Eri tarpeisiin ja toimitusketjun eri kohtiin tarvitaan erilaisia varastoja.
Toiminnan mukainen luokittelu
Varastoja voidaan niiden toiminnan ja tarpeen mukaisesti eritellä seuraavasti:
Perus-/käyttö-/kierto-/eräkokovarasto
Perusvarastoksi (basic stock), käyttövarastoksi, kiertovarastoksi (cycle stock) tai eräkokovarastoksi (lot-size inventory) sanotaan sitä varastonosaa, joka vaihtuu kulutuksen ja täydennysrytmin mukaisesti.
Perusvarasto on siis se varasto, jolla tyydytetään täydennysvälin aikainen keskimääräinen tai ennakoitu kysyntä.
Varmuusvarasto
Varmuusvarastolla (safety stock) varmistetaan saatavuus kysynnän vaihdellessa, kun halutaan välttyä puutetilanteilta. Varmuusvaraston tarve riippuu kysynnän vaihtelun suuruudesta sekä varastolle asetetusta palveluastetavoitteesta.
Varmuusvarasto on siis se osa varastoa, jolla turvataan varaston palvelutaso silloin kun kysyntä vaihtelee. Varmuusvarasto kasvattaa keskimääräistä varastotasoa ja siten lisää varastoon sitoutuneen pääoman määrää, joten varmuusvaraston tarve ja määrä kannattaa laskea tarkoin ja turhaa varmuusvarastoa ei tule pitää.
Puskurivarasto
Puskurivarastolla (buffer stock) tarkoitetaan varastoa, jolla varaudutaan esimerkiksi täydennystoimitusten viivästymiseen tai tuotteen/raaka-aineen saantiongelmiin. Puskurivarasto on siis varasto, jolla turvataan toiminta täydennystoimitusten epävarmuudesta huolimatta.
Joskus myös kysynnän vaihteluiden varalta pidettävää varmuusvarastoa nimitetään puskurivarastoksi.
Prosessivarasto/tuotannon välivarasto
Prosessivarastolla (pipeline inventory) tarkoitetaan esimerkiksi kuljetuksessa, tuotannossa tai jakelussa olevaa varastoa. Tuotannon eri vaiheiden välillä olevaa varastoa nimitetään myös tuotannon välivarastoksi.
Teollisuudessa prosessivaraston määrä riippuu tuotannon läpimenoajasta sekä siitä kuinka paljon tuotannossa on valmisteilla olevia tuotteita eri valmistusvaiheiden välissä odottamassa seuraavaa valmistusvaihetta. Imuohjauksella prosessivarastot saadaan minimoitua.
Kausivarasto/sesonkivarasto
Kausivaraston (seasonal stock) syynä on kysynnän kausittainen vaihtelu. Kausivarastoinnin avulla tuotanto pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena valmistaen tuotetta tasaisesti vaikka sen kysyntä on kausiluonteista. Tällöin vältytään muun muassa tuotannon lomautuksilta tai ylitöiltä ja taataan se, että tuotetta pystytään valmistamaan kysyntää vastaava määrä.
Varastotyypin mukainen luokittelu
Varastoja luokitellaan myös varastotyypin mukaan. Varastotyyppejä ovat muun muassa:
- Ulkovarasto
- Lämmittämätön varasto
- Puolilämmin varasto
- Lämminvarasto
- Kylmävarasto
- Pakastevarasto
- Erikoisvarastot
Ulkovarasto
Ulkovarasto voi olla katettu tai kattamaton alue, jolla varastoidaan tavaraa, joka ei kärsi sään aiheuttamista kosteuden ja lämpötilan vaihteluista. Tavaraa voidaan varastoida hyllyissä tai maassa. Ulkovarasto on halvin varastoratkaisu, siinähän ei tarvitse investoida varastorakenteisiin eikä olosuhteiden ylläpitoon. Sateelta suojaavat katteet helpottavat työskentelyä erityisesti talvella ainakin osa ulkohyllyistä onkin usein katettu.
Ulkovarastoalueen maaperän on kestettävä siihen kohdistuva rasitus eikä sille saa kertyä sade- tai sulamisvesiä. Käytännössä varastoalue kannattaa kestopäällystää.
Lämmittämättömät varastot
Tavaroita, jotka kestävät lämpötilan vaihteluita voidaan säilyttää lämmittämättömässä varastossa. Lämmittämättömän varaston rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat kuin lämmitetyn varaston, joten se on paljon käytetty ratkaisu.
Lämmittämättömässä varastossa ongelmaksi voi muodostua kosteus. Kun ilman suhteellinen kosteus nousee korkeaksi alkaa vesi tiivistyä, kondensoitua, pinnoille. Kaikki pakkaukset, esimerkiksi kartonkipakkaukset, eivät kestä kostumista ja lisäksi kattoon kondensoituva vesi tippuu tavaroiden päälle saaden aikaan runsastakin kastumista.
Kattoon kondensoituvan veden määrä on vähäisempi, mikäli sisäkatto on huonosti lämpöä johtavaa materiaalia, esimerkiksi puuta. Veden kondensoitumista pinnoille puolestaan vähentää hyvä ilmanvaihto. Kosteusongelmien ehkäisemiseksi varasto voidaan varustaa koneellisella ilmanvaihdolla tai ilmankuivattimella.
Puolilämpimät varastot
Osa tavaroista ei kestä alhaisia lämpötiloja tai lämpötilan vaihteluita, joten ne on varastoitava lämmitetyissä tiloissa. Osalle tavaroista riittää puolilämmin tila, sillä kondensaation aiheuttamilta kosteusvaurioilta vältytään kun varaston lämpötila on talvella 6–10 astetta ulkolämpötilaa korkeampi.
Puolilämpimän tilan sisälämpötila on vähintään + 5° mutta alle + 17°. Tällaista tilaa ei ole tarkoitettu yhtäjaksoiseen oleskeluun normaalissa sisävaatetuksessa. Puolilämmin tila on lämmintä tilaa edullisempi rakentaa, koska sen eristepaksuus saa olla pienempi kuin lämpimän.
Lämpimät varastot
Osa tavaroista vaatii säilytystä normaalissa huonelämpötilassa, joka on mukavampi myös työntekijöille, jos tilassa työskennellään jatkuvasti. Lämpimän varaston lämpötila on + 17° tai korkeampi. Lämpimän varastotilan eristysvaatimus on jo huomattavasti korkeampi ja siksi myös rakennuskustannukset ovat korkeammat.
Kylmävarastot
Tavarat, jotka eivät säily lämpimässä eivätkä myöskään kestä jäätymistä vaativat kylmävarastoinnin. Tyypillisiä kylmävarastotuotteita ovat vihannekset, juurekset ja meijerituotteet. Kylmävaraston lämpötila on -8 – +2 astetta.
Pakastevarastot
Pitkäaikaisesti säilytettäviä pilaantuvia, jäätymistä kestäviä tuotteita säilytetään pakastevarastoissa. Tyypillisiä pakastevarastotuotteita ovat monet elintarvikkeet ja lääkkeet. Pakastevarastossa säilytyslämpötila on -18 astetta ja pakastamislämpötila -25 – -30 astetta.
Erikoisvarastot
Erilaisiin varastointitarpeisiin voidaan tarvita vakio-olosuhdevarastoja, joissa lämpötila ja ilman kosteus voidaan säädellä tarkoin. Tarkasti säädeltyjä varastointiolosuhteita vaativat mm. tietyt lääkkeet, filmit ja herkkä elektroniikka.
Vaarallisten aineiden varastossa säilytetään vaaralliseksi luokiteltuja aineita kun niiden varastointimäärä ylittää tietyn, säädöksissä määritellyn määrän. Vaarallisia aineita ovat muun muassa palavat nesteet, kaasut, myrkyt, kemikaalit, räjähdysaineet ja ongelmajätteet.
Vaarallisten aineiden varastointi vaatii viranomaisluvan ja varaston rakenteille, varastotekniikalle ja varaston ylläpidolle on määritelty vaatimukset, joiden täyttymistä valvotaan.
Varastotekniikan mukainen luokittelu
Kuormalavavarasto
Kuormalavoja varastoidaan joko päällekkäin pinoamalla, jos lavat kestävät pinoamista, tai kuormalavahyllyissä. Kuormalavavaraston pinoamiskorkeus tavanomaisessa varastossa on 4,5 – 6 m.
Pientavaravarasto
Pientavaravarastoja voidaan rakentaa useaan – yleensä käytännössä maksimissaan kolmeen – kerrokseen tai pientavaravarasto voi olla vaikkapa kuormalavavaraston ”yläkerrassa”. Pienen tavaran siirto toiseen kerrokseen lavahissillä käy kätevästi ja keräiltäessä voidaan käyttää portaita tai lavahissiä.
Kapeakäytävävarasto
Kapeakäytävävarastossa pinta-ala saadaan käytettyä tehokkaasti, kun käytävätilantarve on pienempi kuin ns. normaalilevyisiä käytäviä käytettäessä. Kapeakäytävävarastoissa käytetään erityisiä kapeakäytävätrukkeja, jotka pystyvät työskentelemään 1,5 – 1,8 metrin levyisissä käytävissä ja joiden nostokorkeus yltää 18 metriin.
Korkeavarasto
Korkeavarastosta puhutaan kun hyllykorkeus ylittää 13 m ja varaston maksimikorkeus on noin 45 m. Korkeavarastotrukeilla tavarankäsittely onnistuu 12 metriin saakka. Suuremmilla korkeuksilla tavarankäsittely tapahtuu manuaalisesti tai automaattisesti ohjattavilla hyllystöhisseillä. Joka hyllyvälillä voi olla oma hyllystöhissinsä tai solanvaihtovaunutekniikkaa käyttämällä hyllystöhissi voi operoida usealla hyllyvälillä.
Korkeavarastossa varaston pinta-alan hyödyntäminen pyritään maksimoimaan, mutta keräilytehokkuuden kannalta kaikkein korkeimmat varastot eivät välttämättä ole tehokkaimpia.
Syväkuormausvarasto
Syväkuormausvarasto voi olla hyllytön, jolloin lavakuormat pinotaan suoraan lattialle käytävään nähden kohtisuoriin pinoihin rinnakkaisiksi jonoiksi tai varasto voi olla varustettu syväkuormaushyllyillä. Syväkuormaushyllyissä tavaran käsittely tapahtuu kapeamallisilla trukeilla. Yhdessä jonossa tai hyllyssä varastoidaan vain yhtä nimikettä, joten menetelmä sopii lähinnä varastoihin, joissa nimikemäärä on pieni ja samaa nimikettä on kerralla paljon. Tällaisia varastoja voivat olla mm. teollisuuden tuotevarastot, ja kaupan varastoissa lavoittain käsiteltävän massatavaran varastot. Tavara jätetään ja otetaan jonon käytävänpuoleisesta päästä, joten varastossa toteutuu LIFO-periaate.
Syväkuormausvarastointi on tilaa säästävä varastointiratkaisu, sillä syväkuormausvaraston käytävätilantarve on pieni ja samalle pinta-alalle voidaan varastoida jopa 30% enemmän tavaraa kuin tavalliselle hyllystöratkaisulle perustuvassa varastossa.
Automaattivarastot
Varastoissa voidaan automatisoida useitakin toimintoja, mutta varsinaiset automaattivarastot ovat tietokoneohjattuja varastoja, joissa tavaran siirrot tapahtuvat automaattisesti. Usein automaattivarastoissa tavarat käsitellään ja varastoidaan varastokolleina (laatikko, lava tai muu kuorma-alusta). Automaation piiriin katsotaan yleensä kuuluvan:
- kollien tunnistaminen
- kollien lajittelu
- kollien siirto varastoon
- kollien hyllytys
- tavaran keräys
- tavaravirtojen yhdistely lähteväksi toimitukseksi
- informaation käsittely
Tavaran vastaanotto, pakkaus ja kuormaus eivät aina sisälly automaatioon. Varaston automatisointi on iso investointi, mutta suurilla tavaravolyymeilla ja käsittelymäärillä toimintokustannuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä manuaaliseen työskentelyyn verrattuna.
Varastotyypin valinta
Varastotyypin valinta on tärkeä valinta. Käytettävissä oleva pinta-ala vaikuttaa luonnollisesti varaston pohjapinta-alaan. Jos varastointitilavuutta halutaan saada lisää, lisätään käsittelykorkeutta.
Varastointitavat riippuvat muun muassa tuotteista, varastointikorkeudesta, käytäväleveyksistä, automaatioasteista ja toimialasta.
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan erilaisia varastoja toimialojen, tuotteiden ja teknisen toteutuksen perusteella:
| Toimiala | Teollisuuden varastoja: * raaka-ainevarasto * keskeneräisen tuotannon (KET) varasto * valmistuotevarasto * komponenttivarasto * kaupintavarasto * pakkaustarvikkeet * käyttötarvikkeet * lajitteluvarastot * läpivirtausvarastot | Kaupan varastoja: * tukkuvarasto * keskusvarasto * jakeluvarasto * noutovarasto |
| Tuote | * kylmä- ja pakastevarastot * kuormalavavarastot | * lämpimät varastot * pientarvikevarastot |
| Tekninen toteutus | * korkeavarastot * ulkovarastot * kapeakäytävävarastot * lattia-/pihavarastot * manuaali-/automaattivarastot | * matalat varastot * sisävarastot * puoliautomaattivarastot |
Varastotyypin valinnassa huomioitavaa
Varastointijärjestelmää valittaessa on huomioitava yleiset logistiset palvelutekijät:
- Toimitustiheys, -aika ja -varmuus
- Toimitusten luotettavuus
- Toimitusten joustavuus
- Tiedottaminen ongelmatilanteessa
- Tilausten teon helppous, nopeus, joustavuus
- Tavaran virheettömyys (kuljetusvauriot)
- Pakkaus (suojaus, kierrätys)
- Pakkauskoko ja sen variaatiot
- Informaatio pakkauksissa (mm. päivämäärä, viivakoodit)
Varastointijärjestelmän suunnitteluun ja valintaan puolestaan vaikuttaa muun muassa varastoitava tuotesortimentti. Se vaikuttaa ainakin:
- varaston säilytysratkaisuihin: sisä-, ulko-, kylmä- ja lämminvarastot
- valittaviin hylly- ym. kalusteisiin
- käytettävään kalustoon
- käytäväleveyksiin: saapuvan ja lähtevän tavaran tiloihin
- tavaroiden sijoituskorkeuteen ja
- osoitepaikkajärjestelmään.
Varastohotelli
Varastointi on aina kustannus tavaralle. Käyttämällä eri yritysten tarjoamia varastointipalveluja ostetaan vain tarvittava määrä varastotilaa.
Varastointipalveluja tarjoavat muun muassa varastohotellit sekä 3PL-toimijat, jotka vuokraavat varastotilaa yrityksille. Usein ne myös tarjoavat lisäarvopalveluita, kuten lähetysten kokoamis-, pakkaus- ja lajittelupalveluja.
Kokonaispakettiin kuuluu usein tavaran uudestaan pakkaaminen loppuasiakaskohtaisiksi tavaraeriksi, pakkalistojen tuottaminen, osoitelaputus, noutovalmiuden varmistaminen, edelleen toimittaminen, täydellinen varastotilaseuranta ja raportointi asiakkaalle. FiFo- (First in – First out) periaatteen valvottu toteuttaminen, sovitut hälytysrajat tuotteen loppumisen varalle, varaston täydentäminen jne.