Lah arkistot - Logistiikan Maailma

Horisontaalinen yhteistyö logistiikassa

tuotanto — Thu, 30 Mar 2017 15:54:15 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 6.3.2025.

Osa kirjan kannesta

Logistiikan kehittämisessä ja tehostamisessa on tehty runsaasti työtä, mutta vasta aivan viime aikoina rahdinantajat ovat lähteneet etsimään synergiaetuja jopa kilpailevien yritysten kesken tehtävästä niin kutsutusta horisontaalisesta yhteistyöstä. Toimitusketjuissa on jo aiemmin tunnistettu ja tunnustettu yhteistyön ja tiedonjakamisen merkitys, mutta nyt näitä ajatuksia, teorioita ja toimintamalleja voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta.

Tekijä esittelee kirjan sisältöjä

Lataa kirja itsellesi

Teos vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Millaisia muutostekijöitä logistiikan toimintaympäristössä on?
Millaista yhteistyötä toimitusketjussa voidaan tehdä ja mitä hyötyä siitä on eri osapuolille?
Mitä horisontaalinen yhteistyö tarkoittaa, mitä hyötyä siitä voi olla ja millaisia esteitä sen
toteuttamiselle on?
Kuinka logistiikka-alueet edistävät kilpailukykyä?
Millaisia logistiikka-alueita maailmalla on ja mikä on niissä toimivan palveluyhtiön rooli?
Kuinka yhteistyötä voidaan analysoida strategisen johtamisen tai organisaatioteorioiden avulla?
Kuinka yhteistyöstä syntyvät synergiaedut jaetaan toimijoiden kesken?
Missä logistiikkatoiminnossa horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä?
Miksi logistiikan solmupisteet ovat luonteva paikka aloittaa horisontaalinen yhteistyö?
Kuinka horisontaalinen yhteistyö voi vaikuttaa koko kuljetusjärjestelmän kehittymiseen?
Kuinka yhteishankinnat kannattaa toteuttaa?
Kuinka yhteistyötä hallinnoidaan eli kuinka yhteistyö toteutetaan?
Millaisia teknologisia mahdollisuuksia yhteistyön toteuttamiseen on olemassa?
Mikä on sopivan liiketoimintamallin merkitys yhteistyön toteuttamisessa?
Kuinka yhteistyön hyödyt realisoituvat siihen osallistuville yrityksille?
Millaisia yhteiskunnallisia hyötyjä logistiikkatoiminnoissa tehtävästä horisontaalisesta
yhteistyöstä voi seurata?
Mitä yhteistyötä suunnittelevien yritysten tulee ottaa huomioon kilpailulainsäädännöstä?

Artikkeli Horisontaalinen yhteistyö logistiikassa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

CASE: Italian logistiikkakeskusten verkosto

tuotanto — Thu, 23 Mar 2017 16:38:26 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2025.

Italiassa on panostettu erityisen runsaasti logistiikkakeskittymien kehittämiseen osana kansallista logistiikan kilpailukyvyn kehittämistä. Itse asiassa erityisesti Pohjois-Italiassa on hyvinkin kehittynyt logistiikkakeskusten verkosto. Tehokkaan logistiikkajärjestelmän kehittyminen avaa Italialle mahdollisuuden toimia koko Välimeren alueen logistiikan solmukohtana, mutta tämän option hyödyntäminen vaatii rohkeaa ja määrätietoista yhteistyötä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin julkisen sektorin ja yksityisten yritysten välillä. Se vaatii myös huolellista suunnittelua ja liitynnät koko Euroopan kehitykseen. Tätä kehitystä tulee koordinoida huolella pullonkaulojen tunnistamiseksi ja poistamiseksi.

Italiassa on 25 tällaista suurta alueellista logistiikkakeskusta, joista he käyttävät termiä Interporto. Näiden sijainteja on esitetty alla olevassa kartassa. Interportoja on luokiteltu myös niiden volyymien ja palveluiden kattavuuden mukaan. Suomessa useissa esimerkeissä esillä ollut Interporto Bologna kuuluu ykköskastiin, mutta Italiassa tunnistetaan myös sitä pienempiä keskuksia. Lisäksi on muistettava, että logistiikkajärjestelmässä voi paikallisella tasolla olla pienempiäkin yksittäisten toimijoiden ”keskuksia”. Näiden pienempiä yksiköiden liittäminen suurempiin keskuksiin ja siten osaksi koko järjestelmän toimintaa on myös tärkeä tehtävä, jota ei sovi unohtaa. Nämä rahtiliikennekeskukset tuovat sekä tehokkuutta että kilpailukykyä alueelle suojaamalla ympäristöä ja turvaamalla toimintaedellytyksiä.

Italian logistiikkakeskittymien yhteistyöorganisaatio UIR (Unione Interporto Riuniti) pyrkii yhdistämään toimintoja ja edistämään intermodaalikuljetusten hyödyntämistä toimialan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Italian logistiikkakeskusten järjestöön kuuluvat keskittymät.

Sisämaan satamien logistiikkakeskusten lisäksi Italialla on luonnollisesti runsaasti satamia Välimerellä, ja nämä käyvät kovaa kilpailua Ranskan ja Espanjan satamien kanssa. Oheisessa kuvassa on Interporto Nola, joka on lähellä Napolin kaupunkia. Sitä vastaavien ominaisuuksien voidaan todeta löytyvän pääpiirteissään myös useimmista muista suurista Interportoista. Nolasta on joustavat liitynnät sekä maantien että rautatien kautta muualle Italiaan ja Eurooppaan. Lisäksi se on kytketty Napolin satamaan toimivilla kuljetuskäytävällä.

Interporto Nola.

Italialaisissa keskuksissa on pääsääntöisesti erinomaiset liikenneyhteydet sekä suoraan moottoriteille että liityntäraide rataverkkoon. Näihin kytkeytyvien varasto- ja materiaalinkäsittelytilojen lisäksi keskittymissä on monipuolisesti muutakin yritysten toimintaedellytyksiä tukevaa liiketoimintaa. Pinta-alaa on tyypillisesti satojatuhansia neliömetrejä. Tästä osa on suoraan nimetty intermodaaliterminaaleja varten. Suurimman osan tilasta vievät kuitenkin varsinaiset varastorakennukset. Interportojen omistus on jakautunut kaupunkien, maakuntahallintojen ja yritysten kesken. Ne palvelevat sekä käyttäjiensä etuja että ovat laajemminkin tukemassa paikallista ja kansallista kilpailukykyä.

Artikkeli CASE: Italian logistiikkakeskusten verkosto julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Intermodaalinen verkosto

tuotanto — Thu, 23 Mar 2017 16:33:14 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2025.

Suuri ja monipuolinenkaan logistiikkakeskus ei välttämättä pärjää yksinään. Sen on kyettävä verkottumaan ja liittämään itsensä laajempaan logistiikkakeskusten verkostoon. Eurooppalaisessa tarkastelussa tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista ymmärrystä TEN-T (Trans-European Network for Transportation) –verkostosta, ja kehityskohteena olevan logistiikkakeskuksen roolia siinä. Tämä avaa näkemystä myös siihen, että logistiikkakeskukset eivät pelkästään kilpaile keskenään, vaan ne voivat muodostaa yhteistyöverkostoja, jotka huolehtivat tehokkaasti tarvittavien tuotteiden keräämisestä ja jakelemisesta. Monipuolisia logistiikkakeskuksia kehitetään eri puolilla maailmaa, ja tällä sivustolla tarkastelua on tehty erityisesti Euroopassa.

Logistiikkakeskusten välisestä yhteistyöstä ja erityisesti sellaisen tarpeesta kertovat muun muassa Italian ja Saksan kansalliset logistiikkakeskusten yhteistyöverkostot (UIR, Unione Interporto Riuniti ”Association of Italian Freight Villages” ja Deutsche Gütervehrkehrszentrum GVZ Gesellschaft m.b.H. ”Association of German Freight Villages”) sekä EU-tasoiset hankkeet solmukohtien välisestä yhteistyöstä. Yhteistyön hyödyntäminen edellyttää tehokasta ja taloudellista kuljetusputkea näiden solmukohtien välille, joka käytännössä tulee usein olemaan rautatie. Kilpailukykyyn panostaminen tuo mukanaan myös muut positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset.

Kuljetusputkella tarkoitetaan tässä solmukohtien välille syntyviä – pääasiassa rautateitse toteutettavia – tehokkaita ja taloudellisia sekä säännöllisiä kuljetuksia, jotka ovat normaalia yrityslähtöistä kuljetusliiketoimintaa. Erottelemme sen tässä yhteydessä korridori –termistä, jonka tulkitsemme isoksi, monikansalliseksi EU-tason kuljetusväylähankkeeksi, joita ei suunnitella pelkästään itä-länsisuuntaisena transitona Venäjälle, vaan myös etelästä pohjoiseen ulottuvina eurooppalaisina kilpailukykyä turvaavina virtoina. Koska Euroopan itäinen korridori sekä erityisesti RailBaltica aiheuttanevat vaikutuksia meillä, niiden kehitystä on syytä seurata, ja niihin tulee tarpeen mukaan myös osallistua logistiikkakeskustemme liittämiseksi tehokkaalla tavalla osaksi eurooppalaista verkostoa ja yritysten operoimia kuljetusputkia.

Logistiikkakeskukset voivat olla merkittäviä solmukohtia liikennejärjestelmässä, ja niissä voidaan yhdistellä ja jakaa merkittäviä tavaravirtoja siten, että niillä saadaan aikaiseksi sekä taloudellisesti tehokkaampaa että ekologisesti kestävämpää liiketoimintaa. Logistiikkakeskukset voivat olla siis edistämässä kestävän kehityksen periaatteita olemassaolollaan ja vastata usein vastakkaisina pidettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Tavarankäsittely- ja varastointitoimintojen lisäksi niissä voi tapahtua myös siirtymä kuljetusmuodosta toiseen, kuten kumipyörältä rautateille ja päinvastoin, ja siten ne voivat auttaa saavuttamaan ja yhdistämään eri kuljetusmuodoista saatavat hyödyt muun muassa kustannustehokkuudesta, turvallisuudesta, joustavuudesta ja ekologisuudesta.

Artikkeli Intermodaalinen verkosto julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Toteutustavat

tuotanto — Thu, 23 Mar 2017 16:28:15 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2025.

Palvelutarjonnan laajuus on logistiikkakeskuksen toiminnan perusta. Tämä näkökulma liittyy suurelta osin logistiikkakeskuksen perusominaisuuksiin ja asemointiin suhteessa potentiaalisiin markkina- ja hankinta-alueisiin tai logistisiin järjestelmiin ja verkostoihin. Palvelutarjonnan laajuus vaikuttaa suurelta osin logistiikkakeskuksen mahdollisuuksiin luoda lisäarvoa asiakkaiden arvoketjuihin ja siten asemoitua tiiviimmin asiakkaiden toimitusketjujen osaksi.

Palvelutarjonta on selkeä kilpailutekijä ja houkuttelee toimijoita alueelle. Toisiaan tukevien toimintojen sijoittuminen lähekkäin mahdollistaa alueella toimiville yrityksille hyvät edellytykset tarjota monipuolisia palvelukokonaisuuksia, ja yhdeksi logistiikka-alueen menestymisen tunnusmerkiksi onkin tunnistettu yritysten tarpeita vastaava palveluvalikoima, joka mahdollistaa alueen toimijoiden välisen synergiaedun synnyttämisen. Asiakkaat haluavat enenevissä määrin ostaa laajoja kokonaisuuksia logistiikkaoperaattorilta/-palveluntarjoajalta riippumatta, siitä tuottaako yritys palvelut itse vai ostaako se palvelut alihankintana.

Tässä yhteydessä käsitellään kolmen eri kokoluokan logistiikkakeskuksia, joista pienin on yksittäisen toimijan, kuten suurteollisuuden tai kaupan keskusliikkeen suljettu järjestelmä (L4), keskimmäinen useita yrityksiä palveleva logistiikkapalvelukeskus (L3) ja laajin kaikille toimijoille avoin logistiikka-alue (L2).

Logistiikkakeskus (L4)

Yksittäisen logistiikkakeskuksen toimijan palvelut. Kaupan tai teollisuuden yrityskohtaisen suljetun logistiikkajärjestelmän ollessa kyseessä toiminnallinen konsepti liittyy useimmiten varastointiin ja yleensäkin tehokkaaseen materiaalinkäsittelyyn. Silloin sisälogistiikan ratkaisut ICT-palveluineen korostuvat palvelutarjonnassa samoin kuin saapuvan ja lähtevän tavaran käsittelyyn liittyvät toiminnot ja palvelutasotekijät. Logistiikkakeskuksen palvelurakenne ja sijoittuminen riippuu suurelta osin yrityksen jakelurakenteesta sekä tarkasteltavan logistiikkakeskuksen roolista ja asemoinnista. Toisaalta siihen liittyy myös yrityksen koko toiminnallinen rakenne eli se, millaista toiminnanohjausmallia tai sisälogistiikan toimintaperiaatetta yrityksessä ja siten logistiikkakeskuksessa sovelletaan.

Logistiikkapalvelukeskus (L3)

Logistiikka-palvelun tarjoajan tuottamat palvelut. Kuljetus-, varastointi-, huolinta- ja ahtauspalvelut sekä niihin liittyvät ICT-palvelut muodostavat suurimman osan logistiikkapalveluntarjoajien toiminnasta. Lisäpalveluiden tarjonta ja kysyntä kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Lisäpalveluita voivat olla esimerkiksi pikakuljetukset, etätunnistaminen ja laputus, pakkaaminen, hinnoittelu, tuotteiden viimeistely (postponement) sekä tilausten ja informaation käsittely. Myös cross-docking (kuormien yhdistely) –tapaiset toimintamallit eri variaatioineen, puhelinpalvelut sekä sähköisen kaupan sovellukset voivat kuulua palvelutarjontaan. Logistiikka-alueelle sijoittuvat logistiikkakeskukset ja logistiikkapalvelukeskukset voivat tarjota palveluita samalla tavalla kuin itsenäisesti sijoittuneena tai ne voivat tarjota osan palveluistaan aluetasolla yhteisesti tuotettujen palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kautta.

Logistiikka-alue (L2)

Alueellisesti tuotetut palvelukokonaisuudet. Logistiikka-alueella liiketoimintaa tukevia palveluita ja palvelukokonaisuuksia voidaan toteuttaa yhteisesti esimerkiksi palveluyhtiön toimesta. Palvelutuotannon keskittäminen tuo volyymietuja ja tehostaa toimintaa. Logistiikka-alueen rakenteesta, toimijoista ja profiloinnista riippuen tarpeet eri palveluille ja niiden toteutukselle voivat vaihdella. Logistiikka-alueella toimivien yritysten keskuudessa voi syntyä kysyntää esimerkiksi seuraavista palveluista:

Työvoimapalvelut, jolloin voidaan tasata logistiikalle tyypillistä epätasaista työkuormaa. Myös rekrytointeja voidaan hoitaa keskitetysti.
Toimistotyön IT-palvelut, esimerkiksi taloushallinto.
Etätunnistamisen palvelut voidaan jaotella alueellisiin ja yrityskohtaisiin palveluihin. Aluekohtaiset palvelut liittyvät esimerkiksi ajoneuvojen ja ihmisten tunnistamiseen ja ohjaamiseen. Yrityskohtaisia palveluita tarjotaan keskitetysti, mutta ne räätälöidään asiakkaan ja heidän toimitusketjujensa tarpeisiin ja palvelu voi pitää sisällään esimerkiksi tuotteiden RFID-tunnistuksen tiedonsiirron ja laputuspalvelun.
Tullauspalvelut
Asiantuntijapalvelut. Alueella voi toimia esimerkiksi liikenteen ja logistiikan sekä teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottavia toimijoita.
Kiinteistöpalvelut: esimerkiksi kunnossapitokorjauspalvelut, LVISA-huoltoa ja päivystyspalvelu.
Tekniset palvelut: esimerkiksi työkone- ja korjaamopalvelut.
EHSQ (Environment, Health, Safety, Quality) -toimintojen palvelut: esimerkiksi alueturvallisuus, työsuojelu, työterveys, ympäristöasiat ja palosuojelu.

Artikkeli Toteutustavat julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Liikeidea, sijainti ja infrastruktuuri

tuotanto — Thu, 23 Mar 2017 16:23:20 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2025.

Logistiikkakeskuksen perustamista suunniteltaessa tulisi määrittää liikeidea, miksi se halutaan tai on tarpeellista perustaa? Eli logistiikkakeskuksen kysyntä tulee määrittää. Toisaalta tähän liittyy myös differointinäkökulma eli miten suunniteltava logistiikkakeskus eroaa muista vastaavista konsepteista, mikä siinä on ainutlaatuista, miten se asemoidaan markkinoille tai miten se täydentää logistista verkostoa?

Liikeidean jälkeen voidaan suunnitella toiminnallista konseptia eli mitä tarjotaan, kenelle, miksi ja millä tavalla? Konseptin ytimenä on siis alueen hallinnointimalli ja sen sisältämien palveluiden kokonaisuus. Tämä on oleellinen vaihe hankkeen toteutettavuuden kannalta, koska siinä luodaan perusta toiminnalle, jolle on olemassa todellista kysyntää.

Sijainti

Sijoittumiseen vaikuttavat edellä mainitun toiminnallisen tarkastelun perusteella asemointi suhteessa merkittäviin markkina- ja hankinta-alueisiin tai suhteessa logistisiin solmupisteisiin. Jälkimmäinen näkökulma on keskeisessä roolissa, mikäli suunnitellaan uusia rakenteita laajempaan mahdollisesti globaalisti toimivaan logistiseen verkostoon.

Ympäristönäkökulmat ovat myös kasvavassa roolissa ja tällöin erilaisilla logistisilla ratkaisuilla haetaan tehokkuutta. Energiatehokkaat ratkaisut ovat pääsääntöisesti myös kustannustehokkaita, ja päinvastoin, ja siksi voimmekin tässä keskittyä yleisellä tasolla tehokkaiden materiaalinkäsittely- ja logististen ratkaisujen kehittämiseen.

Mikäli logistiikkakeskuskonseptin suunnittelussa painotetaan kuljetusjärjestelmänäkökulmaa ja siihen liittyvää tehokkuuden kehittämistä, eri kuljetusmuotojen käytettävyys ja multimodaalisuus muodostuu keskeiseksi tekijäksi. Keskeisten markkina-alueiden tai muiden logististen solmupisteiden saavutettavuus muodostuu tällöin oleelliseksi päätöksentekokriteeriksi.

Logistiikkakeskus voi olla myös satamaan liittyvä konsepti, kuten sisämaasatama (kuivasatama, dry port). Kuljetuskäytävien kehittäminen on yksi näkökulma, joissa logistiikkakeskuksilla on keskeinen rooli, ja siksi solmukohtien kehittäminen tulee nähdä myös niiden kautta kulkevien kuljetuskäytävien kehittämiseksi.

Kuljetuskäytävien kehittämisellä tavoitellaan uusia tavaravirtoja ja siten uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Silloin logistiikkakeskukset toimivat lisäarvon tuottajana ja kuljetuskäytävän yhtenä asiakasarvon tuottajana ja lisääjänä. Paikallinen kauppa ja teollisuus voi olla myös logistiikkakeskuksen sijoittamiseen liittyvä tekijä. Asemointi asiakkaan toimitusketjuihin on tässä tapauksessa keskeinen näkökulma kehitettäessä logistiikkakeskuksen palvelumalleja ja mitoitettaessa fyysisiä fasiliteetteja. Toimiminen osana logistisia järjestelmiä vaikuttaa sijaintipäätöksiin yhdessä kysyntätekijöiden kanssa. Mikäli globaalisti toimiva logistiikkapalveluyritys sijoittaa toimintojaan logistiikkakeskukseen tai –alueeseen korostuvat alueen elinkeinorakenteen erityispiirteiden lisäksi logistisen palvelurakenteen ja sen kattavuuden palveleminen. (ks. intermodaalinen logistiikkakeskusten verkosto)

Alueen infrastruktuuri

Kunnallistekniset näkökulmat ovat tärkeitä seikkoja logistiikkakeskuksen rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Tonttien kokojen ja muotojen pitää olla logistiikkatoimintoja tukevaa, tieyhteyksien toimivia sekä lisäksi kunnallisteknisten ratkaisujen ja energiaratkaisujen kustannustehokkaita ja korkealaatuisia. Ekologisuus on kasvavassa roolissa yritysten päätöksenteossa. Tähän liittyvät muun muassa rakennusten energiatehokkuus, valaistus, jätteiden käsittely ja kierrätysmahdollisuudet.

Tulevaisuudessa erilaiset bioenergiaratkaisut sekä jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet lisäävät merkitystä enenevissä määrin. Turvallisuus ja siihen sisältyvät ratkaisut ovat keskeisessä asemassa logistiikkakeskuksen rakenteita ja siellä tehtävää operatiivista toimintaa suunniteltaessa. Turvallisuusvaatimukset ovat kasvavassa roolissa yleisesti toimitusketjun hallinnassa ja myös logistiikkakeskusten tulee logistisen verkoston osana vastata omalta osaltaan tähän kasvavaan vaatimukseen. Myös viranomaismääräykset tulevat tältä osin kiristymään ja tämä onkin jo havaittavissa satamissa ja lentoasemilla. Muu infrastruktuuri ja teknologiat ovat oma ryhmänsä. Logistiikka-alueelle voidaan rakentaa alueellisia teknologisia ratkaisuja, kuten etätunnistukseen ja valvontaan liittyviä palveluja.

Artikkeli Liikeidea, sijainti ja infrastruktuuri julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Luokittelu

tuotanto — Thu, 23 Mar 2017 16:20:15 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 6.3.2025.

Logistiikkakeskuksessa käsitellään yksiköitävissä olevia kuljetuksia. Tässä yhteydessä ei siis analysoida niitä sinällään merkittäviäkin solmukohtia, jotka ovat esimerkiksi suurteollisuuden omia suora- tai bulkkitoimitusten terminaaleja. Tässä on keskitytty käsittelemään nimenomaan niitä keskuksia, joissa yksiköitävissä olevaa tavaraa käsitellään siirtämällä sitä kuljetusyksiköstä toiseen, välivarastoimalla tai muuten merkittävästi vaikuttamalla sen kulkuun tai arvoon. Tässä yhteydessä logistiikkakeskuksia luokitellaan enemmän teknisten ominaisuuksien ja kokoluokan perusteella.

Karkeasti ottaen voidaan todeta, että mitä laajempi ja suurempi keskittymä on, sitä vähäisempi on vastaavien keskusten lukumäärä. Maailmalta voidaan tunnistaa jopa

logistiikkavyöhykkeitä, joissa useita logistiikkakeskuksia tai logistiikka-alueita on sijoittunut lähekkäin saman kuljetuskäytävän varrelle. Suomessa tällaiseksi voidaan nimetä Vuosaaresta Hakkilaan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöön ulottuva alue. Varsinaisia
logistiikka-alueita voidaan tunnistaa kahta erilaista mallia:
1. löyhästi muotoutuneet logistiikkaintensiivisten toimintojen alueet ja
2. varsinaiset logistiikkakeskukset, joilla on selkeä yhtenäinen konsepti ja hallinnointitaho, kuten tyypillisesti esimerkiksi Italian Interportoissa tai Saksan Gűterverkehrszentrumeissa on.
Kolmas logistiikkakeskustyyppi on logistiikkapalvelukeskus, joka on tyypillisesti palveluntarjoajan terminaali, joka on avoin erilaisille asiakkaille. Viimeisinä tyyppeinä voidaan tunnistaa yksittäisten suuryritysten, kuten kaupan keskusliikkeiden
logistiikkakeskukset, ja lopuksi
yksittäiset alle 10000 kerrosneliömetrin jakelukeskukset ja varastot.

Edellä kuvatussa jaottelussa on syytä huomata, että meillä Suomessa ei ole yhtään varsinaista logistiikkakeskusta, jos kriteereinä käytetään yleisiä eurooppalaisia vertailuaineistoja. Tyypillisiä esimerkkejä varsinaisista logistiikkakeskuksista ovat saksalaiset GVZ, italialaiset Interportot jne. Suomessa ei ole vielä yhtään vastaavalla tavalla systemaattisesti toteutettua sisämaan satamaa. Toisaalta meidän ei myöskään kannata tehdä sitä johtopäätöstä, että suuremmat kooltaan ja lukumäärältään vähäisemmät logistiikkakeskukset olisivat automaattisesti parempia, vaan logistiikkakeskus tulee aina perustaa markkinoiden tarpeisiin.

Etelä-Suomen alueella merkittävimmät logistiikka-alueiden keskittymät sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, valtateiden 3 ja 4 varsille, Turun seudulle, Lahden seudulle sekä Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Tämä näkyy selkeästi alla olevasta kuvasta, johon on merkitty niin maakuntakaavoissa olevat varaukset (ympyrä) kuin eri toimialojen mukaan lajitellut suuret keskittymät (eri toimialat erivärisinä pisteinä) (Lähde: EslogC-hanke).

Etelä-Suomen logistiikkakeskuksia ja –alueita sekä maakuntakaavaan merkityt alueet logistiikkakeskuksille.

ESLogC-hanke arvioi yksityiskohtaisesti ja tarkemmin on myös pääkaupunkiseudun alueella olevia logistiikkakiinteistöjä sekä –alueita. Arvioinnin apuna käytettiin suuruusluokkia L0 – L5 siten, että pienempi numero kuvaa suurempaa keskittymää. Nämä näkyvät alla olevassa kuvassa.

Pääkaupunkiseudun logistiikkakeskukset.

Kuten edellä olevasta kuvasta voidaan havaita, pienemmän luokan eli L3 – kaikille asiakkaille avoimia logistiikkakeskuksia – ja L4 – tietyn kauppaketjun tai teollisuusyrityksen omia logistiikkakeskuksia tai keskusvarastoja – olevia logistiikkakeskuksia löytyy lukumäärällisesti eniten pääkaupunkiseudulta (punaiset ja siniset pallot). Pääkaupunkiseudulta saadut havainnot vastaava hyvin Etelä-Suomen ja myös koko Suomen tilannetta, eniten logistiikkakeskuksia löytyy maastamme luokista 3, 4 ja 5. Logistiikkakeskittymiä ja -alueita on niiden luonteesta johtuen lukumäärällisesti vähiten. Keskittymät ja alueet ovat ryppäitä, jotka muodostuvat pääasiallisesti logistiikkakeskuksista ja -palvelukeskuksista. Näin ollen logistiikkakeskusten koko ja lukumäärä voidaan yleistää karkeasti siten, että suurimpia keskittymiä on vähemmän kuin pienempiä.

Artikkeli Luokittelu julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Logistiikkakeskusten termit

tuotanto — Wed, 22 Mar 2017 14:01:36 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 9.6.2025.

Logistiikkakeskukseen liittyy erilaisia käsitteitä kuten jakelukeskus (distribution center), keskusvarasto (central warehouse), rahtiliikennekeskus (freight village), logistiikkakylä tai logistiikkapuisto (logistics park), takamaan satama (hinterland port) ja terminaali.

Sopivan tarkkuuden saamiseksi suositamme näiden tarkempien termien käyttämistä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

Jakelukeskus on ehkä tunnetumpi ja helpommin määriteltävissä oleva kuin logistiikkakeskus, vaikka sillekään ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää.

Solmukohtia, joissa varastoinnilla (siis inventory, ei pelkästään warehouse) on suuri merkitys, kutsutaan usein keskusvarastoiksi.

Jos tarkoituksena ei ole varsinaisesti varastoida tavaraa, vaan yhdistellä kuormia, kyseessä voi puolestaan olla läpivirtausterminaali (cross-docking).

Logistiikkapuistoon puolestaan sijoittuu yleensä useampia jakelukeskuksia.

Takamaan satamista on lukuisia mainintoja ja niiden todetaan mahdollistavan usein paremmin integroitumisen toimitusketjuihin ja lisäarvopalveluiden tuottamisen.

Logistiikkapuisto ja takamaan satama ovat lähellä eurooppalaista käsitystä rahtiliikennekeskuksesta (Freight Village, GVZ, Interporto), ja siten käytännössä vastaavia logistiikkakeskuksen tai logistiikkakeskusalueen määritelmän kanssa. Niihin on siis sijoittunut samalle alueelle useamman toimijan jakelukeskuksia, läpivirtausterminaaleja ja keskusvarastoja.Tällaisia takamaan satamina ja logistiikkapuistoina meillä Suomessa voitaisiin hyvinkin nähdä esimerkiksi Keravan Kerca ja Lahden alue ikään kuin Vuosaaren sataman jatkona.

Terminaalilla tarkoitetaan sellaista pistettä, jossa kaksi liikennemuotoa yhdistyy. Se ei tarkoita pelkästään erilaisten kuljetusmuotojen yhdistämistä, kuten intermodaalisuutta, vaan se voi olla myös kuorma-autoterminaali, jossa jakelukuljetukset yhdistyvät runkokuljetuksiin tai toisin päin. Olennaista kuitenkin on, että terminaaliin saapuvalla tavaralla on jatko-osoite selvillä.

Artikkeli Logistiikkakeskusten termit julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Logistiikkakeskus

tuotanto — Wed, 22 Mar 2017 13:21:48 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 11.12.2025.

Varsinaisessa merkityksessään logistiikkakeskus on alue, joka sisältää tuotteiden kuljetusta, varastointia ja jakelua koskevia toimintoja.

Logistiikkakeskus on nykyaikainen ilmiö, ja logistiikkakeskusten merkitys kuljetusjärjestelmän kehittymisessä on korostunut viimeisinä vuosikymmeninä. Yhtenäisiä logistiikkakeskusalueita on kehitetty systemaattisesti muun muassa Saksassa (Gűterverkehrszentrum, GVZ), Italiassa (Interporto), Ranskassa ja Espanjassa (Plataforma Logistica). Kehitys on lähtenyt liikkeelle jo 1960- ja 1970-luvuilla esimerkiksi keskusta-alueiden ulkopuolisten varastotilojen tarpeesta, intermodaalisuuden edistämisestä sekä satamien ja sisämaan kytkemisestä toisiinsa tehokkailla yhteyksillä konttien käytön yleistyessä. Merkitystä on ollut myös ruuhkien vähentämisellä ja erityisesti kaupunkikeskustoihin operoivan kuorma-autoliikenteen haittojen minimoinnilla.

Myöhemmin logistiikka-alueiden synnyttämisen ja kehittämisen ajureina ovat olleet muun muassa jatkuvasti kasvavat tavaravirrat ja niiden käsittelykapasiteetin rajoittuneisuus varsinaisilla satama-alueilla sekä kansallisten rautatieyritysten herääminen rautateiden tavarakuljetusten markkinaosuuden supistumiseen. Junakuljetusten kehitykseen panostetaan jatkossa myös EU-tasolla ja useissa maissa myös kansallisesti, ja niiden avulla logistiikkajärjestelmää voidaan kehittää sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti että entistä kustannustehokkaammaksi.

Alueiden välillä on erilaisia tarpeita ja ehkä siksi tarpeita myös erilaisille ratkaisuille, mutta yleisinä haasteina voidaan silti todeta

tarpeet vaihtoehtoisten investointi- ja hallintamallien synnyttämiselle ja ylläpitämiselle,
varsinaisten logistiikkapalveluyritysten nopea keskittyminen ja kansainvälinen kasvu sekä heidän oman palveluverkostonsa optimointi logistiikkakeskusjärjestelmän ulkopuolella sekä
kohderyhmän siirtyminen pidemmällä aikavälillä varsinaisesti kuljetus- ja varastointiliiketoiminnasta osaksi monimutkaisempaa toimitusketjun hallintaa ja palveluverkostoa.

Investointi- ja hallintamallit ovat tärkeitä myös infrastruktuuri-investoinneissa ja näiden multimodaalisten keskittymien liittämisessä liikennejärjestelmään.

Logistiikkakeskus on myös suhteelliseen uusi ja melko laaja käsite, ja se saattaa tarkoittaa eri käyttäjille eri asioita. Sen yksiselitteinen määritteleminen on osoittautunut kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Se voi olla sekä yleiskäsite että tarkempi termi, mutta silloin meidän tulee kyetä luokittelemaan erilaisia ja –tyylisiä logistiikkakeskuksia mm. niiden koon ja ominaisuuksien mukaan.

Varsinaisessa merkityksessään logistiikkakeskus on alue, joka sisältää tuotteiden kuljetusta, varastointia ja jakelua koskevia toimintoja. Pääsääntöisesti kyse on siis alueesta, johon tällaisia toimintoja ylläpitävät ja harjoittavat yritykset sijoittuvat, ja silloin kun kyse on länsieurooppalaisesta logistiikka-alueesta, niin kutsutusta rahtiliikennekylästä, Freight Villagesta, saksalaisen logistiikkakeskusten liiton määritelmän mukaiset piirteet tarkentavat vielä tätä ajatusta. Nämä keskeiset tunnusmerkit ovat:

Kuljetusyritysten, logistiikkapalveluntarjoajien ja logistiikkaintensiivisten kaupallisten ja tuotannollisten yritysten muodostama alue,
liityntä vähintään kahteen eri kuljetusmuotoon – intermodaalisuus erityisesti rautatie- ja maantiekuljetusten välillä, ja
paikallisen logistiikkakeskusalueen kehittäjän hallinnoima toiminto, joka ylläpitää yritysten välistä yhteistoimintaa synergiaetujen saavuttamiseksi.

Logistiikkakeskuksessa voidaan käyttää useampia kuljetusmuotoja (rautatie-, tie-, meri- ja ilmakuljetukset) ja ne voivat toimia linkkeinä pitkänmatkan runkokuljetusten ja paikallisten keruu- ja jakelukuljetusten välillä. Logistiikkakeskus tarjoaa usein myös lisäarvopalveluja kuljetus- ja varastointitoimintojen lisäksi, kuten esimerkiksi tavaroiden uudelleen pakkausta, hinnoittelua, merkkausta ja myyntikuntoon laittoa. Logistiikkakeskus voi muodostaa yhteistyöverkoston, jolla on suuri alueellinen merkitys. Logistiikkakeskusten kehittämisen taustalla voivat olla lukuisat erilaiset alueelliset toimijat, kuten esimerkiksi elinkeinoelämä ja oppilaitokset. Hallintamalli ja logistiikkakeskusta yllä pitävä ja kehittävä organisaatio, voivat vahvistaa koko alueen eri toimijoiden yhteistoimintaa ja markkinointia sekä houkutella uusia investointeja alueelle.

Logistiikkakeskukset ovat erilaisia. Siinä missä toinen keskittyy lisäarvoa tuovien keskittymän tavara- ja informaatiovirtojen optimointiin, toinen näkee logistiikkakeskusten roolin liikenneinfrastruktuurin solmukohtana. Logistiikka voidaan tarkastella eri tasoilla, jotka on nimetty oheisessa kuvassa 1) infrastruktuuriksi, 2) liikenne-, 3) kuljetus-, 4) tavara-, 5) tieto- ja informaatio- sekä 6) rahavirroiksi. Jokaisen tason välillä toimivat erilaiset markkinat. Esimerkiksi liikennevälineinä toimivat ajoneuvot operoivat liikennemarkkinoilla liikenneinfrastruktuuria hyödyntäen. Ne eivät yleensä maksa suoraan infrastruktuurin haltijalle ja ylläpitäjille käyttämästään kapasiteetista. Ajoneuvot voivat toimia samalla kuljetusvirtoina kuljetusmarkkinassa täyttäen asiakkaiden saavutettavuustarpeita huolehtimalla tarpeelliset tavarat oikeaan paikkaan.

Kukin kuljetusmuoto ja yritys muodostavat omat verkostonsa, ja siirtymä verkostosta toiseen voi tapahtua vain solmupisteessä eli logistiikkakeskuksessa. Vastaavasti informaatiovirrat huolehtivat toimintojen ja palveluiden toteutumisesta ja rahavirrat täydentävät omistusoikeudet ja markkinoiden toimivuuden.

Kuva 1. Solmukohdan rooli tasojen/verkoston yhdistäjänä.

Logistiikkakeskukset voidaan nähdä yhdistämässä näitä eri tasoja, ja siksi logistiikkakeskusten rooli eri tasoja koskevassa kehittämistyössä on perusteltua. Solmupisteet toimivat operatiivisina siirtäjinä kuljetusvälineestä ja –muodosta toiseen sekä yritysten välillä, mutta ne toimivat myös tarkastelutasojen yhdistäjinä ja niiden eroavaisuuksien tasapainottajina mm. varastoimalla tuotteita. Varastointi tukee saatavuus- ja valikoimahyötyjä, mutta pysähdyspisteen kehittäminen antaa mahdollisuuden myös muuhun tuotannon viivästyttämiseen toimitusketjuissa ja siten toimitusketjustrategian kehittämiseen.

Kehitys logistiikan eri tasoilla ei välttämättä edisty samaan tahtiin, ja usein infrastruktuuri on jäykempää, hidasta ja reagoivaa, vaikka sen toteuttaminen voisi olla myös ennakoivaa ja uusia mahdollisuuksia luovaa. Samalla on myös havaittavissa, että eri tasoilla olevat kanavat ja niissä esiintyvät virrat ovat erikoistumassa ja irrottautumassa toisistaan: kaikkia työvaiheita ei enää tehdä ketjun kaikissa vaiheissa, vaan se voi tapahtua keskitetysti ja viivästytetysti logistiikkakeskuksessa, jossa myös eri kanavien välinen yhdistyminen tapahtuu.

Logistiikkakeskuksen haasteena on usein pystyä ratkomaan toimituksissa olevia eroja asiakkaiden toiveiden ja vaatimusten perusteella. Logistiikkakeskuksella saattaa olla omia jakelupisteitä, joiden kanssa toimitaan eri tavalla kuin ulkoisten asiakkaiden kanssa. Logistiikkakeskuksen investoinnin takaisinmaksuaikaan on sisällytettävä myös arvioita ja todennäköisyyksiä yrityksen kehittymisestä sekä mahdollisista talouden käänteistä kuten taantumista. Takaisinmaksuajan määrittäminen vaatii yrityksen johdon näkemystä tulevaisuudesta. Menneisyyttä ja nykyhetkeä pystyy käyttämään hieman tukena takaisinmaksuaikaa määritettäessä, mutta toiminnalliset muutokset lisäävät käytännössä oman muuttujan takaisinmaksuajan laskelmiin ja yleisimmin positiivisessa muodossa takaisinmaksuaikaa lyhentäen.

Logistiikkakeskuksen kannattavuus määritellään yrityksen johdossa. Taloudellinen kannattavuus on yksi osa logistiikkakeskuksen kannattavuutta. Muita tekijöitä voivat olla muun muassa palveluasteen nostaminen, kokonaistoiminnan yksinkertaistaminen ja tehostaminen sekä palvelun nopeuttaminen.

Artikkeli Logistiikkakeskus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Fyysinen internet

tuotanto — Sat, 11 Mar 2017 12:43:57 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 14.3.2025.

Fyysinen Internet on avoin globaali logistiikkajärjestelmä, joka perustuu fyysiseen, digitaaliseen ja operatiiviseen yhteenliittymiseen yksiköinnin, rajapintojen ja protokollien avulla. Kehittäjäverkosto käyttää itse myös slogania ”Efficient Sustainable Logistics” eli tehokasta ja kestävää logistiikkaa.

Fyysinen Internet voitaisiin määritellä myös yhdistetyksi logistiikkapalveluiden verkostoksi tai logistiikan verkostojen verkostoksi. Kuvassa on Fyysinen Internet omassa kokonaisuudessaan.

Fyysinen Internet on kuitenkin selkeä kokonaisvaltainen lähestymistapa tulevaisuuden kuljetusjärjestelmään. Nimestään huolimatta juju ei niinkään piile teknologiassa itsessään vaan, kuten digitaalisessakin Internetissä iso murros on erityisesti se lisäarvo, jota uudet tuotteet ja palvelut luovat.

Fyysinen Internet auttaa ratkaisemaan kestävän kehityksen haasteet logistiikassa

Fyysinen Internet nähdään ratkaisuna luoda kestävä, kannattava ja oikeudenmukainen kuljetusjärjestelmä. Tämä tehokas ja kestävä toimintamalli on järkevä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Se kykenee käsittelemään fyysisiä tuotteita avoimessa globaalissa logistiikkaverkostossaan, koska taustalla on fyysisen, digitaalisen ja operatiivisen toiminnan yhdistävät ja mahdollistavat käsittely-yksiköt, rajapinnat ja protokollat.

Fyysisessä Internessä infrastruktuuri, teknologia ja liiketoiminta kohtaavat uudella tavalla, joka mahdollistaa uudet innovaatiot ja toimintamallit. Samalla saadaan tuotteet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan tehokkaasti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Teknologioiden lisäksi tässä on kyse ennen kaikkea uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Lo gistiikkakeskukset tulevat olemaan tällaisessa Fyysisessä Internetissä vastaavia solmukohtia kuin digitaalisellakin liikenteellä on. Siksi Fyysisen Internetin edistyminen on erityisen kiinnostava teema juuri solmukohtien kehitystä ennakoitaessa ja suunniteltaessa.

Logistiikan solmukohtien – logistiikkakeskusten – rooli voi tulla kasvamaan vielä merkittävästi nykyisestä. Logistiikkakeskus yhdistää erilaisista verkostoista koostuvia tasoja, ja siirtyminen verkostosta tai tasosta toiseen tapahtuu logistiikan solmupisteissä. Kuten digitaalisessakin Internetissä myös Fyysisessä Internetissä solmupisteiden merkitys on ratkaiseva: esimerkiksi sähköposti kulkee lähettäjältä vastaanottajalle sujuvasti eri solmupisteiden kautta omana tietopakettinaan. Samalla tavalla tulevaisuuden kuljetusjärjestelmässä voivat liikkua myös kontit ja niitä pienemmät standardoidut kuljetusyksiköt! Solmukohdissa nämä paketit voidaan siirtää verkostosta toiseen, ja koko maailmalla on fyysisesti saavutettavissa kuljetusjärjestelmän resursseja ja kapasiteettia joustavasti käyttäen. Tämä tulee muuttamaan voimakkaasti maailmamme. Ja kuten digitaalisen Internetin mullistuksessakin kävi, myös Fyysinen Internet tulee avaamaan runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollistamaan uudenlaisia liiketoimintamalleja!

Fyysisen Internetin peruspilarit

Artikkeli Fyysinen internet julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Osaavan työvoiman saatavuus

tuotanto — Wed, 18 Jan 2017 15:42:40 +0000

Sivu päivitetty / tarkistettu 4.9.2025.

Osaavan työvoiman saatavuuden ennakoidaan olevan yksi keskeisimpiä menestymiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä maassamme tulevina vuosina.

Väkeä eläköityy enemmän kuin uutta työvoimaa tulee markkinoille, ja erityisesti logistiikka-alan suorittavan tason vetovoima ja palkkataso eivät ole kovin houkuttelevia. Tämän kohdan voi kääntää toisinpäin positiivisesti: logistiikka-alalta on löydettävissä vaihtoehtoisia työtehtäviä ja toimenkuvia, jotka voivat soveltua erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille – eli mielestämme ongelman tämä kohta voi olla myös mahdollisuus. Samanaikaisesti logistiikka-alan osaamisvaatimukset yleisellä tasolla ovat kasvussa, koska tehtävät ovat nopeasti kehittymässä toimitusketjujen kehittyessä ja organisaatiorakenteiden muuttuessa, uusien logistiikkakeskusten rakentuessa, automaatiota ja uutta ohjausteknologiaa käyttöön otettaessa yhä nopeutuvassa toiminnassa, jossa tulee jatkuvasti ottaa huomioon myös muiden säädösten ml. ekologisuuden vaatimusten kiristyminen.

Osaavan työvoiman saatavuus koskee myös logistiikkakeskusten syntymistä ja sijoittumista aina päivittäisen työmatkaliikenteen organisoimiseen asti. Lähtökohtaisesti logistiikkakeskukset tulevat sijoittumaan suurten kysyntä- ja tarjontapisteiden läheisyyteen kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Samalla myös työmatkaliikenne saadaan pidettyä järkevällä tasolla. Työmatkaliikennettä voi tarkastella järjestelmätasolla tai työntekijän oman vapaa-ajan ajankäytön ja kustannusten näkökulmista.

Matka kohti parempaa työelämää kiinnostaa sekä yrityksiä että päättäjiä kaikkialla yhteiskunnassa. Työympäristöä tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, kuten työturvallisuuslakikin velvoittaa ”parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja”.

Lisäksi laki velvoittaa kartoittamaan mahdolliset vaaraa aiheuttavat tekijät, joiden arvioimisessa on tarvittaessa käytettävä organisaation ulkopuolisia asiantuntijoita, jos omaa osaamista objektiiviseen arviointiin ei ole käytettävissä. Nämä tarkoittavat myös sitä, että henkilöstöllä tulee olla riittävät valmiudet ja toimintaedellytykset tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen, ja sen turvaaminen edellyttää tarkoituksenmukaista osaamisen johtamista ja kehittämistä kyseisessä organisaatiossa.

Asioiden edistämisessä ja ratkaisemisessa on myös poliittisia haasteita. Logistiikkakeskukset ja niiden läpi kulkevat globaalit toimitusketjut ovat nopeassa muutoksessa, ja työhyvinvointikysymyksiä voisi olla syytä tarkastella syvällisemmin myös näissä erityistapauksissa miellyttävämmän ja kilpailukykyisemmän kokonaisratkaisun luomiseksi. Nämä eivät ole pelkästään yrityksen seinien sisäpuolella tehtäviä ratkaisuja, vaan niihin liittyy laajasti ottaen myös vapaa-aika, johon työnantajan on vaikeampi vaikuttaa, mutta myös tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen aina työmatkaliikenteeseen ja asumisvaihtoehtoihin asti.

Toimialakohtaiset yrityskeskittymät tuottavat usein tietotaidon ja osaamisen liikkumista/siirtymistä yritysten (jopa kilpailijoiden) välillä, josta hyötyvät sekä yritykset itse, mutta myös niiden asiakkaat. Yrityskeskittymät mahdollistavat myös muita yhteistyötoimia kilpailijoiden välillä mm. yhteiskuljetusten tai jaettujen toimitilojen muodossa. Osaavan työvoiman saatavuus liittyy myös koulutukseen.

Olemme viitanneet erilaisiin osaamisen kehittämistarpeisiin yrityksissä, jotka tulevat näkymään tulevaisuudessa myös koulutuksen menetelmällisten tarpeiden uudistamisessa. Tämä näkyy myös muualla yhteiskunnassamme koulutuksen ja kasvatuksen muutoksena mm. erilaisten instituutioiden roolien muuttumisen kautta. Koulutuksen merkitys ei vähene, mutta ne tavat, joilla osaaminen hankitaan voivat muuttua: meidän pitää rakentaa toimintamalleja, jotka auttavat tiedon luomisessa ja jakamisessa. Ammattilaisilla tulee olla kyvykkyys hankkia jatkuvasti niitä taitoja, joita he tarvitsevat kyetäkseen suoriutumaan työssään muuttuvassa toimintaympäristössä.

Artikkeli Osaavan työvoiman saatavuus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.