Kuormatilan lastauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa kuljetuskustannuksiin.
Kuljetuskustannustenhallinta edellyttää:
- Lähetyserän muodostamisen optimointi
- Kaupallisesti kannattava ja kuljetusteknisesti optimoitu
- Toimituseräkoon- ja kuljetusaikataulujenhallinta
- Kuljetusmuotojen valintaan liittyvien perusteiden hallinta
- Toimitettavien tuotteiden hallinta
- Tuoteominaisuuksienhallinta esim. lämpötilanhallinta, vaaralliset aineet
- Pakkaamisen ja merkitsemisen osaamista esim. käsittelymerkinnät, osoitteisto
- Kuormankantajat ja moduloitavuus sekä ajateltu lastaustekniikka
- Kuormatilojenhallinta
- Kuormatilojen maksimaalinen hyödyntäminen esim. lavatornien rakentaminen
- Kuorman sidonta ja tuenta, erityisesti vientiyksiköissä esim. trailereissa
- Oikean kuljetusyksikön valinta ja optimaalisen tilankäytön mahdollisuus
- Rahditusperusteiden hallinta
- Kotimaan rahditusperusteiden hallinta esim. tilavuusehdot ja sovitut veloitusperusteet
- Vienti- ja tuontikuljetuksien rahditusperusteiden hallinta esim. kappale-, osakuormat
- Lastauksen vaikutus kokonaiskustannuksiin, valitaan rahditusperuste
- Lähettäjän ja vastaanottajan vastuiden sovittuja käytäntöjä
- Toimituslausekkeiden hallinta esim. Incoterms 2020, Finnterms
- Kansainvälisen maantieliiketeen yleiset kuljetusehdot (Huolintaliitto)
- Pohjoismaisen speditööriliiton yleiset määräykset 2015 (PSYM)
Varastoprosessien päättyminen joko lastattuun kuormatilaan (ulkomaan kuljetus) tai kuljetusliikkeelle varattuun paikkaan (ruutuun). Kummassakin tapauksessa rahdituspaino määräytyy sen mukaan, miten lähetykset on lastattu kuormatilaan.
Varsin usein syntyy kiistaa kuljetusliikkeen ja rahdinantajan välille todellisista rahditusperusteista. Syitä voi olla useita esim. lavojen päällelastaukseen , lähetyksen mittoihin tai muihin lastausteknisiin asioihin liittyen. Käytännössä lastaaja määrittelee tulevan rahdituspainon lastaushetkellä, ja henkilö ei ole tietoinen sovituista rahditusperusteista kustannusvaikutuksineen.
Sivu päivitetty / tarkistettu 19.9.2024.