Pikakuljetustoimintoja koskevat monet eri turvallisuusnäkökohdat. Pakkauksen, lähetyksen merkinnän tai muiden tietojen puutteellisuus voivat lisäävät turvatoimia ennen rahdin eteenpäin liikuttamista, joten huolellisuus on tärkeää. Lähettäjä on vastuussa muun muassa vaarallisten aineiden luokittelun tarkistamisesta, ilmoittamisesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä.

Lentopikakuljetuksissa noudatetaan samoja kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita kuin lentorahdin käsittelyssäkin.

Maantiekuljetuksissa puolestaan sovelletaan maantiekuljetussäännöksiä, esimerkiksi kansainvälisiä ja kansallisia vaarallisten aineiden kuljettamista koskevia sääntöjä (ADR / VAK). Kuljetuksissa Suomen ja Euroopan välillä tarvitaan myös merikuljetuksia, joita koskevat omat sääntönsä.

EU säätelee omilla määräyksillään rahdin turvatoimia ja näitä säädöksiä voivat jäsenvaltiot omissa turvaohjelmissaan vain tiukentaa. Suomessa ilmailuliikenne kuuluu liikenne ja viestintävirasto Traficomin alaisuuteen, jolta tulevat kansalliset soveltamisohjeet. Näiden lisäksi lentoyhtiöiden ja muiden toimijoiden omat säädökset voivat asettaa rajoitteita.

Lentorahdille on tehtävä EU-säädösten mukaiset turvatarkastustoimenpiteet sekä huomioiden mahdollinen kohde- tai kauttakulkumaa. Rahdin turvatarkastustoiminnan voi suorittaa vain siihen pätevyyden saanut henkilö eli yleensä turvallisuusyritysten palkkalistoilla oleva turvatarkastaja (Security Officer) .

Yksi käytännössä tärkeimmistä periaatteista rahdin turvatarkastuksissa on jako niin sanottuihin tunnettuihin lähettäjiin ja muihin (eli käteisellä tai kertaluontoisesti lähettäviin). Tunnetun lähettäjän statuksen myöntää yritykselle Traficom viranomaisena.

Lisäksi logistiikkatoimija voi hakea niin sanotun valvotun edustajan (Authorized Economic Operator, AEO) statusta. AEO-toimija on yritys, joka on saanut Tullin turvallisuustodistuksen tullaus- ja logistiikkatoiminnoilleen ja on sen vuoksi oikeutettu etuihin koko EU:n alueella.AEO-valtuutusta haetaan 1.10.2019 alkaen EU:n tullien yhteisessä eAEO-palvelussa

Käytännössä tarkastettu lentorahti jaetaan kahteen kategoriaan tarkastustoiminnasta ja tarkastajasta riippuen. Toinen on niin sanottu kaupalliseen lentoliikenteen kuljetukseen soveltuva ja toinen vain rahtiyhtiön omille lentotoiminnoille hyväksytty.

Rahdin turvatarkastuksessa käytettävät läpivalaisukoneet sekä elektronisethaistelijat ovat Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräysten alaisia laitteita. Niiden huolto ja käyttö on valvottua toimintaa ja edellyttää yritykseltä mm. vastuuhenkilön nimeämistä aivan kuten vaarallisten aineiden käsittelystä vastaavaa turvallisuusneuvonantajaa.

Pikakuljetusten turvallisuuteen liittyviä järjestöjä ja sopimuksia

Kuljetustoimintaa sääteleviä ja valvovia järjestöjä ovat

• ICAO (International Civil Aviation Organization), kansainvälinen lentotoimintojen kattojärjestö. ICAOn tehtävänä on harmonisoida lentoliikennettä koskevaa toimintaa ja etenkin turvallista lentämistä.
• IATA (International Air Transport Association) säätelee vastaavasti lentorahtitoimintoja Maantiekuljetuksissa Suomen ja Euroopan välillä tarvitaan merikuljetuksia.
• IMO (International Maritime Organization) säätelee laivoissa tapahtuvia kuljetuksia.

IMOn ja IATAn säädökset eivät ole yhteneväiset, eli on tiedettävä, liikkuuko materiaali meri- vai lentoteitse. Lisäksi on huomioitava maantiekuljetussäädökset, esim. ADR- / VAK-määräykset, eli kansainväliset ja kansalliset vaarallisia aineita koskevat säännökset.

Etenkin syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut saivat Amerikan ja muun maailman säätämään useita rahtitoimintoja tiukentavia säädöksiä sekä toimielimiä. Näiden toiminnot heijastavat etenkin Amerikkaan toimitettavia tai sitä kautta meneviä lähetyksiä. Yksi yhteistyömalli on C-TPAT (Customs – Trade Partnership Against Terrorism). Kohonneet turvallisuusuhkat tietyissä maissa ja/tai kansainväliset pakotteet asettavat myös lisävaatimuksia sekä lähetysten että henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuudelle.

Yksi tiukimmin lentolähetysten turvatoimiin vaikuttava amerikkalainen elin on TSA (Transportation Security Administration), joka säätelee tiukasti mm. lähetyksille edellytettäviä turvatarkastustoimia sekä niihin käytettävien laitteistojen minimivaatimuksia. Niistä tullut osittain tapa toimia muuallakin kuin Amerikkaan matkaavien lähetysten käsittelyssä.

TAPA järjestö (Transported Asset Protection Association), joka standardisoi toimintaympäristöjä turvallisuuden harmonisoimiseksi. TAPA:n synty on korkea-arvoisten lähetysten, elektroniikan toimijoiden jne. yhteinen projekti saada kuljetusalalle auditointikelpoinen turvallisuus. Nykyisin TAPA on levinnyt maailmalle lähes kaikkiin maihin ja tullut vakiintuneeksi toimintatavaksi kysyttäessä turvallisuuden statusta.

Artikkeli Pikakuljetukset ja turvallisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Mikäli lähetys vahingoittuu, viivästyy tai katoaa, on asiakkaan korvausta saadakseen otettava yhteyttä palvelun tuottaneeseen yritykseen.

Jos vahinko havaitaan jo lähetystä vastaanotettaessa, vastaanottajan on välittömästi merkittävä siitä huomautus rahtikirjaan ja/tai oltava viipymättä yhteydessä palvelun tuottaneeseen yritykseen. Mikäli vauriota ei ole voinut havaita lähetyksen toimitushetkellä (piilovauriot tai esim palvelupistenoudot), tulee siitä tehdä kirjallisesti (esim. sähköpostitse) ilmoitus eli reklamaatio pikakuljetusyritykselle. Rahtikirjanumeron käyttö reklamaatiossa nopeuttaa käsittelyä.

Reklamaatioajat

Pikakuljetuksissa reklamaatio-aika on usein 30 päivää tavaran antamisesta kuljetettavaksi Reklamaatioajoissa saattaa esiintyä kuljetustapa ja/tai kuljetusyrityskohtaisia eroja.

Korvausvaatimus ja rahdinkuljettajan vastuu

Mahdollinen korvausvaatimus on esitettävä pikakuljetusyritykselle kirjallisena mahdollisimman nopeasti; eri yrityksillä on tästä omat ohjeensa. Vaatimuksen liitteenä tarvitaan tosite lähetyksen arvosta (esimerkiksi kauppalaskun kopio) ja vauriotapauksissa valokuv(i)a vaurioituneesta lähetyksestä / pakkauksesta.

Rahdinkuljettajan enimmäisvastuut korvausvaatimuksissa määritellään eri kuljetusmuotoja koskevien säännösten mukaisesti ja lasketaan ”valuutassa” nimeltä SDR, joka tulee sanoista Special Drawing Right, erityinen nosto-oikeus:

• lentopikakuljetukset: 26 SDR/kg vaurioituneen tai kadonneen tavaran painosta (Montrealin konventio)
• maantiepikakuljetukset: 8,33 SDR/kg vaurioituneen tai kadonneen tavaran painosta (CMR)

SDR:n kurssin voi tarkistaa kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n verkkosivuilta https://www.imf.org/external/np/fin/data/rms_five.aspx. Kuljetuslainsäädännön mukaan rahdinkuljettaja ei vastaa välillisistä vahingoista, esimerkiksi selvittely- tai puhelinkuluista.

Artikkeli Pikakuljetusten reklamaatiot julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Nykyään noin 96-99% lähetyksistä valmistellaan sähköisesti. Käsin täytettyjen rahtikirjojen aika on siis jäänyt historiaan.

Pikakuljetuksista laaditaan aina rahtikirja. Kauppalasku tai proforma-lasku tarvitaan silloin, kun lähetys toimitetaan EU-alueen ulkopuolelle; jokaisella määrävaltiolla on omat tullaussäännöksensä, joten pieniä eroavaisuuksia voi tarvittavissa tiedoissa esiintyä. Tullattavissa lähetyksissä tarvitaan lisäksi tapauskohtaisesti erilaisia vientiasiakirjoja. Pikakuljetusyrityksen vientihuolinta antaa niistä tarvittaessa tietoa.

Rahtikirja

Rahtikirjasta ilmenevät mm. lähettäjä ja vastaanottaja yhteystietoineen, lähetystä koskevat tiedot kuten paino, kollien lukumäärä, kuljetettava tavara sekä lähetyksen arvo.

Lähettäjä täyttää rahtikirjan käyttämänsä pikakuljetusyrityksen sähköisessä järjestelmässä. Sähköisen järjestelmän käyttö takaa nopean ja tehokkaan tietojen käsittelyn sekä mahdollisuuden jo tietojen antamisen yhteydessä tarkistaa palvelujen saatavuuden sekä esim. osoitetiedon oikeellisuuden tai  kansainvälisten rajoitteiden vaikutukset lähetyksen kuljetukseen.

Alla on esitetty rahtikirjan täyttöohjeet käyttäen mallina käsin täytettävää rahtikirjaa. (Vaikka vain alle 1% pikakuljetuksista kulkee käsin täytetyllä rahtikirjalla. a.o. esimerkki on selkeyden vuoksi otettu käsin täytettävästä rahtikirjasta). Kuljetusyritysten sähköiset ohjelmat pitävät huolen vastaavien tietojen syötön ohjeistamisesta täytön aikana.

Kauppalasku tai proforma-lasku

Tulliviranomaiset vaativat laskun kaikille kansainvälisille lähetyksille. Myytäviksi tarkoitetuille hyödykkeille vaaditaan kauppalasku. Jos hyödykkeitä ei ole tarkoitus myydä – lähetyksellä ei ole kaupallista arvoa ei-kaupalliseen tarkoitukseen (esimerkiksi henkilökohtainen lahja, näyte tai viallinen osa), on laadittava proforma-lasku.

Euroopan unionin (EU) sisällä lähetettäville hyödykkeille ei tarvita kauppalaskua.

Yksityiskohtaisesti ja tarkkaan täytetty lasku nopeuttaa tulliselvitystä. Oheinen malli esitää kauppalaskun rakennetta ja yleisiä ohjeita. Monet käytettävät lähetysjärjestelmät ohjaavat kauppalaskun teossa ja sisältö vaatimuksissa. Tarvittaessa pikakuljetusyrityksen asiakaspalvelu ja/tai huolintaosasto auttaa kauppalaskuun liittyvissä kysymyksissä.

Entistä tärkeämpään rooliin on nousemassa kauppalaskun tietojen välittäminen pikakuljettajille rivikohtaisena datana. Tämä edesauttaa lähetysten nopeaa käsittelyä sekä sujuvaa tullaus-/huolintaprosessia. Esimerkiksi ICS2 säätely edellyttää lähteyksen turvatietoilmoituksen antamista jo ennen kuin lähetys on lastattu Eurooppaan saapuvaan kuljetukseen. Vastaavanlaisia sääntelyitä ollaan ottamassa käyttöön ympäri maailmaa. Tarkemmin esim EU:n asiointipalvelu lentoyhtiöiden turvatietoilmoitusten antamiseksi on avattu – Tulli.

Ihanteellisessa tapauksessa kaikki lähetyksen tullaukseen liittyvät tiedot (esim kauppalaskun tiedot) on toimitettu kuljetusyritykselle rivitason sähköisenä tietona. Näin erityisesti pikakuljetuksille mahdollistetaan entistä tehokkaampi ja täsmällisempi lähetysten tullauskäsittely

Kauppalaskun ja lähetyksten tietojen vaatimukset myös kehittyvät tullaus ja verotuskäytäntöjen muuttuessa. Esimerkkinä tästä on mm 1.7.2021 alkanut Import One Stop Shop (IOSS) sekä arvonlisäveron minimikantorajan muutos.  Erityisesti huomattava että muutoksilla on merkittävä vaikutus sekä verkkokaupassa tuotteitaan myyviin yrityksiin (ja siihen missä vaiheessa prosessia kerätään tuotteeseen liittyvä arvonlisävero) sekä yksityishenkilön vastaanottamien lähetysten tullaukseen. Tarkemmin tietoa Tulli: Aion tilata tavaran ulkomailta sekä Euroopan komission VAT One Stop Shop.

Artikkeli Lähetysasiakirjat julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pikakuljetusyritys toimii osana laajempaa kokonaisuutta ja tulliselvittää asiakkaan lähetyksen toimitusta varten. Yritys myös osaltaan varmistaa, että tullimaksu ja verot lasketaan oikein. Tavarat pääsääntöisesti tulliselvitetään sähköisesti käyttäen hyväksi pikakuljetusyritysten tarjoamia sähköisiä huolintapalveluita (esim Paperless Trade, PLT, Electronic Customs Invoice, Commercial Invoice data integration) sekä, milloin mahdollista, hyödyntäen lähtö- ja määrämaan tullien sähköisiä asiointirajapintoja.

Tulliselvitys aloitetaan jo silloin, kun lähetys on vielä matkalla, ja se perustuu lähetyksen tietoihin sekä sähköisesti liitettyihin asiakirjoihin (esim. kauppalasku). Kustannukset tulliselvityksestä jakautuvat ostajan ja myyjän välillä riippuen toimitusehdosta, jonka lähetyksen lähettäjä on valinnut.  Usein yritysten välisessä kaupassa normaali tulliselvityspalvelu sisältyy automaattisesti pikakuljetuspalvelujen hintoihin. Joitakin poikkeuksia tästä kuitenkin on.

Esimerkkejä tarjottavista palveluista:

• tuonti- ja vientiselvitys
• muodollinen tulliselvitys
• tullausvaltuutus
• tullausasiakirjojen valmistelu
• moninimikkeisten lähetysten tulliselvitykset
• väliaikainen varastointi
• Tullin oikaisut, kiintiö- ja lisenssineuvonta
• pikakuljetusyrityksen tullivakuuksien käyttö tulli- ja arvonlisäveromaksuissa

Suomen Tulli tarjoaa verkossa toimivaa tuontitullauspalvelua, jonka käyttö pikakuljetusten osalta mahdollistaa asiakkaan itse tekemän tullauksen ja tullien/verojen maksun.

Vuosina 2023–2034 tapahtuu Euroopassa merkittäviä tullausjärjestelmien muutoksia. Näiden vuoksi on entistä tärkeämpää että lähetyksillä olevat sisällön kuvaukset, kauppalaskujen tiedot sekä lähetystiedot ovat heti alusta saakka oikein. Ihanteellisessa tapauksessa kaikki lähetyksen tullaukseen liittyvät tiedot (esim kauppalaskun tiedot) on toimitettu kuljetusyritykselle rivitason sähköisenä tietona. Näin erityisesti pikakuljetuksille mahdollistetaan entistä tehokkaampi ja täsmällisempi lähetysten tullauskäsittely

Esimerkkejä Tullausjärjestelmien muutoksista ovat mm. tuotitullauksen muutokset Suomessa, joista tarkemmin infoa Tullin omilta sivuilta. Myös Euroopan komission tullauskäytäntöjen uudistukset vaikuttavat merkittävästi Eurooppalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden lähetysten tullikäsitelyyn. Esimerkkinä tästä EU:n komission verkkosivu saapuvan tavaran turvatietoilmoituksista (ICS2).

Artikkeli Pikakuljetusyritysten huolintapalvelut julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Tyypillisesti pikakuljetuspalvelut kattavat noudon asiakkaalta, kuljetuksen määräpaikkaan ja jakelun vastaanottajalle sekä perus tuonti-/vientiselvityksen.

Kuljetusten rahti-/perushintaan vaikuttavat

• lähetyksen paino (todellinen tai tilavuuspaino, hinnoittelu korkeamman mukaan)
• lähtöpaikka
• määräpaikka
• huolintakäsittely (tullattava vai tullaamaton) sekä
• kuljetusnopeuden mukaan valittu palvelu (Same Day, Time Definite, Day Definite).
• asiakasyrityksen kuljetusvolyymit

Isokokoisen, kevyen lähetyksen volyymipaino saattaa olla suurempi kuin lähetyksen todellinen paino. Tällöin lähetys hinnoitellaan sen viemän tilan mukaan.

Pikakuljetusten volyymipaino määritellään yleisesti joko

• 200 kg / m3 tai
• 250 kg / m3

(vrt. lentorahti 167 kg / m3 tai maantierahti 333 kg / m3).

Nopeampi palvelu on kalliimpi ja lähtö- sekä määrämaat tai alueet on ryhmitelty vyöhykkeiksi tai hintaryhmiksi. Palveluiden hinnoitteluun vaikuttaa myös, erityisesti B2C kuljetuksissa, käytettävä toimintamalli ja jakelutehokkuus. Esimerkiksi suuren osan toimituksista mennessä harvaan asutuille tai ns. kauko-alueille voi lähetysten hinta olla korkeampi kuin toimituksissa tiiviisti asutetulle keskusta-alueelle.

Hinnoittelu perustuu rahtihinnan / perushinnan lisäksi veloitettavin lisämaksuihin (Surcharges), lisäpalveluihin (Services) sekä tullauksen ja huolinnan (Customs) maksuihin.

Lisämaksuja ovat esimerkiksi:

• polttoainelisä, kaukoaluepalvelu (= toimitukset vaikeakulkuisille, harvaanasutuille seuduille), vaarallisten aineiden maksut, yksityisosoitejakeluiden tai suurikokoisen kollin käsittelymaksut sekä mahdolliset viranomaisten asettamat maksut tai pakolliset lähetyksiin kohdistuvat toimenpiteet

Lisäpalveluita ovat esimerkiksi:

• lauantaijakelu, myöhäinen tai aikainen nouto, vihreät / hiilidioksidineutraalit palvelut, vakuutus, pakkausmateriaalit tai vastaanottajan kuittaustodistus jne
• lähetyten laskutukseen liittyvät lisäpalvelut, kuten tullien ja verojen laskuttaminen muulta kuin vastaanottajalta jne.
• tullauksen ja huolinnan palvelut kuten alkuperätodistukset, passitukset, avisointi jne.

Artikkeli Pikakuljetusten hinnoittelu julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pikakuljetusyritykset ryhmittelevät palvelutarjontansa vaadittavan kuljetusajan mukaan:

• saman päivän tai erikoispalvelut (Same Day, Special tai Urgent)
• kellontarkat palvelut (Time Definite tai Express)
• päiväntarkat palvelut (Day Definite tai Economy)
• osalla integraattoreista on palveluvalikoimassaan myös lentorahdin
  palvelukonseptia vastaavia palveluita.

Palveluihin on mahdollista yhdistää monia lisäpalveluita, kuten lauantaijakelu, myöhäinen tai aikainen nouto, vihreät / hiilidioksineutraalit palvelut, vakuutus, pakkausmateriaalit tai vastaanottajan kuittaustodistus. Lisäksi kellontarkoissa palveluissa on usein mukana ns. rahat takaisin -takuu, jossa palvelun tarjoaja tietyin ehdoin palauttaa lähetyksen rahtikustannukset, mikäli luvattu kuljetusaika ei toteudu.

Riippuen asiakkaan käyttämistä toimitus- tai kauppaehdoista (esim. INCOTERMS-lausekkeet) voidaan kuljetuspalveluiden laskutus myös ohjata tarpeen vaatiessa joko lähettäjän tai vastaanottajan maksettavaksi. Usein tämä perustuu maksajan asiakasnumeron tai muun vastaavan tiedon merkitsemiseen lähettäjän toimesta rahtikirjalle tai tiedon antamiseen sähköistä kuljetustilausta tehdessä.

Viitteellisinä kuljetus aikoina kellontarkoille lentopikakuljetuspalveluille voidaan käyttää oheista karttaa. Jokaisella palveluntarjoajalla on omat tarkemmat kuljetusaikansa jopa postinumero- tai osoitetasolla.

• EU: 1 työpäivä
• Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka: 1–3 työpäivää
• Yhdysvallat: 1–3 työpäivää
• Etelä-Amerikka: 3–5 työpäivää
• Aasia ja Oseania: 2–5 työpäivää

Artikkeli Palvelut ja lisäpalvelut julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pikakuljetusten luonteesta (nopein mahdollinen toimitus) johtuen kuljetettavat lähetykset ovat usein keskimääräiseltä kooltaan perinteistä rahtia pienempiä nopean käsittelyn takaamiseksi. Tästä syystä pikakuljetusyrityksillä on lähetyksille suositellut maksimimitat, joiden puitteissa luvatut kuljetusajat pystytään toteuttamaan (esimerkiksi enintään 120 x 80 x 80 cm ja alle 70 kg/kolli tai 300 kg/lähetys). Tarpeen vaatiessa kuitenkin myös suurempien lähetysten kuljettaminen kiireellisenä tai pikalähetyksenä on mahdollista. Kokorajoitteet tulevat pääosin vastaan nouto-/jakelukaluston mitoissa, lentokaluston konttimitoissa tai vaadittavassa lastausjärjestyksessä (esimerkiksi lentokoneen tasapaino tai lähetyksen päällelastauskielto). Kokorajoitteissa on kuljettajayrityskohtaisia eroja.

Lähetysten tulee olla pakattu siten että ne kestävät koneellista käsittelyä lajittelukeskuksissa ja että painavien lähetysten käsittely mekaanisesti, esimerkiksi trukilla, on mahdollista. Lähetykset voivat koostua myös monesta yksittäisestä kollista (katso alla). Tällöin jokainen yksittäinen kolli saa oman kollitunnisteensa, jonka avulla sen seuraaminen on mahdollista.

Artikkeli Pikakuljetuslähetykset julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Jotta nopea ja täsmällinen toimitus on mahdollinen, sekä tavaran että tiedon käsittelyn on tapahduttava täsmälleen oikein ja oikea-aikaisesti. Pikakuljetuksissa standardointi onkin viety huippuunsa. Pikakuljetusyrityksen koko kuljetusverkosto noudattaa yhtenäisiä prosesseja ja toimintatapoja kaikkialla, missä se toimii. Toimintaa seurataan jatkuvasti erilaisten laatumittarien avulla, jolloin pienetkin poikkeamat havaitaan ja niihin päästään puuttumaan nopeasti.

Asiakas antaa pikakuljetusyritykselle toimeksiannon sähköisesti. Lähetysten valmisteluun on olemassa erilaisia sähköisiä työkaluja, joiden avulla voi esim. tulostaa rahtikirjat ja viivakoodilliset osoitetarrat valmiiksi, tehdä noutotilauksen ja tarvittaessa etsiä jo valmiiksi omille asiakkailleen käytettävän toimitus-/palvelupisteen (Service Point) tiedot.

Pikakuljetusyrityksen kuljettaja (joita kutsutaan yleisesti kuriireiksi) noutaa lähetyksen lähettäjältä. Säännöllisesti pikakuljetuksia käyttävät yritykset voivat myös sopia itselleen vakionoudon, jolloin kuriiri tulee noutamaan lähetykset joka päivä samaan aikaan ilman erillistä noutopyyntöä.

Mikäli lähetys on tullattava, hoitaa pikakuljetusyrityksen vientihuolintaosasto asian, ja vastaavasti määrämaassa tuontihuolintaosasto tekee tarvittavat muodollisuudet asiakkaan puolesta. Huolintaprosessi alkaa jo lähetyksen ollessa matkalla, jotta varmistetaan mahdollisimman nopea tavaran luovutus vapaaseen liikenteeseen. Tämän edellytyksenä on jatkuvasti lisääntyvässä määrin myös huolintaa varten tarvittavan datan (esim. kauppalasku) sähköisyys. Esimerkiksi ICS2 säätely edellyttää lähetyksen turvatietoilmoituksen antamista jo ennen kuin lähetys on lastattu Eurooppaan saapuvaan kuljetukseen. Vastaavanlaisia sääntelyitä ollaan ottamassa käyttöön ympäri maailmaa. Tarkemmin esim. EU:n asiointipalvelu lentoyhtiöiden turvatietoilmoitusten antamiseksi on avattu – Tulli.

Noudon jälkeen lähetykset toimitetaan pikakuljetusyrityksen käyttämässä kotimaankuljetusverkostossa lähtöterminaaliin. Siellä ne lajitellaan ja pakataan kuljetusyksiköihin, jotka lastataan lentokoneeseen (lentopikakuljetus) tai rekkaan (maantiepikakuljetus) matkalle kohti pikakuljetusyrityksen kansainvälistä lajittelukeskusta (hub).

Hubissa eri maista saapuvien lentokoneiden (tai rekkojen) lasti puretaan, lähetykset lajitellaan ja uudet kuljetusyksiköt lastataan määräterminaalikohtaisesti. Lennon – tai maanteitse tapahtuvan runkokuljetuksen – saavuttua terminaaliin lähetykset puretaan ja lajitellaan sekä jaellaan asiakkaille. Viime vuosina myös pikakuljettamisen jakeluvalikoimaan on otettu käyttöön toimitukset pakettiautomaatteihin ja/tai palvelupisteisiin. Lähetyksessä oleva viivakoodi skannataan kuljetuksen eri vaiheissa, alkaen noudosta asiakkaalta ja päättyen toimitukseen vastaanottajalle. Skannatut tiedot siirtyvät pikakuljetusyrityksen tietojärjestelmiin ja mahdollistavat lähetyksen seurannan internetin kautta Track & Trace -järjestelmässä koko sen tekemän matkan ajan. Kuljetusyrutykset tarjoavat useita omia lähetysohjelmiaan asiakkaille ja niiden lisäksi monet asiakkaat ovat myös valinneet mahdollisuuden omien tietojärjestelmiensä integrointiin pikakuljetusyritysten kanssa (esim erilaiset valmiit rajapinnat / Webservicet / API:t)  tiedon siirrolle).

Artikkeli Kuljetusverkosto ja -prosessi julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pikakuljetusten käyttö jatkaa kasvuaan vuosittain.

Asiakassegmentointi oli pitkään pikakuljetusalalla varsin suppeaa. Pitkälle jalostetut tuotteet, kuten elektroniikka sekä Life Science -sektorin tuotteet (lääkkeet, reagenssit jne.) ja asiakirjat muodostivat lähes 95 % kuljetuksista ja asiakkaita segmentointiin ensisijaisesti toimialan mukaan. Painopisteenä olivat ensisijaisesti yritysasiakkaat ja yritysasiakkaiden väliset kuljetukset.

Asiakassegmentoinnin toinen tärkeä ulottuvuus toimialan lisäksi on ollut kuljetusten aikakriittisyys ja kuljetusajan merkitys asiakkaan logistessa kokonaisuudessa. Tuotteilla on kiire joko tuotannollisista syistä tai tärkeiden asiakirjojen saapuminen määrättyyn paikkaan tiettynä aikana on ratkaisevan tärkeää. Suurimpina yritysasiakassegmenttinä olivatkin esim pankki- ja vakuutusyhtiöt sekä kansainvälistä toimintaa harjoittavat elektroniikka- sekä lääkealan yritykset.

Nykyisin pikakuljetusten käyttö on levinnyt kaikkiin asiakassegmentteihin. Syitä tähän on käytön helppous sekä kokonaiskuljetuskustannusten edullisuus verrattuna vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin. Kolmas merkittävä tekijä on tuotteiden elinkaaren lyhentynyt ikä. Tästä johtuen tuotteiden varastointi ei ole enää mielekästä eikä kustannustehokasta. Viimeisenä muttei vähäisimpänä vaikuttavana tekijänä on ollut sähköisen kaupankäynnin helpottuminen sekä arkipäiväistyminen.

Verkkokaupan lähes räjähdysmäinen kasvu on antanut merkittävän sykäyksen pikakuljetusten kasvulle. Yritykset pyrkivät mahdollistamaan tuotteidensa helpon saatavuuden globaalisti, mihin pikakuljetus on erinomainen vaihtoehto. 2010 luvulla merkittävästi kasvanut verkkokauppa (Business to Consumer, B2C) sekä kuluttajien välinen kauppa (Consumer-to-Consumer, C2C) ovat muuttaneet painopistettä merkittävästi. Loppukuluttajille toimitettavat lähetykset muodostavat nykyään merkittävän osan maailmanlaajuisista pikakuljetusten tavaravirroista.

Tärkeimpiä syitä pikakuljetusten käyttöön globaaleilla markkinoilla ovat maailmanlaajuisen kattavuuden lisäksi luotettavuus, seurattavuus, nopeus  ja turvallisuus. Source: Global Express Assiciation.

Artikkeli Pikakuljetusasiakkaat julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pikakuljetuksia käytetään silloin, kun lähetyksen halutaan liikkuvan nopeasti ja olevan tiettynä aikana perillä määränpäässään. Nopeuden ja luotettavuuden lisäksi tavoitteena on helppous asiakkaalle. Peruspalvelu kattaa kuljetuksen ovelta ovelle sovitussa ajassa sekä huolintakäsittelyn, mikäli kyseessä on tullattava lähetys. Asiakas voi seurata lähetyksensä kulkua internetissä seuranta- ja jäljityspalvelun (Track & Trace) välityksellä, kuljetusyritysten mobiilisovelluksilla tai vaikkapa myyjäverkkokaupan omilla sivuilla (joka on integroitu kuljetusyritysten seurantajärjestelmiin).

Tyypillisesti kansainväliset pikalähetykset noudetaan yrityksistä iltapäivällä ja ne matkaavat määrämaahan lentoteitse yön yli, jolloin toimitus vastaanottajalle tapahtuu seuraavana mahdollisena arkipäivänä. Myös kuljettaminen maanteitse kuuluu pikakuljetusten palveluvalikoimaan hieman hitaampana pikakuljetuksen muotona.

Pikakuljetukset auttavat yrityksiä hyödyntämään globaalin kaupankäynnin mahdollisuuksia sekä parantamaan kilpailukykyään. Kaikenkokoiset yritykset hyötyvät nopeista ja vaivattomista kuljetuksista. Pikakuljetusten avulla yritysten on mahdollista reagoida nopeasti asiakkaidensa tarpeisiin – esimerkiksi markkinointimateriaalien, varaosien tai uutuustuotteiden toimituksessa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta pikakuljetuspalvelut ovat erityisen tärkeitä niissä maissa, jotka sijaitsevat kaukana globaaleista päämarkkina-alueista tai kun halutaan taata saumaton kokemus esim verkkokaupasta otettujen tuotteiden toimituksessa pikaisesti vastaanottajalle.

Pikakuljetusmarkkinoille on tyypillistä, että muutama suuri toimija hallitsee valtaosaa globaaleista kokonaismarkkinoista. Korkealuokkaisen, laajan kuljetusverkoston ylläpitäminen edellyttää suuria investointeja lentokalustoon, jakelukeskuksiin ja terminaaleihin maailmanlaajuisesti. Pikakuljetusmarkkinoilla suurimmat markkinaosuudet on niin sanotuilla integraattoreilla. Integraattorit ovat pikakuljetus- tai kuriiriyhtiöitä, jotka tarjoavat aikaan sidottuja ovelta-ovelle-kuljetuksia verkostossa, jossa lähetyksen kulku on kokonaisuudessaan niiden hallinnassa. Tällöin on mahdollista esimerkiksi muuttaa lähetyksen määränpäätä tai vastaanottajaa kuljetuksen aikana. Integraattoreihin kuuluvat globaalisti toimivat DHL, FedEx ja UPS. Tässä materiaalissa keskitytään lähinnä integraattorien (jäljempänä puhutaaan pikakuljetusyrityksistä) toimintaprosessiin.

Tutustu logistiikan ”trenditutkaan”: Logistics Trend Radr (DHL), ladattava versio: Logistics Trend Radar 7.0 (pdf).

Artikkeli Pikakuljetus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.