Logistiikkakeskuksen perustamista suunniteltaessa tulisi määrittää liikeidea, miksi se halutaan tai on tarpeellista perustaa? Eli logistiikkakeskuksen kysyntä tulee määrittää. Toisaalta tähän liittyy myös differointinäkökulma eli miten suunniteltava logistiikkakeskus eroaa muista vastaavista konsepteista, mikä siinä on ainutlaatuista, miten se asemoidaan markkinoille tai miten se täydentää logistista verkostoa? Liikeidean jälkeen voidaan suunnitella toiminnallista konseptia eli mitä tarjotaan, kenelle, miksi ja millä tavalla? Konseptin ytimenä on siis alueen hallinnointimalli ja sen sisältämien palveluiden kokonaisuus. Tämä on oleellinen vaihe hankkeen toteutettavuuden kannalta, koska siinä luodaan perusta toiminnalle, jolle on olemassa todellista kysyntää.
Sijainti
Sijoittumiseen vaikuttavat edellä mainitun toiminnallisen tarkastelun perusteella asemointi suhteessa merkittäviin markkina- ja hankinta-alueisiin tai suhteessa logistisiin solmupisteisiin. Jälkimmäinen näkökulma on keskeisessä roolissa, mikäli suunnitellaan uusia rakenteita laajempaan mahdollisesti globaalisti toimivaan logistiseen verkostoon. Ympäristönäkökulmat ovat myös kasvavassa roolissa ja tällöin erilaisilla logistisilla ratkaisuilla haetaan tehokkuutta. Energiatehokkaat ratkaisut ovat pääsääntöisesti myös kustannustehokkaita, ja päinvastoin, ja siksi voimmekin tässä keskittyä yleisellä tasolla tehokkaiden materiaalinkäsittely- ja logististen ratkaisujen kehittämiseen. Mikäli logistiikkakeskuskonseptin suunnittelussa painotetaan kuljetusjärjestelmänäkökulmaa ja siihen liittyvää tehokkuuden kehittämistä, eri kuljetusmuotojen käytettävyys ja multimodaalisuus muodostuu keskeiseksi tekijäksi. Keskeisten markkina-alueiden tai muiden logististen solmupisteiden saavutettavuus muodostuu tällöin oleelliseksi päätöksentekokriteeriksi.
Logistiikkakeskus voi olla myös satamaan liittyvä konsepti, kuten sisämaasatama (dry port). Kuljetuskäytävien kehittäminen on yksi näkökulma, joissa logistiikkakeskuksilla on keskeinen rooli, ja siksi solmukohtien kehittäminen tulee nähdä myös niiden kautta kulkevien kuljetuskäytävien kehittämiseksi. Kuljetuskäytävien kehittämisellä tavoitellaan uusia tavaravirtoja ja siten uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Silloin logistiikkakeskukset toimivat lisäarvon tuottajana ja kuljetuskäytävän yhtenä asiakasarvon tuottajana ja lisääjänä. Paikallinen kauppa ja teollisuus voi olla myös logistiikkakeskuksen sijoittamiseen liittyvä tekijä. Asemointi asiakkaan toimitusketjuihin on tässä tapauksessa keskeinen näkökulma kehitettäessä logistiikkakeskuksen palvelumalleja ja mitoitettaessa fyysisiä fasiliteetteja. Toimiminen osana logistisia järjestelmiä vaikuttaa sijaintipäätöksiin yhdessä kysyntätekijöiden kanssa. Mikäli globaalisti toimiva logistiikkapalveluyritys sijoittaa toimintojaan logistiikkakeskukseen tai –alueeseen korostuvat alueen elinkeinorakenteen erityispiirteiden lisäksi logistisen palvelurakenteen ja sen kattavuuden palveleminen. (ks. intermodaalinen logistiikkakeskusten verkosto)
Alueen infrastruktuuri
Kunnallistekniset näkökulmat ovat tärkeitä seikkoja logistiikkakeskuksen rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Tonttien kokojen ja muotojen pitää olla logistiikkatoimintoja tukevaa, tieyhteyksien toimivia sekä lisäksi kunnallisteknisten ratkaisujen ja energiaratkaisujen kustannustehokkaita ja korkealaatuisia. Ekologisuus on kasvavassa roolissa yritysten päätöksenteossa. Tähän liittyvät muun muassa rakennusten energiatehokkuus, valaistus, jätteiden käsittely ja kierrätysmahdollisuudet. Tulevaisuudessa erilaiset bioenergiaratkaisut sekä jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet lisäävät merkitystä enenevissä määrin. Turvallisuus ja siihen sisältyvät ratkaisut ovat keskeisessä asemassa logistiikkakeskuksen rakenteita ja siellä tehtävää operatiivista toimintaa suunniteltaessa. Turvallisuusvaatimukset ovat kasvavassa roolissa yleisesti toimitusketjun hallinnassa ja myös logistiikkakeskusten tulee logistisen verkoston osana vastata omalta osaltaan tähän kasvavaan vaatimukseen. Myös viranomaismääräykset tulevat tältä osin kiristymään ja tämä onkin jo havaittavissa satamissa ja lentoasemilla. Muu infrastruktuuri ja teknologiat ovat oma ryhmänsä. Logistiikka-alueelle voidaan rakentaa alueellisia teknologisia ratkaisuja, kuten etätunnistukseen ja valvontaan liittyviä palveluja.
Sivu päivitetty / tarkistettu 23.3.2017.