Suuri ja monipuolinenkaan logistiikkakeskus ei välttämättä pärjää yksinään. Sen on kyettävä verkottumaan ja liittämään itsensä laajempaan logistiikkakeskusten verkostoon. Eurooppalaisessa tarkastelussa tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista ymmärrystä TEN-T (Trans-European Network for Transportation) –verkostosta, ja kehityskohteena olevan logistiikkakeskuksen roolia siinä. Tämä avaa näkemystä myös siihen, että logistiikkakeskukset eivät pelkästään kilpaile keskenään, vaan ne voivat muodostaa yhteistyöverkostoja, jotka huolehtivat tehokkaasti tarvittavien tuotteiden keräämisestä ja jakelemisesta. Monipuolisia logistiikkakeskuksia kehitetään eri puolilla maailmaa, ja tällä sivustolla tarkastelua on tehty erityisesti Euroopassa.
Logistiikkakeskusten välisestä yhteistyöstä ja erityisesti sellaisen tarpeesta kertovat muun muassa Italian ja Saksan kansalliset logistiikkakeskusten yhteistyöverkostot (UIR, Unione Interporto Riuniti ”Association of Italian Freight Villages” ja Deutsche Gütervehrkehrszentrum GVZ Gesellschaft m.b.H. ”Association of German Freight Villages”) sekä EU-tasoiset hankkeet solmukohtien välisestä yhteistyöstä. Yhteistyön hyödyntäminen edellyttää tehokasta ja taloudellista kuljetusputkea näiden solmukohtien välille, joka käytännössä tulee usein olemaan rautatie. Kilpailukykyyn panostaminen tuo mukanaan myös muut positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Kuljetusputkella tarkoitetaan tässä solmukohtien välille syntyviä – pääasiassa rautateitse toteutettavia – tehokkaita ja taloudellisia sekä säännöllisiä kuljetuksia, jotka ovat normaalia yrityslähtöistä kuljetusliiketoimintaa. Erottelemme sen tässä yhteydessä korridori –termistä, jonka tulkitsemme isoksi, monikansalliseksi EU-tason kuljetusväylähankkeeksi, joita ei suunnitella pelkästään itä-länsisuuntaisena transitona Venäjälle, vaan myös etelästä pohjoiseen ulottuvina eurooppalaisina kilpailukykyä turvaavina virtoina. Koska Euroopan itäinen korridori sekä erityisesti RailBaltica aiheuttanevat vaikutuksia meillä, niiden kehitystä on syytä seurata, ja niihin tulee tarpeen mukaan myös osallistua logistiikkakeskustemme liittämiseksi tehokkaalla tavalla osaksi eurooppalaista verkostoa ja yritysten operoimia kuljetusputkia.
Logistiikkakeskukset voivat olla merkittäviä solmukohtia liikennejärjestelmässä, ja niissä voidaan yhdistellä ja jakaa merkittäviä tavaravirtoja siten, että niillä saadaan aikaiseksi sekä taloudellisesti tehokkaampaa että ekologisesti kestävämpää liiketoimintaa. Logistiikkakeskukset voivat olla siis edistämässä kestävän kehityksen periaatteita olemassaolollaan ja vastata usein vastakkaisina pidettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Tavarankäsittely- ja varastointitoimintojen lisäksi niissä voi tapahtua myös siirtymä kuljetusmuodosta toiseen, kuten kumipyörältä rautateille ja päinvastoin, ja siten ne voivat auttaa saavuttamaan ja yhdistämään eri kuljetusmuodoista saatavat hyödyt muun muassa kustannustehokkuudesta, turvallisuudesta, joustavuudesta ja ekologisuudesta.