Osaavan työvoiman saatavuuden ennakoidaan olevan yksi keskeisimpiä menestymiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä maassamme tulevina vuosina.
Väkeä eläköityy enemmän kuin uutta työvoimaa tulee markkinoille, ja erityisesti logistiikka-alan suorittavan tason vetovoima ja palkkataso eivät ole kovin houkuttelevia. Tämän kohdan voi kääntää toisinpäin positiivisesti: logistiikka-alalta on löydettävissä vaihtoehtoisia työtehtäviä ja toimenkuvia, jotka voivat soveltua erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille – eli mielestämme ongelman tämä kohta voi olla myös mahdollisuus. Samanaikaisesti logistiikka-alan osaamisvaatimukset yleisellä tasolla ovat kasvussa, koska tehtävät ovat nopeasti kehittymässä toimitusketjujen kehittyessä ja organisaatiorakenteiden muuttuessa, uusien logistiikkakeskusten rakentuessa, automaatiota ja uutta ohjausteknologiaa käyttöön otettaessa yhä nopeutuvassa toiminnassa, jossa tulee jatkuvasti ottaa huomioon myös muiden säädösten ml. ekologisuuden vaatimusten kiristyminen.
Osaavan työvoiman saatavuus koskee myös logistiikkakeskusten syntymistä ja sijoittumista aina päivittäisen työmatkaliikenteen organisoimiseen asti. Lähtökohtaisesti logistiikkakeskukset tulevat sijoittumaan suurten kysyntä- ja tarjontapisteiden läheisyyteen kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Samalla myös työmatkaliikenne saadaan pidettyä järkevällä tasolla. Työmatkaliikennettä voi tarkastella järjestelmätasolla tai työntekijän oman vapaa-ajan ajankäytön ja kustannusten näkökulmista.
Matka kohti parempaa työelämää kiinnostaa sekä yrityksiä että päättäjiä kaikkialla yhteiskunnassa. Työympäristöä tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, kuten työturvallisuuslakikin velvoittaa ”parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja”.
Lisäksi laki velvoittaa kartoittamaan mahdolliset vaaraa aiheuttavat tekijät, joiden arvioimisessa on tarvittaessa käytettävä organisaation ulkopuolisia asiantuntijoita, jos omaa osaamista objektiiviseen arviointiin ei ole käytettävissä. Nämä tarkoittavat myös sitä, että henkilöstöllä tulee olla riittävät valmiudet ja toimintaedellytykset tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen, ja sen turvaaminen edellyttää tarkoituksenmukaista osaamisen johtamista ja kehittämistä kyseisessä organisaatiossa.
Asioiden edistämisessä ja ratkaisemisessa on myös poliittisia haasteita. Logistiikkakeskukset ja niiden läpi kulkevat globaalit toimitusketjut ovat nopeassa muutoksessa, ja työhyvinvointikysymyksiä voisi olla syytä tarkastella syvällisemmin myös näissä erityistapauksissa miellyttävämmän ja kilpailukykyisemmän kokonaisratkaisun luomiseksi. Nämä eivät ole pelkästään yrityksen seinien sisäpuolella tehtäviä ratkaisuja, vaan niihin liittyy laajasti ottaen myös vapaa-aika, johon työnantajan on vaikeampi vaikuttaa, mutta myös tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen aina työmatkaliikenteeseen ja asumisvaihtoehtoihin asti.
Toimialakohtaiset yrityskeskittymät tuottavat usein tietotaidon ja osaamisen liikkumista/siirtymistä yritysten (jopa kilpailijoiden) välillä, josta hyötyvät sekä yritykset itse, mutta myös niiden asiakkaat. Yrityskeskittymät mahdollistavat myös muita yhteistyötoimia kilpailijoiden välillä mm. yhteiskuljetusten tai jaettujen toimitilojen muodossa. Osaavan työvoiman saatavuus liittyy myös koulutukseen.
Olemme viitanneet erilaisiin osaamisen kehittämistarpeisiin yrityksissä, jotka tulevat näkymään tulevaisuudessa myös koulutuksen menetelmällisten tarpeiden uudistamisessa. Tämä näkyy myös muualla yhteiskunnassamme koulutuksen ja kasvatuksen muutoksena mm. erilaisten instituutioiden roolien muuttumisen kautta. Koulutuksen merkitys ei vähene, mutta ne tavat, joilla osaaminen hankitaan voivat muuttua: meidän pitää rakentaa toimintamalleja, jotka auttavat tiedon luomisessa ja jakamisessa. Ammattilaisilla tulee olla kyvykkyys hankkia jatkuvasti niitä taitoja, joita he tarvitsevat kyetäkseen suoriutumaan työssään muuttuvassa toimintaympäristössä.