Pikakuljetukset ja turvallisuus

Pikakuljetustoimintoja koskevat monet eri turvallisuusnäkökohdat. Pakkauksen, lähetyksen merkinnän tai muiden tietojen puutteellisuus voivat lisäävät turvatoimia ennen rahdin eteenpäin liikuttamista, joten huolellisuus on tärkeää. Lähettäjä on vastuussa muun muassa vaarallisten aineiden luokittelun tarkistamisesta, ilmoittamisesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä.

Lentopikakuljetuksissa noudatetaan samoja kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita kuin lentorahdin käsittelyssäkin.

Maantiekuljetuksissa puolestaan sovelletaan maantiekuljetussäännöksiä, esimerkiksi kansainvälisiä ja kansallisia vaarallisten aineiden kuljettamista koskevia sääntöjä (ADR / VAK). Kuljetuksissa Suomen ja Euroopan välillä tarvitaan myös merikuljetuksia, joita koskevat omat sääntönsä.

EU säätelee omilla määräyksillään rahdin turvatoimia ja näitä säädöksiä voivat jäsenvaltiot omissa turvaohjelmissaan vain tiukentaa. Suomessa ilmailuliikenne kuuluu liikenne ja viestintävirasto Traficomin alaisuuteen, jolta tulevat kansalliset soveltamisohjeet. Näiden lisäksi lentoyhtiöiden ja muiden toimijoiden omat säädökset voivat asettaa rajoitteita.

Lentorahdille on tehtävä EU-säädösten mukaiset turvatarkastustoimenpiteet sekä huomioiden mahdollinen kohde- tai kauttakulkumaa. Rahdin turvatarkastustoiminnan voi suorittaa vain siihen pätevyyden saanut henkilö eli yleensä turvallisuusyritysten palkkalistoilla oleva turvatarkastaja (Security Officer) .

Yksi käytännössä tärkeimmistä periaatteista rahdin turvatarkastuksissa on jako niin sanottuihin tunnettuihin lähettäjiin ja muihin (eli käteisellä tai kertaluontoisesti lähettäviin). Tunnetun lähettäjän statuksen myöntää yritykselle Traficom viranomaisena.

Lisäksi logistiikkatoimija voi hakea niin sanotun valvotun edustajan (Authorized Economic Operator, AEO) statusta. AEO-toimija on yritys, joka on saanut Tullin turvallisuustodistuksen tullaus- ja logistiikkatoiminnoilleen ja on sen vuoksi oikeutettu etuihin koko EU:n alueella.AEO-valtuutusta haetaan 1.10.2019 alkaen EU:n tullien yhteisessä eAEO-palvelussa

Käytännössä tarkastettu lentorahti jaetaan kahteen kategoriaan tarkastustoiminnasta ja tarkastajasta riippuen. Toinen on niin sanottu kaupalliseen lentoliikenteen kuljetukseen soveltuva ja toinen vain rahtiyhtiön omille lentotoiminnoille hyväksytty.

Rahdin turvatarkastuksessa käytettävät läpivalaisukoneet sekä elektronisethaistelijat ovat Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräysten alaisia laitteita. Niiden huolto ja käyttö on valvottua toimintaa ja edellyttää yritykseltä mm. vastuuhenkilön nimeämistä aivan kuten vaarallisten aineiden käsittelystä vastaavaa turvallisuusneuvonantajaa.

Pikakuljetusten turvallisuuteen liittyviä järjestöjä ja sopimuksia

Kuljetustoimintaa sääteleviä ja valvovia järjestöjä ovat

  • ICAO (International Civil Aviation Organization), kansainvälinen lentotoimintojen kattojärjestö. ICAOn tehtävänä on harmonisoida lentoliikennettä koskevaa toimintaa ja etenkin turvallista lentämistä.
  • IATA (International Air Transport Association) säätelee vastaavasti lentorahtitoimintoja Maantiekuljetuksissa Suomen ja Euroopan välillä tarvitaan merikuljetuksia.
  • IMO (International Maritime Organization) säätelee laivoissa tapahtuvia kuljetuksia.

IMOn ja IATAn säädökset eivät ole yhteneväiset, eli on tiedettävä, liikkuuko materiaali meri- vai lentoteitse. Lisäksi on huomioitava maantiekuljetussäädökset, esim. ADR- / VAK-määräykset, eli kansainväliset ja kansalliset vaarallisia aineita koskevat säännökset.

Etenkin syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut saivat Amerikan ja muun maailman säätämään useita rahtitoimintoja tiukentavia säädöksiä sekä toimielimiä. Näiden toiminnot heijastavat etenkin Amerikkaan toimitettavia tai sitä kautta meneviä lähetyksiä. Yksi yhteistyömalli on C-TPAT (Customs – Trade Partnership Against Terrorism). Kohonneet turvallisuusuhkat tietyissä maissa ja/tai kansainväliset pakotteet asettavat myös lisävaatimuksia sekä lähetysten että henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuudelle.

Yksi tiukimmin lentolähetysten turvatoimiin vaikuttava amerikkalainen elin on TSA (Transportation Security Administration), joka säätelee tiukasti mm. lähetyksille edellytettäviä turvatarkastustoimia sekä niihin käytettävien laitteistojen minimivaatimuksia. Niistä tullut osittain tapa toimia muuallakin kuin Amerikkaan matkaavien lähetysten käsittelyssä.

TAPA järjestö (Transported Asset Protection Association), joka standardisoi toimintaympäristöjä turvallisuuden harmonisoimiseksi. TAPA:n synty on korkea-arvoisten lähetysten, elektroniikan toimijoiden jne. yhteinen projekti saada kuljetusalalle auditointikelpoinen turvallisuus. Nykyisin TAPA on levinnyt maailmalle lähes kaikkiin maihin ja tullut vakiintuneeksi toimintatavaksi kysyttäessä turvallisuuden statusta.

Sivu päivitetty / tarkistettu 30.1.2025.