaslukuisuuden ja hajanaisuuden vuosi Suomeen ei ole syntynyt tehokasta kuivasatamaverkostoa. Maakuljetukset kärsivät pienistä ja hajanaisista volyymeista, eivätkä rautatiekuljetukset ole kilpailukykyisiä maantiekuljetusten kanssa lukuun ottamatta suoraan tehtaalta satamaan kulkevia kokojunakuljetuksissa.