Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen on varsin yleistä ja keskeisiä syitä ulkoistamiselle ovat:

• Yrityksellä ei ole sopivia tiloja tai kalustoa
• Yritys ei halua investoida tiloihin, järjestelmiin tai omaan osaamiseen
• Yritys ei halua opetella uutta toimintaa
• Yritys haluaa luopua toiminnasta
• Kiinteät kustannukset saadaan muuttuviksi kustannuksiksi
• Parempi tietous logistiikan aiheuttamista kustannuksista
• Kustannussäästöt
• Toiminnan joustavuuden parantaminen
• Laajemman palvelutason saavuttaminen
• Paremman teknologian käyttöönotto

Ulkoistuksessa on hyvä muistaa, että uusi palveluntuottaja on kiinteä osa yrityksen toimitusketjun hallintaa, sen takia tarkka palvelunkuvaus (-manuaali) on tehtävä. esim. varaston ulkoistamisessa huomioitavia asioita ovat;

• Toimintaympäristö ja toimintamallit
• Ulkoistamisen lähtökohdat ja tavoitteet
• Tuotteet, kuormankantajat ja tavaravirrat
• Toiminnan kausiluontoisuus
• Tehtävät työt, suoritemäärät, säännöt ja aikataulut
  • Siirrot ja käsittelytyö, tarkastukset, asiakaspalvelu, palautukset, inventointi, tiedonvälitys, ilmoitukset, raportointi
  • Toimintatapa
    • Toimitusrytmi, operatiivinen tiedonsiirto, työajat
  • Yhteydenpito
  • Toimituskulujen käsittely
    • Pakkaus-, lomake- ja muut kulut
    • Yksilöintivälineet  (lavat, rullakot, laatikot)
    • Vakuutukset
  • Siirtyvät resurssit
    • Henkilöstö, tilat, laitteet, järjestelmät
  • Hinnoittelu-, hinnantarkastus- ja laskutusperiaatteet
  • Tarjous/sopimusprosessin vaiheet ja aikataulut

• Runkosopimuksella määritellään tilaajan ja palvelutuottajan yhteistoiminnan puutteet ja yleiset menettelytavat
• Palvelusopimuksilla sovitaan kunkin yksittäisen palvelun sisällöstä ja menettelytavoista ja laskutusperusteista
• Siirtymävaiheen sopimuksilla hoidetaan toiminnan, henkilökunnan ja omaisuuden siirroista johtuvat järjestelyt
• Sopivilla yleisillä sopimusehdoilla voidaan yksinkertaistaa varsinaisten sopimusten sisältöä ja vähentää työmäärää

Fyysisen muuton suunnittelu

Nykyinen kiinteistö

• Tilan käytön lopettamisen suunnittelu (paljon asioita)
  • Kiinteistön ja käyttöomaisuuden ratkaisut
  • Vaihto-omaisuuden toimenpiteet (tuotteet)
  • Palveluihin liittyvien sopimuksien lopettaminen
• Muuton suunnittelu (huomioi liiketoiminnan tarpeet)
  • Inventointi ja siirtotekniikka- ja dokumentaatio
  • Aikataulut, henkilöstö, kalusto ja kuljetus
  • Työnjohtaminen ja poikkeamienhallinta
• Operatiivinen toteuttaminen (varaudu poikkeamiin)
  • Lähtevän volyymin kerääminen
  • Ohjeiden toteuttaminen (tärkeää)
  • Kuljetuksen rytmitys ja vuorovaikutus
• Muuton jälkeinen toiminta
  • Kiinteistön tyhjennys ja siivous (iso työ)
  • Käyttöomaisuus ratkaisujen toteuttaminen

Uusi kiinteistö

• Varaston infran tarkastaminen
  • Varaston kiinteistön ja laitteiden toiminta
  • Volyymisuunnittelu, ohjeet ja ohjaus
  • Henkilöstön ja trukkien riittävyys
• Tavaran saapuminen
  • Kutsuohjatun kuljetuksen ohjaus
  • Vastaanoton ja hyllytyksen  toteuttaminen (hyllytys lähes aina pullonkaula)
  • Poikkeamien hallinta, siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen
• Lähettämisen aloittaminen
  • Teknologian  ja laitteiden testaaminen
  • Keräilylogiikan toteuttaminen (uusi/vanha varasto)
  • Toiminnan vakiinnuttaminen

Keskeisimmät muuton ongelmat

• Uuden varaston toiminnallinen epävakaus
  • Keskeneräinen, toimimaton esim. lastauslaiturit, lukitus, luvat, sähköt, piha-alueet, ilmastointi, tietotekniikka, siivous, asennukset, trukkeja ja laitteita puuttuu
• Tuotevalikoiman jalostus jää tekemättä
  • Siirretään epäkurantti tavara, saldoheittoja, vanhat mainos- ja markkinointimateriaalit muutetaan uuteen tilaan, vanhojen tuotteiden poistaminen ei toimi, siirretään ongelmat uuteen paikkaan, kesken eräiset prosessit kuten esim. asiakaspalautuksien käsittely jää kesken.
• Henkilöstön työsuorite ylimitoitetaan uudessa tilassa
  • Alkuvaiheen tehokkuus laskee dramaattisesti uudessa tiloissa jossa uudet trukit ja laitteet
  • Pahimmillaan muutto ja toimittaminen tapahtuu samaan aikaan (on muutto ja saapuvaa tavaraa vastaanotossa)
• Toiminnalliset ja taloudelliset haasteet
  • Palvelutaso yleensä heikkenee (mikäli ei, niin muutto usein pitkällä jaksolla jolloin kustannukset kasvavat)
  • Liiketoiminnan ja varaston toiminnan yhteensovittaminen

Onnistuneen ulkoistamisen edellytyksenä on, että olemme tarjous/sopimusvaiheessa käyneet palvelukuvauksen tarkasti läpi ja molemmat osapuolet haluavat toteuttaa sitä. Usein ongelmat liittyvät odotusarvoihin, että kaikki toimii kuten ennenkin oli siitä sovittu tai ei. Ohessa suurimmat ongelmat niiden ratkaisukeinot.

• Tehoton yhteistyön hallinta/ johtamisjärjestelmän rakenne ja toteutus
• Ongelmat arvioinnissa ja seurannassa/ Palvelun osaaminen ja ohjaus
• Piilokustannukset/ Ostetun palvelun määrittely
• Kontrollin häviäminen/ Palvelukuvaukset ja luottamus
• Hiljaisen tiedon häviäminen/ Prosessi- ja laatujohtaminen
• Yrityksen poikkeavat kulttuurit/ Informaation jakaminen
• Toiminnan osaamisen väheneminen/ Osaamisen kehittäminen
• Riippuvuus palvelun tuottajasta/ Benchmarking

Artikkeli Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Toimitusketjun optimointi taloudellisella tilausmäärällä vaatii kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista. Tyypillisiä virheitä ovat liian suuret ostoerät kysyntään nähden, jotka aiheuttavat heikkoa varastonkiertonopeutta, sitovat pääomia ja paisuttavat varastoitavien tuotteiden määrää (tilahaasteet). Tuotantoympäristöissä voidaan käyttää esim. MRP-tarvelaskentaa suhteessa tuotantosuunnitelmaan. Kaupan alalla kysyntäennusteiden tarkkuus vaikuttaa suuresti ostoeriin.

Optimaalisen eräkoon määrittelyssä käytetään apuna Wilsonin kaavaa. Kuten seuraavasta esimerkistä havaitaan, liian suuret tai liian pienet tilausmäärät johtavat kustannuksien kasvamiseen.

Taloudellinen tilausmäärä (Wilsonin kaava)

Taloudellinen tilausmäärä ja hinnan alennuksen vaikutus

Taloudelliseen tilausmäärään vaikuttaa myös hinnan alennus. Usein ajatellaan, että ostamalla suuri erä tarpeeseen nähden, on siitä saatava hinnan alennus hyvä vaihtoehto. Logistiikkaan liittyvät kustannukset hävittävät paljousalennuksen edun varsin nopeasti, ja samalla saadaan aikaiseksi samat ongelmat kuin taloudellisella tilauksen puolella.

Tässä esimerkissä toimittaja tarjoaa 5 %:n alennuksen, jos taloudellisen tilausmäärän (200 kpl) sijasta ostetaan kerralla 1500 yksikköä. Kannattaako tarjoukseen tarttua?

Lähtötiedot

Hankintakustannukset

Tarjouksen pohjalta voitiin siis säästää hankittavien yksikköjen ja kustannusten hinnassa yhteensä 762,50 €. Vaikuttaa hyvältä, mutta kuinka käy, kun mukaan lasketaan varastointikustannukset?

Varastointikustannukset

Tarjoushinnan tuoma kustannussäästö oli 762,50 € vuodessa.
Suuremman varaston vuoksi varastointikustannukset nousivat 1102,50 € vuodessa.
Lopputulos: Tarjoushinnalla ostettaessa vuotuinen kokonaiskustannus kasvoi 340 €.

Eräkoon vaikutus toimitusketjuun

Toimitusketjun keskeinen tavoite on optimoida tavaravirtautuksen tasaisuus toimittajilta asiakkaille liiketoiminnan edellyttämällä tavalla. Piiskavaikutusilmiö tarkoittaa, että pieni kysynnän vaihtelu toimitusketjun alavirrassa näkyy suurina kysynnän vaihteluina toimitusketjun ylävirrassa.  Toimituseräkoolla on siten varsin merkittävä rooli onnistuneessa virtautuksen hallinnassa.

Artikkeli Taloudellinen eräkoko ja alennus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kuljetusten kilpailuttaminen on prosessi, jossa yritykset pyytävät tarjouksia useilta kuljetuspalveluntarjoajilta ja valitsevat parhaan vaihtoehdon kustannusten, palvelun laadun ja muiden tärkeiden tekijöiden perusteella. Tässä muutamia keskeisiä vaiheita kilpailutuksen toteuttamiseksi:

1. Tarpeiden määrittely: Määrittele tarkasti, mitä kuljetuspalveluja tarvitset, kuten reitit, aikataulut ja erityisvaatimukset.
2. Tarjouspyyntöjen laatiminen: Laadi yksityiskohtainen tarjouspyyntö, joka sisältää kaikki tarpeelliset tiedot ja vaatimukset.
3. Tarjousten vastaanottaminen ja arviointi: Kerää tarjoukset eri palveluntarjoajilta ja arvioi ne huolellisesti. Kiinnitä huomiota hintaan, palvelun laatuun, toimitusaikoihin ja muihin tärkeisiin tekijöihin.
4. Neuvottelut ja valinta: Neuvottele parhaiden tarjoajien kanssa ja valitse sopivin palveluntarjoaja.
5. Sopimuksen tekeminen: Laadi ja allekirjoita sopimus valitun palveluntarjoajan kanssa.

Kilpailutuksen tavoitteena on löytää kustannustehokkain ja luotettavin kuljetusratkaisu, joka vastaa yrityksen tarpeita. Lisätietoa hankintaprosessista.

Valintakriteerit

Kuljetusten valintakriteerit voivat vaihdella yrityksen tarpeiden ja kuljetusten erityispiirteiden mukaan. Tässä on joitakin yleisiä kriteereitä, joita kannattaa ottaa huomioon:

1. Kustannukset: Kuljetusten hinta on usein yksi tärkeimmistä tekijöistä. On tärkeää vertailla eri palveluntarjoajien hintoja ja arvioida, mikä tarjoaa parhaan vastineen rahalle.
2. Luotettavuus: Palveluntarjoajan luotettavuus ja toimitusten täsmällisyys ovat keskeisiä. Tarkista, kuinka hyvin palveluntarjoaja on suoriutunut aiemmista kuljetuksista.
3. Palvelun laatu: Kuljetuspalvelun laatu, kuten tavaroiden käsittely ja asiakaspalvelu, vaikuttavat valintaan. On tärkeää, että tavarat käsitellään huolellisesti ja että palvelu on asiakaslähtöistä.
4. Kuljetuskapasiteetti: Varmista, että palveluntarjoajalla on riittävä kapasiteetti ja kalusto vastaamaan kuljetustarpeitasi. Tämä sisältää myös erityisvaatimukset, kuten lämpötilasäädellyt kuljetukset.
5. Joustavuus: Palveluntarjoajan kyky mukautua muuttuviin tarpeisiin ja aikatauluihin on tärkeä. Joustavuus voi olla ratkaiseva tekijä erityisesti kiireellisissä kuljetuksissa.
6. Ympäristöystävällisyys: Yhä useammat yritykset kiinnittävät huomiota kuljetusten ympäristövaikutuksiin. Valitse palveluntarjoaja, joka käyttää ympäristöystävällisiä menetelmiä ja kalustoa.

Lisätietoa tarjousten vertailemisesta.

Artikkeli Kuljetusten kilpailutus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Operatiivinen ostaminen tarkoittaa yrityksen päivittäistä ja käytännönläheistä ostotoimintaa. Se keskittyy hankintojen toteuttamiseen ja hallintaan lyhyellä aikavälillä varmistaen, että tarvittavat tuotteet ja palvelut saapuvat oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja oikealla hinnalla.

Operatiivisen ostamisen onnistumisen edellytyksenä ovat toimittajakentän hallinnan rakenteiden ja tavoitteiden ja toimittajayhteistyön mallien optimaalinen rakentaminen. Toimittajakentän hallinta määrittelee mitä tuotteita ja palveluita hankimme, kuka on toimittaja ja millä mallilla haluamme toimia tulevaisuudessa. Toimittajayhteistyössä teemme vuorovaikutusta yksittäisen toimittajan kanssa ja pyrimme optimoimaan hankintahinnoiltaan ja operatiivisilta prosesseiltaan optimaalisen lopputuloksen. Tämän jälkeen operatiivinen ostaminen ”tilaaminen” on pitkälti ostotilausten tekemistä ja siihen liittyvien materiaaliprosessien hallintaa ja valvontaa sekä ongelmien ratkaisua.

Operatiivinen ostaminen / materiaaliprosessi

Operatiivinen ostaminen lähtee ostotilauksesta, jossa ei enään tarvitse käydä kaupallista prosessia, vaan voidaan keskittyä operatiivisen ostamisen tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteet oovat varsin helppoja kokonaisuudessaan mutta erittäin vaikeita toteuttaa reaalitoiminnan yhteydessä. Ammattiostajat kertovat, että yli 30 % työajasta kuluu näiden tavoitteiden toteutumattomuuden selvittelyyn.

Operatiivisen ostotoiminnan päätavoitteet

Operatiiviselle ostotoiminnalle voidaan asettaa kuusi päätavoitetta:

1. Oikea aika, logistinen tehokkuus
   • Hankittavien tuotteiden ja palvelujen tulee olla käytettävissä hankintasuunnitelman mukaisesti juuri oikeaan aikaan (sovittuun aikaan)
2. Oikea paikka, logistinen tehokkuus
   • Hankinnan kohteen tulee olla käytettävissä oikean ajan lisäksi sovitussa paikassa
3. Oikea laatu, tuotteen ja toimittajan laatu lisää asiakastyytyväisyyttä
   • Oikealla laadulla tarkoitetaan sekä tuotteen että toiminnan laatua. Kerralla oikein -periaate säästää kustannuksia ja lisää asiakastyytyväisyyttä
4. Oikea määrä, tarpeen määrittely / oikea kokonaishinta
   • Hankittavien tuotteiden eräkoon on oltava mahdollisimman taloudellinen. Toisaalta on varmistettava riittävä saatavuus ja kuitenkin varastoon sidotun vaihto-omaisuuden minimointi. Kuljetuksissa suurempi eräkoko laskee yksikkokustannuksia merkittävästi
5. Oikea hinta, kustannus
   • Ostajan on tunnettava hyvin markkinat ja hintatilanne ja näin kyettävä varmistamaan kannattava ja perusteltu hintataso. Pelkkään tuotteen hintaan peilaten ei päätöksiä kuitenkaan voi tehdä, vaan on tarkasteltava kokonaiskustannuksia.
6. Oikea toimittaja, kyky palvella ja joustaa
   • Oikea toimittajavalinta on yksi tärkeimmistä oston tehtävistä ja tavoitteista. Toimittajavalinnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia mm. saatavuuteen, hintatasoon ja kehitysmahdollisuuksiin.

Ostaminen, ”tilaaminen”

Tilauskanavien hallinnan osalta digitalisaation merkitys on kasvanut, tilauksia tehdään entistä enemmän toiminnanohjausjärjestelmien, verkkokauppojen, Extranettien, sähköisten hankintakanavien, kassapäätejärjestelmien, huutokauppojen kautta hyödyntäen sähköisiä tuotekatalogeja. Toimitettavan erän erän koon, aikataulun, toimituslausekkeen määrittelyt ovat kriittisiä. Tässä yhteydessä määritellään varastoon saapuvien erien ominaisuudet mm. pakkauksien ja merkintöjen suhteen. Operatiivisen ostamisen kriittisin paikka, jossa osto kohtaa varaston vastaanoton ja siinä syntyy suurin osa ongelmista. esim. seuraavat asiat.

Toimitusvalvonta, huolinta ja kuljetukset

Kun toimitajalta on saatu tilausvahvistus, joka sisältää mitä toimittaja on pystynyt toimittamaan. Tässä yhteydessä ostajan on hyvä pohtia mitä vaikutuksia on esim. puuttuneen tuoterivin poisjäännillä.Kun toimittaja on muodostanut lähetyksen kuljetusliikkeelle se kertoo lähetystunnuksen ostajalle. kuljetusliikkeissä on käytössä kuljetustenseurantajärjestelmät josta voidaan lähes reaaliaaikaiseti seuranta lähetyksen saapumista.

Mikäli kyseessä on ostotapahtuma kansainvälisestä kaupasta niin on hyvä tehdä huolintaliikkeen kanssa yhteistyötä mahdollisen tuontitullauksen järjestämisestä (kolmannet maat) ja EU-kaupassa esim. ALV-verokäytännöt. Tässä yhteydessä merkityksellisä asioita ovat mm. toimituslausekkeet, maksuehdot, tullitariffinimike ja maahan tuonnin verotukseen, lupiin ja rajoituksiin liittyvät asiat.

Varasto

Varaston vastaanottoprosessit (pääprosessit) ovat:

• Ennakkoilmoituksen hyödyntäminen
• kuljetuksen vastaanotto
• tavaran vastaanotto ja
• hyllytys varastopaikalle.

Yhteensä pääprosessien alla on 25 aliprosessia, joten mahdollisuuksia tehokkaan varastonvastaanoton ongelmien syntymiseen on varsin suuri ja samaan aikaan toiminta on usein alimitoitettu henkilöstön osalta. Tästä johtuen ostajan on tehtävä aukotonta yhteistyötä varaston kanssa, muuten voidaan unohtaa tehokas toimitusketjuajattelu kokonaan ja aletaan vain selviytyä (kiusallisen yleistä).

Ongelmanratkaisu

Ainoa oikea tapa on selvittää ongelmat tuoreeltaan, koska aika hautaa ne varsin tehokkaasti. Ongelmien selvittely on johdettava prosessi, jolla on oltava vastuuhenkilöt ja kyvykkyys ratkaista asioita nopealla aikataululla. On hyvä muistaa, että ongelmia voi syntyä missä vaiheessa vain toimitusketjua, jolloin kollektiivinen ratkaisukyvykkyys on hyvä asia. Hyvä muistaa, että ostajilla se on merkittävä osa työkokonaisuutta.

Ostolaskujen hallinta

Mikäli oston (lähetyksen) vastaanotossa ei ole poikkeamia, monessa yrityksessä ei suoriteta erikseen laskun asiatarkastusta vaan se menee suoraan hyväksyntään. Toinen tapa on tehdä asiatarkastus ja hyväksyntä sen jälkeen hyväksymiskriteerien mukaisesti. Yksittäisten laskujen sijasta voidaan käyttää myös koontilaskuja tai aikaan sidottuja laskuja, vaihtoehtoja paljon.

Artikkeli Operatiivinen ostaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Tekoälyllä (Artificial Intelligence, AI) tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.

Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän. Tietokone ottaa vastaan tietoa, jonka sen omat tunnistimet (esimerkiksi kamera) ovat keränneet, käsittelee sen ja vastaa siihen.

Tekoälyn avaintermejä

Tekoälyn hyödyntäminen toimitusketjussa

Tekoälyohjelmistot mallintavat toimitusketjun toiminnallisuuden ja luovat tarkkaa kysyntäennustetta, ne ylläpitävät reaaliaikaista ja autonomista tilannekuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa parasta mahdollista toteutusmallia, joka muuttuvassa ympäristössä voidaan saada aikaiseksi.

Teknologia perustuu agenttiteknologiaan (älykäs tieto), ja sitä hyödynnetään laajasti kaikessa, missä nopeasti muuttuvan ympäristön onnistuneella hallinnalla on suuri merkitys. Käyttöönotto edellyttää ihmiskeskeisen päätöksenteon uudelleen arviointia.

Tekoälyohjaus mahdollistaa kannattavuuden ja tuottavuuden kehittymisen parantamalla ennustettavuutta, ylläpitämällä parasta mahdollista toteutussuunnitelmaa, käsittelemällä miljoonia asioita reaaliaikaisesti ja muodostamalla niistä halutessa skenaariomalleja (suunnittelumalleja) toteuttamista varten, jotka ihminen hyväksyy.

Tähän asti logistisia kustannuksia on pyritty vähentämään (ovat 14–18 % yrityksen liikevaihdosta), mutta nyt niillä ei ole merkitystä, jos yrityksen tuottavuus kasvaa riittävästi valitulla toimintatavalla. Tämä on valtava muutos ajattelutavoissamme.

Artikkeli Tekoäly toimitusketjussa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Yritysjohdon tehtävänä on:

• Yrityksen mission määrittely (mitä tuotteita tai palveluita tuotamme valitulle asiakunnalle?)
• Yrityksen arvojen määrittely (mitkä asiat ovat tärkeitä?)
• Yrityksen vision määrittely (millainen yritys haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa?)
• Muodostaa  yrityksen toimintasuunnitelma, luoda painopistealueet, mittarit ja  seuranta
• Muodostaa tavoitteelliset ja aikajanalliset hankkeet kohti visioita.

Tavoitteena on tarjonta-kysyntäketjun asemointi oman yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Yrityksen toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää yrityksen toiminnallisuuden rakentamista, jossa toimitusketju rooli on keskeinen (suurin osa yrityksen tehtävistä liittyy toimitusketjun hallintaan).

Toimitusketjun (Supply Chain Management) rakenteen tulee tukea yrityksen tavoitteiden saavuttamista ja edellyttää vahvaa johtamista, koska toimittaja- ja asiakkuusmarkkinat eivät ole stabiilissa tilassa (muistissa Covid, korkojen ja hintojen nousut, saatavuus ja kysyntäongelmat).

Tilaus-toimitusketjut rakentuvat ylhäällä määriteltyjen toivomuksien/vaatimuksien mukaisesti. Yrityksen ulkoisia ja sisäisiä tilaus-toimitusketjuja on suuri määrä ja rakenteisiin vaikuttavat mm. yrityksen asema markkinoilla, asiakas/toimittajasegmentointi, suuruuden ekonomia usein taustalla.

Tarjonta-kysyntäketju ja toimitusketju käytännössä määrittelevät miten tilaus-toimitusketjun rakennetaan. Mikäli näin ei tapahdu on  odotettavissa kustannuksiltaan kallis, palvelutasoltaan heikko ja tulipalojen sammuttelu on arkipäiväistä. Miten tämä vältetään?

Toimitusketjun johtamisella luodaan virtautuksen infrastruktuuri (rakenne).

Yrityksen organisaation toiminnoille luodaan kokonaisuutta tukeva rakenne ja luodaan johtamisjärjestelmä tavoitteineen. Esimmerkiksi seuraavasti:

Johtamisjärjestelmä mahdollistaa yhteisen toiminnallisuuden syntymisen, seurannan ja kehittämisen. Toiminnanohjausjärjestelmät edellyttävät standardoitua tiedonkäsittelyä ja prosessienjohtaminen vakioitua toiminnallisuutta niin pääsemme lähemmäksi tehokasta liiketoimintaa ja tuloksellisuutta. Hyvä muistaa, että ympäristömme kehittyy jopa huimaa vauhtia, keinoäly on jo keskuudessamme.

Artikkeli Liikkeenjohdon rooli toimitusketjujen suunnittelussa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kuormatilan lastauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa kuljetuskustannuksiin.

Kuljetuskustannustenhallinta edellyttää:

• Lähetyserän muodostamisen optimointi
  • Kaupallisesti kannattava ja kuljetusteknisesti optimoitu
  • Toimituseräkoon- ja kuljetusaikataulujenhallinta
  • Kuljetusmuotojen valintaan liittyvien perusteiden hallinta
• Toimitettavien tuotteiden hallinta
  • Tuoteominaisuuksienhallinta esim. lämpötilanhallinta, vaaralliset aineet
  • Pakkaamisen ja merkitsemisen osaamista esim. käsittelymerkinnät, osoitteisto
  • Kuormankantajat ja moduloitavuus sekä ajateltu lastaustekniikka
• Kuormatilojenhallinta
  • Kuormatilojen maksimaalinen hyödyntäminen esim. lavatornien rakentaminen
  • Kuorman sidonta ja tuenta, erityisesti vientiyksiköissä esim. trailereissa
  • Oikean kuljetusyksikön valinta ja optimaalisen tilankäytön mahdollisuus
• Rahditusperusteiden hallinta
  • Kotimaan rahditusperusteiden hallinta esim. tilavuusehdot ja sovitut veloitusperusteet
  • Vienti- ja tuontikuljetuksien rahditusperusteiden hallinta esim. kappale-, osakuormat
  • Lastauksen vaikutus kokonaiskustannuksiin, valitaan rahditusperuste
• Lähettäjän ja vastaanottajan vastuiden sovittuja käytäntöjä
  • Toimituslausekkeiden hallinta esim. Incoterms 2020, Finnterms
  • Kansainvälisen maantieliiketeen yleiset kuljetusehdot (Huolintaliitto)
  • Pohjoismaisen speditööriliiton yleiset määräykset 2015 (PSYM)

Varastoprosessien päättyminen joko lastattuun kuormatilaan (ulkomaan kuljetus) tai kuljetusliikkeelle varattuun paikkaan (ruutuun). Kummassakin tapauksessa rahdituspaino määräytyy sen mukaan, miten lähetykset on lastattu kuormatilaan.

Varsin usein syntyy kiistaa kuljetusliikkeen ja rahdinantajan välille todellisista rahditusperusteista. Syitä voi olla useita esim. lavojen päällelastaukseen, lähetyksen mittoihin tai muihin lastausteknisiin asioihin liittyen. Käytännössä lastaaja määrittelee tulevan rahdituspainon lastaushetkellä, ja henkilö ei ole tietoinen sovituista rahditusperusteista kustannusvaikutuksineen.

Artikkeli Kuormatilan lastauksen merkitys julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Miten toimitusketjun johtaminen on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? 

• Materiaalitalous (1980…) käsitteen avulla suoritetaan materiaalien, hankinnan, tuotannon ja jakelun aiheuttamien kustannusten ja suoritteiden arviointia, laskentaa ja mitoitusta. Asiakastoimitukset universaaleja eli kaikille samankaltaisia.
• Logistiikka (1990…) käsitteenä pitää sisällään materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen, lisäarvopalvelujen asiakaspalvelun ja -suhteiden kokonaisvaltaista johtamista ja kehittämistä. ABC-analyysi ja hälytysrajaohjaus yleistyy. Asiakkaille tehtävät palvelut korostuvat esim. kaupintavarastot
• Toimitusketjun hallinta (2005…) käsitteenä̈ logistiikkaa laajempi ja kattaa tuotteiden sekä̈ niihin liittyviin tietojen ja rahan hallinnan aina raaka- aineen tuotannosta vähittäismyyntiin saakka. Tavoitteena tehostaa ulkoisten sidosryhmien kommunikointia ja tuottaa syvällä yhteistyöllä merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä, johtaminen ja ohjaus korostuvat. Haasteena on ohjaustyökalujen kehittymättömyys, sinällään dataa on riittävästi. 
• Tuotto-ohjautuva toimitusverkosto (2015…), jossa kysyntä (myyntitilaukset) ohjaavat toimitusverkostoa ja optimointijärjestelmä antaa reaaliaikaista informaatiota yrityksen funktioiden ja sidosryhmien ohjaamiseen. Ennustamisesta siirrytään toimitustiedon jalostamiseen, joka vähentää suunnitteluun liittyvää aikaa ja mahdollistaa simuloinnin eri vaihtoehtoisista skenaarioista. Tuotot ohjaavat toimintaa, aikaisemmin tarkasteltu kustannuksia ja mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun tuotetasolle asti. Työkaluina esim. tekoäly, lohkoverkot, Iot, alustatalous, robotiikka, automaatio.

Tuotto-ohjaus yhdistää liiketoiminnan tavoitteet osaksi toimitusverkoston johtamista, joka edellyttää liiketoiminnan ja talouden uudenlaista osaamistarvetta strategiasta operatiivisen toimintaan. Haasteena on, että toiminnanohjausjärjestelmät ohjaavat yrityksen toimintaa esim. tilaus-toimitusketjuja (myynnin ja oston), organisaatiota ja keskittyy yrityksen oman ympäristön ohjaamiseen. Toimitusverkostossa tulee voimakkaasti mukaan toimittaja- asiakasmarkkinoiden ratkaisut ja toimintamallit, joita perinteiset ERP-järjestelmät eivät tue.

Nykyisin haasteena on, että käytämme miljoonia ohjelmistoihin ja integraatioihin, kuitenkin ohjaamme toimitusketjuja ja -verkostoja taulukkolaskennan avulla (Excel) etsien informaatiota toiminnanohjausjärjestelmän syövereistä ja toimittaen sitten niitä sähköpostilla eteenpäin. Informaation taso riippuu tekijän matemaattisista taidoista ja tiedon ajantasaisuudesta.

Taulukkolaskenta korvautuu tekoälyyn perustuvilla työkaluilla tulevaisuudessa, teknologioina esim. koneoppiminen (algoritmit) ja agenttiteknologia (älykäs tieto) joilla pyritään autonomiseen ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntämiseen. Globaalit suuret yritykset käyttävät jo tekoälyä toimitusverkoston ohjaamiseen. Nykyään on mahdollista jokaisen saapuvan myyntitilauksen jälkeen optimoida koko toimitusketju (Tuottavuus, talous, myynti, hankinta, tuotanto, varasto, kuljetus), tapahtumia voi olla rajaton määrä. 

Tulevaisuudessa tekoäly kertoo mikä on optimaalinen toimitusverkosto ja me ihmiset koitamme tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti, toisaalta selittäen miksi emme päässeet tekoälyn osoittamaan tehokkuuteen?

Aiheeseen liittyy paljon ”hypeä” ja suurimmalla osalla palveluntuottajista ei ole autonomisuutta ja reaaliaikaisuutta tarjolla vaikka myyntipuheissa sitä luvataankin, onneksi aitoja ratkaisujakin löytyy.

Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus lisääntyy pelimäisillä työkaluilla!

Lue lisää Digitalisaatio-osiostamme: Tekoäly toimitusketjussa.

Miten ohjausvälineet kehittyvät?

Tuotto-ohjauksen periaatteet

Tuotto-ohjaus mahdollistaa aidon reaaliaikaisen kysyntäohjautuvan toimitusketjun ja informaatio on käytettävissä toiminnan suunnitteluun välittömästi. Suurin osa yrityksistä pyrkii analysoimaan dataansa ja muodostamaan siitä ajattelua toiminnan pohjaksi, tosin silloin ollaan pahasti jo myöhässä markkinoiden muutoksien kanssa. Tällä hetkellä tämä toimintapa on vallitseva, eli meillä on dataa nyt, pyritään ymmärtämään mitä sillä voisi tehdä. Toisaalta edelleen on vallalla 1980-luvun ABC-analyysi ja hälytysrajaohjaus, jota on syytetty liiasta toimituseräkohtaisuudesta. 

Toimitusverkoston (ei tilaus-toimitusketjun) ohjaus, suunnittelu ja skenarointi on yrityksissä alkeellisella tasolla. Yritykset ovat alkaneet palkkata SCM-johtajia yrityksiin, mutta toiminta on vielä jäsentymätöntä ja keskittyy liiaksi entisen logistiikan perusteiden toimintamalleihin. Toisaalta kun työkalut puuttuvat ja erityisesti osaamisen sekä koulutuksen puutteesta johtuva tietovaje ei ainakaan helpota tilannetta. Tämä osaamisvaje koskettaa erityisesti johtajia ja liiketoiminnasta vastaavia henkilöitä. Olemme ulkoistaneet tämän toiminnan IT-henkilöille (tilaus-toimitusprosessi) ja perinteisesti he eivät ole vahvimpia liiketoiminnan osaajia.

Toimitusketjun osaamisen kehittäminen vaatii ryhtiliikkeen, koska tulevaisuuden kilpailuedut rakentuvat sen kautta nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden muutoksissa, kun samaan aikaan pitäisi säilyttää oman toiminnan sisäinen eheys ja tuloksellisuus. Tällä hetkellä koulutetaan logistiikan alla varastotyöntekijöitä ja autonkuljettajia, mikäli ajatus toimitusketjusta liikkuu vain kuljettamisen ja varastoinnin alueella on merkittävä osaamisvaje. Vähän samanlainen kuin markkinoinnin ammattilainen, joka ei hallitse DigiSome ympäristöä.

Toimitusketjun osaamisen taso on huolestuttava ja tulee heikentämään yrityksiemme menestymistä maailman markkinoilla!

Artikkeli Toimitusketjun johtamisen kehittyminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.