Kuljetusvastuuvahingon jälkeiset toimet:

• Ilmoita vahingosta vakuutusyhtiölle
• Varaa vakuutusyhtiölle aina tilaisuus tarkastaa vahinko sekä mahdollisuus myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseksi.
• Kerro vahingonkärsineelle, että tuhoutunutta tai vahingoittunutta tavaraa ei saa hävittää ennen vahinkotarkastusta, ellei siihen ole erikseen annettu lupaa.
• Huolehdi vahinkojen rajoittamisesta ja torjumisesta. Noudata vakuutusyhtiöltä saamiasi ohjeita.
• Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, ryhdy tarpeellisiin toimiin, jotta vakuutusyhtiöllä säilyy oikeus vahingon aiheuttajaa kohtaan. Selvitä esimerkiksi vahingon aiheuttajan henkilöllisyys.
• Jos vahingon syynä on rikos, ilmoita asiasta poliisiviranomaisille.

Artikkeli Kuljetusvastuuvahingon jälkeiset toimet julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Huolinnalla tarkoitetaan tavarankuljetukseen kiinteästi liittyvää toimintaa, jossa yritys ottaa huolehtiakseen asiakkaansa tavaroiden kuljetuksen järjestämisestä. Huolitsijan toimeksiantoon voi kuulua tavaran kuljetukseen liittyviä tehtäviä kuten

• tavaran kuljetus
• tavaran varastointi
• tavaran lastaus, purkaus ja muu käsittely
• tavaran tullaus
• toimeksiantajan avustaminen vienti- ja tullausasiakirjojen laadinnassa
• neuvonta kuljetus- ja jakelukysymyksissä

Huolintavastuuvakuutus on tarkoitettu yrityksille, jotka hoitavat tavaran huolintaa, kuljetusta ja varastointia. Huolitsijan vastuuta ei ole Suomessa säädetty laissa eikä kansainvälisissä sopimuksissa.

Suomessa huolitsijan vastuu määräytyy huolitsijan ja hänen asiakkaansa välisen sopimuksen perusteella. Lainsäädännön on korvannut huolinta-alalla yleisesti käytetyt vakioehdot, Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset (PSYM). PSYM rajaa huolitsijan vastuuta tavarasta samantyyppisesti, kuin esimerkiksi TKSL ja CMR- yleissopimus rajaavat rahdinkuljettajan vastuuta.

Pohjoismaisessa huolintatoiminnassa noudatetaan yleisesti PSYM-määräyksiä ja huolitsijan tulee huolintatehtävän osalta sopia sitovasti toimeksiantajan kanssa näiden määräysten noudattamisesta. Mikäli näin ei ole tapahtunut, suoritetaan vakuutuksesta kuitenkin enintään PSYM-määräysten mukainen korvaus. Vaikka huolitsija olisi sitoutunut vastaamaan vahingoista laajemmin kuin PSYM-määräysten mukaisesti, vakuutuksesta maksetaan enintään PSYM-määräysten mukainen korvaus.

Vakuutus ei kuitenkaan kata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa:

• vartioinnin laiminlyönnistä
• virheellisestä lämpötilasta
• tavaran suojauksen laiminlyönnistä
• siitä, että vakuutuksenottaja on sitoutunut PSYM-määräysten sisältämää vastuuta laajempaan vastuuseen
• katoamista, joka todetaan vasta inventaarin yhteydessä
• varastoidulle tavaralle palosta tai johtovuodosta

Artikkeli Huolintavastuuvakuutus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Tiekuljetusvastuuvakuutus on tarkoitettu kuljetustoimintaa harjoittaville kuljetusliikkeille, liikennöitsijöille ja autoilijoille, jotka rahtimaksua vastaan ottavat kuljetettavakseen tavaraa moottoriajoneuvolla maantiekuljetuksina. Vakuutus on tarkoitettu myös niille, jotka välittävät näitä kuljetuksia. Tiekuljetusvastuuvakuutus antaa suojan sen varalta, että tavara maantiekuljetuksen aikana katoaa, vähentyy, vahingoittuu tai sen luovutus viivästyy. Vakuutuksenottajan korvausvelvollisuus määräytyy kotimaisissa kuljetuksissa Tiekuljetussopimuslain (TKSL) perusteella.

Tiekuljetussopimuslaki perustuu kansainväliseen CMR-yleissopimukseen. Maantierahdinkuljettaja voi joutua tiekuljetussopimuslain mukaiseen vastuuseen joko sopimuksen tehneenä rahdinkuljettajana tai kuljetuksen suorittavana rahdinkuljettajana. Sopimuksen tehnyt rahdinkuljettaja voi joutua korvaamaan kuljetusvahingon pelkästään solmimansa kuljetussopimuksen perusteella, vaikka hän ei itse aiheuta vahinkoa. Tämän vuoksi myös esimerkiksi ilman omaa kuljetuskalustoa toimiva kuljetuksen välittäjä, huolintaliike tai kuorma-autokeskus tarvitsee suojakseen tiekuljetusvastuuvakuutuksen.

Tiekuljetusvastuuvakuutuksen voimassaoloalueesta sovitaan vakuutusta tehtäessä. Vakuutus on voimassa liikennöintialueella eli siellä, missä vakuutuksenottaja sitoutuu suorittamaan kuljetuksia. Ratkaisevaa on se, missä vakuutuksenottajan saamien kuljetustehtävien lähtö- ja määräpaikat sijaitsevat.

Mikäli rahdinkuljettaja ei ole vahingosta vastuussa, vakuutuksestakaan ei makseta korvausta. Maantierahdinkuljettajan vastuuta määrittelee kotimaisissa kuljetuksissa TKSL ja kansainvälisissä kuljetuksissa CMR-yleissopimus. Niiden sisältö on pääpiirteittäin sama ja molempien tavoitteena on suojella rahdinkuljettajaa rajaamalla tämän korvausvelvollisuutta. TKSL:n mukainen enimmäiskorvausmäärä on 20e/kg ja CMR- yleissopimuksen mukainen enimmäiskorvausmäärä on 8,33 SDR/kg.

CMR-yleissopimuksen ovat ratifioineet useimmat Euroopan maat ja sitä sovelletaan maiden rajojen ylittävissä maantiekuljetuksissa. Esimerkiksi Tanskasta Espanjaan rahtia ajavan kuljetusliikkeen vastuu on siis samalla tavoin rajattu kuin suomalaisen kuljetusliikkeen, joka ajaa rahtia vaikkapa Ruotsiin.

Yleensä korvauksen määrä on tavaran arvo sillä paikkakunnalla, missä se otettiin kuljetettavaksi, sekä kuljetukseen liittyvät kulut. Nämä ilmenevät yleensä kauppa- ja rahtilaskuista. Jos tavara on vahingoittunut, mutta ei ole kokonaan menettänyt arvoaan, korvauksena maksetaan korjauskustannukset, kuitenkin enintään tavaran arvoon asti. Jos tavaran luovutus viivästyy sovitusta, ja siitä aiheutuu vahinkoa, korvauksen enimmäismäärä on rahtimaksua vastaava rahamäärä.

Koska rahdinkuljettaja ei tiekuljetussopimuslain mukaan ole vastuussa vahingosta välillisesti aiheutuneista kustannuksista, kuten myyntikatteen tai käyttöhyödyn menetyksestä tai tuhoutuneen tavaran hävittämisestä aiheutuneista kuluista, ei välillisiä kustannuksia korvata tiekuljetusvakuutuksestakaan.

Tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta maksettavan korvauksen lisäksi korvataan rahdista ja muista kuljetukseen liittyvistä kuluista se osa, jonka vahinko on tavaran arvosta.

Vakuutus ei kuitenkaan kata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa:

• vartioinnin laiminlyönnistä
• virheellisestä lämpötilasta
• tavaran suojauksen laiminlyönnistä

Artikkeli Maantierahdinkuljettajan vastuuvakuutus eli tiekuljetusvastuuvakuutus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Seuraavat säädökset ja sopimukset rajoittavat rahdinkuljettajan vastuuta:

• Kuljetusmuotoa säätelevä laki, esimerkiksi tiekuljetussopimuslaki (TKSL), merilaki, ilmakuljetussopimuslaki
• Kuljetusmuotoa koskeva kansainvälinen yleissopimus, esimerkiksi Montrealin yleissopimus, Haag Visby säännöt
• Alalla noudatettavat yleiset sopimusehdot , esimerkiksi PSYM 2015 Pohjoismaisen speditööriliiton yleiset määräykset PSYM 2015, Yleiset satamaoperointiehdot, Ajoneuvonostureiden yleiset sopimusehdot

Rahdinkuljettajan vastuuta on yleensä rajoitettu joko painon tai kuljetusyksiköiden perusteella. Esimerkiksi kotimaisessa maantiekuljetuksessa vastuun enimmäismäärä on rajoitettu 20 euroon tavaran bruttopainokiloa kohti. Kansainvälisessä maantiekuljetuksessa enimmäisvastuu on 8,33 SDR:ää tavaran bruttopainokiloa kohti eli noin 10 euroa. SDR tarkoittaa kansainvälisen valuuttarahaston määrittelemää erityisnosto-oikeutta (Special Drawing Right).

Tavaran painon mukaisen rajatun korvausmäärän lisäksi on monia tilanteita, jolloin rahdinkuljettaja vapautuu korvausvelvollisuudesta kokonaan. Jos tavarankuljetusvakuutusta ei ole otettu, tavaran omistaja (tai se osapuoli, jolla on riski tavarasta) ei saa korvausta mistään ja vahinko jää kokonaisuudessaan hänen itsensä kannettavaksi.

Tietyissä vahinkotapahtumissa rahdinkuljettaja vapautuu kokonaan vastuusta, esimerkiksi:

• puutteellinen pakkaus
• lähettäjän tai vastaanottajan lastaus
• lähettäjän tai vastaanottajan virhe
• olosuhde, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää
• Tavaran vastaanottaja ei ole reklamoinut kuljetusvahingosta määräajassa (katso yllä olevasta kaaviosta vahinkojen reklamaatioajat eri kuljetusmuodoissa).
• Huom! merikuljetuksissa: tulipalo, navigaatiovirhe!

Kuljetusvastuuvakuutukset eivät ole lakisääteisiä kuten esimerkiksi liikennevakuutus tai lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat. Rahdinkuljettaja on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista lain tai alan yleissopimuksen mukaan, mutta rahdinkuljettajalla ei välttämättä ole tiekuljetusvakuutusta tai huolintavakuutusta, koska ne ovat vapaaehtoisia vakuutuksia. Lisää tietoa huolintavakuutuksesta.

Esimerkki

Saksasta oli ostettu IT-laitteissa käytettäviä komponentteja Free carrier (FCA) -toimitusehdoin (Incoterms 2020). Komponenttierän arvo oli 65 000 euroa ja pakkauksen paino oli 50 kg. Paketti katosi matkalla ja huolintaliikkeen korvausvelvollisuus oli 416,5 SDR eli noin 450 euroa, joka korvattiin huolintaliikkeen vastuuvakuutuksesta. Tavaran ostajalla oli onneksi tavarankuljetusvakuutus, josta hänelle korvattiin vahinko täysmääräisenä.

Artikkeli Rahdinkuljettajan rajoitettu vastuu julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kun asiakas vastaanottaa tavaraa tulee hänen tarkastaa tavaran kunto ja reklamoida rahdinkuljettajaa mikäli huomaa tavaran vahingoittuneen kuljetuksen yhteydessä. Näkyvät vauriot tulee ilmoittaa rahdinkuljettajalle heti, mutta piilevien vahinkojen reklamointiaika vaihtelee kuljetusmuodoittain. Kaaviosta näet reklamaatioajat kuljetusmuodoittain.

Tavaran vastaanottajan tulisi lisäksi

• Estää lisävahinkojen syntyminen ja ottaa vahinkokuvia.
• Jos vahinkoon voidaan olettaa liittyvän rikos, ilmoittaa asiasta poliisiviranomaisille.
• Ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön tai paikalliseen haveriagenttiin, joka tarvittaessa järjestää tavarantarkistuksen.
• Laatia vahinkoilmoitus. Vahinkoilmoitus on syytä täyttää huolella ja siihen tulee liittää sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen meidän vastuun selvittämiseksi, kuten tavanomainen kuljetusasiakirja, kauppalasku, reklamaatio rahdinkuljettajalle, tarkastuskertomus ja esitetty korvausvaatimus

Artikkeli Tavarankuljetusvahingon jälkeiset toimet julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Vakuutustodistus laaditaan yleensä vientimyyjän ostaja-asiakkaalle todistukseksi vuosi- tai määräaikaisen kuljetusvakuutuksen voimassaolosta ja sisällöstä. Näin ostaja saa varmuuden siitä, että vakuutus on tietyillä toimituslausekkeilla aina automaattisesti voimassa. Vakuutustodistus ei siis yksilöi kuljetuksia vaan kertoo vakuutussuojan yleiset tiedot: vakuutussopimuksen voimassaoloajan, mitkä kuljetukset on vakuutettu, miten vakuutusmäärä ja korvausperuste on määritelty ja mitä ehtoja sovelletaan.

Vakuutustodistukseen liitetään usein myös korvauksenhakuohjeet ja ostajan paikkakunnan tai maan yhteystiedot vahinkotapauksissa.

Artikkeli Vakuutustodistus (Certificate of Open Cover) julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Vakuutusyhtiöt laativat asiakkaan pyynnöstä vakuutuskirjan tai todistuksen.

Vakuutuskirja laaditaan osoittamaan vakuutuksen voimassaolon yksittäisen kuljetuksen kohdalla. Vakuutuskirja yksilöi kuljetettavan tavaran, kuljetustavan, kuljetusajankohdan, tavaran vakuutusmäärän, tämän kuljetuksen kohdalla voimassa olevat vakuutusehdot, omavastuun sekä antaa useimmiten ohjeet mahdollisen vahinkotapauksen yhteydessä korvauksen hakemiseen.

Vakuutuskirja toimii usein myös todistuksena oikeudesta hakea korvausta vakuutusyhtiöltä tai suoraan tämän edustajalta kuljetuksen määrämaassa.

Yksi remburssikaupassa vaadittavista asiakirjoista on vakuutuskirja, jonka kuljetusvakuutusyhtiö yleensä kirjoittaa alkuperäisenä ja toimittaa asiakkaalleen tai pankkiin. Remburssi määrittää mm. vakuutusmäärän, noudatettavan vakuutusehdon ja omavastuun. Yleisimmin vakuutusmääränä on CIF- tai CIP-arvo lisättynä 10 %:lla ja vakuutusehtona Institute Cargo Clauses (A) ja Institute War and Strikes Clauses- ehtoja.

Artikkeli Vakuutuskirja (Insurance Policy) julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Sota- ja lakkoturva voidaan eri sopimuksesta liittää perus- tai täysturvaan. Sota- ja lakkovakuutus koskee ainoastaan meri-, lento- ja postikuljetuksia.

Sotavakuutus kattaa vahingot, jotka välittömästi on aiheuttanut esimerkiksi

• sota, sisällissota, vallankumous, kapina, kansannousu tai sotaakäyvän valtion vihamielinen toimenpide
• sotaa käyvän vallan suorittama kaappaus, takavarikointi, pidättäminen tai viivyttäminen
• hylätyt miinat, torpedot, pommit tai muut hylätyt sota-aseet riippumatta siitä, vallitsiko sotatila vai ei (esim. rahtilaiva osuu toisen maailmansodan aikaiseen merimiinaan.)

Lakkovakuutus kattaa

• vahingot, jotka lakkoon, työsulkuun, mellakkaan, kansalaislevottomuuteen, ryöstelyyn, terrorismiin tai sabotaasiin osallistuneet henkilöt aiheuttavat välittömästi itse vakuutetulle tavaralle.

Sota- tai lakkoturva eivät korvaa välillisiä vahinkoja. Niitä voivat olla viivästymisvahingot, tuotannonmenetykset ja muut välilliset kulut.

Artikkeli Sotavakuutus ja lakkovakuutus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Vientikuljetuksissa ja ulkomaiden välisissä kuljetuksissa sekä kuljetuksissa ulkomaan sisällä käytetään kaikkialla maailmassa tunnettuja englantilaisia Institute Cargo Clauses -ehtoja (ICC). Ne vastaavat monilta osin tavarankuljetusvakuutuksen vakuutusehtoja.

• Perusturvan laajuutta vastaa Institute Cargo Clauses (C) -ehto ja
• täysturvaa vastaava vakuutusehto on Institute Cargo Clauses (A) -ehto.

Kansainväliset Sota- ja lakkovakuutusehdot ovat nimeltään Institute War and Strikes Clauses.

Edellä olevaa ehtojen ja lausekkeiden listaa voisi jatkaa huomattavasti, esimerkiksi eri tuotteille soveltuvilla erikoisehdoilla. Monessa tapauksessa ja erityisesti suurissa kansainvälisissä vakuutusohjelmissa sopimuksen teossa ovat mukana vakuutusmeklarit. Eri meklareilla on omia erikoisehtoja, joilla tarkennetaan edellä mainittujen ICC – ehtojen sisältöä ja usein laajennetaan turvaa sisältämään esimerkiksi vahingon välillisiä kustannuksia. Joihinkin tuoteryhmiin sovelletaan suojeluohjeita. Tällaisia ovat tyypillisesti varkaudelle alttiit tuotteet. Niitä edellytetään noudatettavan, jotta sovittu vakuutusturva olisi voimassa.


Oheisesta taulukosta näet esimerkkejä eri laajuisten turvien kattavuudesta:

Artikkeli Englantilaiset Institute Cargo Clauses (ICC) -ehdot julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Yleiset sopimusehdot

Tavarankuljetusvakuutussopimuksessa sovitaan muun muassa seuraavista asioista:

• Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja vakuutussopimuksen voimassaolo
• Vakuutussopimukseen sisältyvät kuljetukset ja varastoinnit
• Vakuutusmaksu
• Vakuutustapahtuman aiheuttaminen
• Vakuutuskorvaus
• Vakuutussopimuksen päättyminen
• Muutoksenhaku

Yleiset kuljetusvakuutusehdot

Kuljetusvakuutusehtojen sisältö on otsikkotasolla seuraava:

• Vakuutuksen kohde
• Vakuutusarvo ja vakuutusmäärä
• Vakuutuksen laajuus tai kattavuus
• Rajoitukset
• Vakuutuksen voimassaolo

Artikkeli Tavarankuljetusvakuutuksen ehdot julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.