Digitalisaatio ja tietotyhteiskunta käsitteinä eivät ole uusia. Kuitenkin digitalisaatio, ja nykyisin varsinkin tekoäly, ovat tärkeitä lisäarvontuojia nyt ja tulevaisuudessa yritysten ja julkisen sektorin logistiikassa. Tieto siirtyy jo suurimmassa määrin digitaalisesti. Varastojen ohjaus on kovaa vauhtia digitalisoitumassa. Digitalisaatio onkin välttämätöntä tuotannon tehostamisessa ja kustannusten alentamisessa. Seuraava askel on tekoälyn kehittyminen. Sen mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat luultavasti merkittävät myös logistiikan alalla.

Digitalisaatio vaikuttaa myös meidän jokaisen arkeen. Pian jokainen leivänpaahdin, kahvinkeitin ja pesukone ovat internetissä. Tämä esineiden internet on jo nyt laaja, ja laajenee jatkuvasti. Internetissä seurattavat ja ohjattavat laitteet tehostavat myös logistiikkaa.

Logistiikan Maailman avulla pääset tutustumaan digitalisaatioon, esineiden internettiin ja esimerkiksi älykkääseen liikenteeseen. Tervetuloa logistiikan tulevaisuuteen.

Artikkeli Digitaalisuus logistiikassa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Sanastot

Logistiikka-alan termisanasto Logistiikan Maailma -sivustolla
Suomi-englanti-ruotsi-saksa-русский-sanasto Logistikkan Maailma -sivustolla

Osaamistestit

Logistiikan Maailma -sivuston osaamistestit – testaa tietosi logistiikan eri alueilta!

Logistiikka-alan kirjallisuutta

Chelst, K.R. & Edwards, T.G. 2005: Does this line ever move? Everyday Applications of Operations Research. 144 p. Key Curriculum Press.

Heikkonen, M. (toim.) 2008: Vuosaaren satama ja ympäristö. 181 s. Vuosaaren satamahanke.

Karjalainen, K. 2008: Näkökulmia logistiikkaan. Luentomateriaali 14.1.2008. Helsingin kauppakorkeakoulu (nyk. Aalto-yliopisto)

Karhunen, J., Pouri, R. & Santala, J. 2008: Kuljetukset ja varastointi. 437 s. Logy.

Karrus, K. 1998: Logistiikka. 419 s. WSOY, Helsinki.

Kautto, M. & Lindholm, A. 2005: Ketju. Kaupan ketjuliiketoiminta. 159 s. Otava.

Krajewski, L., Ritzman, L. & Malhotra, M. 2007: Operations management. Processes and value chains. 728 p. Pearson Prentice Hall.

Logistiikan ja toimintusketjun hallinnan perusteet. 2011. Reijo Rautauoman säätiö.

Pekkanen, J. & Sutela, P.: Kansantaloustiede. 353 s. WSOY, Helsinki.

Pelin, R. 2009: Projektihallinnan käsikirja. 413 s. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.

Sakki, J. 2003: Tilaus-toimitusketjun hallinta. Logistinen B-to-B -prosessi. 216 s. Jouni Sakki Oy. Espoo.

Linkkejä

• Helsingin satama
• Helsingin satamassa toimivat yritykset
• Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry
• Punaisen Ristin logistiikkakeskus
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
• Kuljetusala.com – kuljetusalan esittelyä
• Energiateollisuus ry – edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.

Artikkeli Lisää aiheesta, linkkejä julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Logistiikka-alaa voi opiskella ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tälle sivulle on listattu esimerkkejä logistiikka-alan opinnoista. Lista ei ole kattava, joten kannattaa etsiä lisää vaihtoehtoja esimerkiksi Opintopolku.fi-palvelun kautta, esimerkiksi:

• Ammatillinen logistiikan koulutus Opintopolku.fi:ssä
• Ammattikorkeakoulujen logistiikan koulutus Opintopolku.fi:ssä
• Tuotantolalouden opinnot Opintopolku.fi:ssä (kaikki koulutusasteet)

Logistiikkaopintoja ammatillisissa oppilaitoksissa

Logistiikan perustutkintoa voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa yo-linjoilla useissa eri oppilaitoksissa Suomessa.

Logistiikan perustutkinnossa voi erikoistua joko kuljetuspalveluihin tai varastopalveluihin. Autonkuljettajan, yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ja linja-autonkuljettajan koulutukset antavat perusvalmiudet autonkuljettajan ammatissa toimimiseen. Koulutus antaa myös mahdollisuuden suuntautua erilaisiin kuljetusammatteihin, esimerkiksi jakelu-, maansiirto-, puutavara-, maantie- ja linja-autokuljetuksiin.

Varastonhoitajan koulutusohjelmassa opiskellaan perustiedot varastoalan työtehtävistä. Alan työtehtävät voivat vaihdella suurestikin riippuen varastojen koosta tai varastoitavista tuotteista. Elintarvike-, metalli- ja kaupan ala työllistävät monia alan työntekijöitä. Myös kuljetus- ja huolinta-alan yritykset tarvitsevat varastoalan osaajia.

Logistiikan perustutkintoja Opintopolku.fi-palvelussa, kymmenet ammattiopistot ympäri Suomea tarjoavat logistiikan opetusta.

Puolustusvoimissa voi suorittaa varusmiespalveluksen erikoistumalla ajoneuvonkuljettajaksi. Kuljettajakoulutukseen hakeutuvia halutaan koko ajan lisää puolustusvoimissa.

Logistiikkaopintoja ammattikorkeakouluissa

Logistiikka-alan ammattikorkeakouluopintoja löytyy lähinnä tekniikan ja liikenteen sekä liiketalouden aloilta. Pääkaupunkiseudulla Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa logistiikkaan ja tuotantotalouteen liittyviä AMK-opintoja ja muualla maassa ainakin Turun AMK ja Xamk sekä Jyväskylän, Satakunnan ja Hämeen ammattikorkeakoulut. Kelpoisuusvaatimuksena AMK:hon on lukion päättötodistus. Yo-tutkinto antaa hakijalle huomattavasti lisäpisteitä hakuvaiheessa.

• Tuotantotalous AMK (Metropolia Ammattikorkeakoulu)
• International Business and Logistics AMK (Metropolia Ammattikorkeakoulu), englanninkielinen tutkinto
• Liiketoiminnan logistiikka AMK, tradenomi (Turun AMK)
• Logistiikka AMK, tradenomi (Xamk)
• Logistiikka AMK, insinööri (Xamk)
• Logistiikka YAMK, insinöri ylempi AMK (Xamk)
• Tuloksellinen toimitusketjun johtaminen, trandenomi ylempi AMK (Xamk, verkko-opinnot)
• Logistiikka AMK, insinööri (Jyväskylän AMK)
• Logistiikka AMK, insinööri (Jyväskylän AMK, monimuoto-opetus)
• Logistiika AMK, insinööri (Lapin AMK, verkko-opinnot, alkaa 2026)
• Logistiikka AMK, insinööri (Satakunnan AMK)
• Liikenneala AMK, insinööri (Hämeen AMK)
• Tradenomi (AMK), liiketalous ja logistiikka, verkko-opinnot (LAB AMK)

HUOM! Logistiikkaa voi sisältyä monien muidenkin ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan, esimerkiksi tradenomiopinnoissa logistiikkaa tarjotaan usein vapaavalintaisena kurssina. Tutustu siis oppilaitosten verkkosivuihin ja opetussuunnitelmiin, ja kysy tarvittaessa lisätietoa suoraan oppilaitoksilta.

Avoimet ammattikorkeakouluopinnot

Avoimet ammattikorkeakoulutopinnot ovat kaikille avoimia opintoja, joiden kautta kuka tahansa voi suorittaa AMK-tasoisia opintojaksoja.

• Logistiikan ja toimitusketjun perusteet 5 op, avoin AMK (Metropolia Ammattikorkeakoulu, itsenäinen verkko-opiskelu)
• Huolinta- ja logistiikka-ala 2020- luvulla 5 op, avoin AMK (Metropolia Ammaattikorkeakoulu, itsenäinen verko-opiskelu)

Logistiikkaopintoja yliopistoissa ja tiedekorkeakouluissa

Yliopisto-opinnoissa logistiikka-alaa voi opiskella kauppatieteissä sekä teknisissä tieteissä. Pääkaupunkiseudulla Aalto-yliopisto tarjoaa näitä molempia opintomahdollisuuksia. Kauppatieteissä ruotsinkielinen Hanken tarjoaa myös logistiikka-alan opintoja.

Teknisten tieteiden valintakokeet perustuvat lukion pitkän matematiikan sekä fysiikan/kemian lukion oppimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit).

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa logistiikan opinnot kuuluvat tieto- ja palvelutalouden laitokseen. Tieto- ja palvelutalouden laitoksella on kiinteät yhteydet liike-elämään ja suuri osa laitoksen projekteista on lähtöisin liike-elämän käytännön ongelmista. Opinnot ovat sekä suomen- että englanninkielisiä. (http://www.aalto.fi/.)

Kauppatieteiden yliopisto-opinnoissa suoritetaan ensin kauppatieteiden kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen kauppatieteiden maisterin tutkinto. Maisterin tutkinnon ns. normikesto on 5 vuotta.

Aalto-yliopiston tekniset tieteet tarjoavat logistiikka-alaa (operations management) tuotantotalouden pääaineessa. Tuotantotalous kuuluu perustieteiden korkeakouluun ja teknistieteelliseen kandidaattiohjelmaan.

Artikkeli Logistiikka-alan opintoja julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Projektien hallinta -luvun

Luvussa käytiin läpi projektinhallintakaavion tekeminen. Osaat myös löytää kaaviosta kriittisen polun (samalla siis tiedät, kuinka kauan koko projektiin pitää vähintään varata aikaa). Tässä esitellään vielä yksityiskohtaisemmin teoriaa projektinhallintakaavion vaiheiden ja niitä edeltävien vaiheiden suhteista.

Päätöksenteko-luvun

Päätöksenteko varmuuden vallitessa

Sijoitus-esimerkki

Voimme pohtia päätöksentekoa myös sijoitusesimerkillä. Sinun pitäisi päättää, kumpaan sijoitat osakkeisiin vai rahastoon. Kun olet täysin varma, että tulevaisuudessa tasainen kasvu toteutuu, tarvitsee sinun vain valita vaihtoehdoista se, joka tuottaa enemmän. Tässä tapauksessa sinun tulisi sijoittaa osakkeisiin, koska osakkeiden tuotto on 600 (euroa), kun rahaston tuotto on vain 400 (euroa).

Päätöksenteko riskin vallitessa

Sijoitus-esimerkki

Jos otamme jälleen sijoitusesimerkin tarkasteltavaksemme, päädymme seuraavanlaiseen päätöksentekostrategiaan. Pohdimme pitkällä aikavälillä osakkeiden ja toisaalta rahastojen tuotto-odotuksia. Saamme laskettua odotusarvon yksinkertaisesti kertomalla jokaisen suhdannetilanteen tuoton suhdanteen toteutumisen todennäköisyydellä.

Esimerkiksi osakkeiden kohdalla korkeasuhdanteessa tuotoksi on odotettavissa 1500 euroa. Kun korkeasuhdanteen toteutumisen todennäköisyys on 30 %, saamme kertolaskun 1500x 0,3 = 450 (euroa). Tämän jälkeen teemme saman jokaiselle muulle suhdanteelle, ja laskemme kertolaskujen tulokset yhteen.

Koska rahaston tuoton odotusarvo on suurempi, valitsemme sen.

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Sijoitus-esimerkki

Pessimistinen kriteeri

Tarkoitus on valita toimintavaihtoehto, jonka huonoin mahdollinen tulos on mahdollisimman hyvä. Eli maksimoidaan minimitulokset (maximin). Sijoitus-esimerkissä huonoin vaihtoehto on laman toteutuminen. Nyt pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos aikaan valitsemastamme vaihtoehdosta. Jos sijoitamme osakkeisiin, tulos -500 (euroa). Jos sijoitamme rahastoon, tulos on 50 (euroa). Valitsemme paremman eli rahaston, koska sen tuotto huonoimmassa toimintavaihtoehdossa on parempi.

Optimistinen kriteeri

Tarkoitus on valita toimintavaihtoehto, jonka paras mahdollinen tulos on mahdollisimman hyvä. Eli maksimoidaan maksimi tulokset (maximax). Nyt siis valitsemme korkeasuhdanne-vaihtoehdosta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Vertailussa on Osakkeiden tuotto 1500 (euroa) ja Rahaston tuotto 1100 (euroa). Valitsemme nyt Osakkeet, koska tuotto on suurempi.

Laplacen kriteeri

Annetaan kaikille vaihtoehdoille yhtä suuri toteutumistodennäköisyys. Tämän jälkeen lasketaan odotusarvot.

Verrattaessa odotusarvoja voimme todeta, että osakkeiden odotusarvo on suurempi. Valitsemme siis osakkeet.

Harmin minimointi -kriteeri

Tämä kriteeri kannattaa valita sellaisen päätöksentekijä, jota jälkeenpäin usein harmittaa, ettei tullut valittua parasta vaihtoehtoa. Harmin määrän oletetaan olevan suoraan verrannollinen parhaan ja valitun vaihtoehdon tuottojen erotukseen. Päätöksenteko tehdäänkin niin, että harmi voitaisiin minimoida mahdollisimman pieneksi.

Jos olisit sijoittanut rahasi rahastoon ja tulee korkeasuhdanne, sinua harmittaa 400 euron edestä. Korkeasuhdanne (osakkeet 1500; rahasto 1100)
Tällöin 1500 – 1100 = 400 (euroa)

Tasaisessa kasvussa harmin määrä on 200 (600 – 400) euroa, jos olit sijoittanut rahastoon.

Lamassa harmia muodostuu, jos on sijoittanut osakkeisiin (50 – (-500) = 550). Harmia muodostuu siis 550 euroa.

Muodostetaan harmitaulukko

Koska haluamme minimoin harmia, otamme sekä osakkeista että rahastosta suurimmat mahdolliset harmit (osakkeet 550; rahasto 400).

Tämän jälkeen minimoimme suurimman harmin, ja valitsemme siis rahaston.

Ennustaminen-luvun

Eksponentiaalinen tasoitus

Eksponentiaalisen tasoituksen tarkoituksena on siis tasoittaa naiivi-analyysiin liittyviä ennustusten äkkinäisiä ”hyppyjä”. Laskeaksesi eksponentiaalisen tasoituksen avulla tulevan vuoden ennustuksen tarvitset tietää vain edellisen vuoden myynnin (Dt) ja edellisen vuoden ennustuksen (Ft). Jos edellisen vuoden ennustetta ei ole saatavilla, oletetaan se käyttämällä edellisen vuoden myyntiä.

Jonottamisen hallinta -luvun

Yksinkertaisimmilla jonomalleilla voidaan laskea keskimääräinen jonotusaika, kun tiedetään asiakkaiden saapumistiheys ja palvelijoiden käyttämä aika asiakasta kohden. Kokeillaan laskea ensimmäisen jonomallin tilanteessa, odotusaika, kun tiedämme asiakkaiden saapumistiheyden (X) ihmistä tunnissa. Asiakkaat saapuvat 6 minuutin välein, joten voimme laskea saapumistiheyden jakamalla 60 minuuttia 6 minuutilla.

Asiakkaan palveluun menee keskimäärin aikaa 5 minuuttia. Voimme laskea palvelun tuottamistahdin (Y) jakamalla 60 minuuttia 5 minuutilla.

Kun tiedämme x:n ja y:n voimme laskea, kuinka monta ihmistä on yhtäaikaa jonossa, kuinka kauan koko palvelun saamiseen menee jonotuksineen ja kuinka kauan yksi ihminen joutuu jonottamaan. Jotta voimme saada selville edellä mainitut seikat, tulee ensin laskea käyttöaste (P). Käyttöaste saadaan yhtälöstä

Kun tiedämme käyttöasteen voimme laskea, kuinka monta ihmistä on keskimäärin yhtäaikaa jonossa. Tämä saadaan yhtälöllä P x L, jossa L on asiakkaiden määrä systeemissä (jonossa + palveltavana). Lasketaan ensin L

Näin ollen asiakkaita on systeemissä keskimäärin 5 yhtäaikaa. Jatketaan. Saadaksemme tietää keskimääräisen jonottajien määrän (’L) meidän tulee kertoa asiakkaiden määrä systeemissä käyttöasteella.

Asiakkaita on siis jonossa keskimäärin 4,2. Jonotusaika saadaan taas laskemalla yhden ihmisen keskimääräinen aika systeemissä, ja kertomalla tämä luku käyttöasteella. Aloitetaan laskemalla koko systeemin kuluva aika (W) yhdeltä henkilöltä.

Yhdellä ihmisellä menee siis keskimäärin puolituntia kun hän saapuu jonoon ja saa palvelunsa. Kuinka kauan hän sitten joutuu odottamaan ennen kuin hän pääsee palveltavaksi?

Jonottamisaika on siis keskimäärin n. 25 minuuttia. Tuntuu pitkältä ajalta. Tämä riippuu tietenkin palvelun haluttavuudesta. Kuinka jonotusaikaa voidaan sitten lyhentää. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kasvattamalla kapasiteettia (kaupassa kassojen määrä) tai huippukohdissa käyttämällä varakapasiteettia (kaupassa hyllyjen täyttäjät kutsutaan purkamaan jonoja) tai analysoimalla ihmisten saapumista ja prosessia. Prosessia voidaan tehostaa esimerkiksi jakamalla asiakkaita erilaisiin ryhmiin ja ohjaamalla heidät heti oikeaan paikkaan tai vaikkapa vain pienentämällä tuotevalikoimaa. Mahdollisuuksia on monia.

Harjoittele

Jakso vaihtuu lukiossa. Opon huoneessa on yksi opinto-ohjaaja. Asiakkaat saapuvat keskimäärin 12 minuutin välein. Asiakkaan palvelemiseen menee keskimäärin 10 minuuttia ja vain yhtä asiakasta voidaan palvella kerralla. Kuinka kauan asiakkaalla kuluu keskimäärin aikaa saadakseen tarvitsemansa palvelun?

Artikkeli Syventävää materiaalia julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Päivän päätyttyä poistut koulusta. Nappaat mukaan hampurilaisaterian ja kirjakaupassa näkemäsi alennuspokkarin. Nautittuasi sekä ruumiin että hengen ravintoa tartut vielä pienen vitkastelun jälkeen läksyihisi. Teet ne totutulla panostuksella. Tämän jälkeen heität treenilaukun selkääsi ja lähdet kohti tuttua harjoituspaikkaa. Jokainen edellä esitetty asia voidaan tehdä hyvin tai huonosti tai siltä väliltä. Kyse on laadusta. Mieti hetki, mitä laadukas tuote tarkoittaa sinulle esimerkiksi edellä esitetyissä asioissa. Laatua voidaan määritellä monin tavoin, ja se koskee lukuisia asioita arjessamme.

Voit katsoa myös laatuun liittyvän lyhyen videon:

Laadukas tuote tuottajan ja asiakkaan näkökulmista

Hyödykkeiden laatu-ulottavuudet

Hyödykkeellä tarkoitetaan tavaraa tai palvelua. Hyödykkeen laatua voidaan analysoida jakamalla se useampaan laatu-ulottuvuuteen. Otetaan esimerkiksi polkupyörä arvioinnin kohteeksi. Ensinnäkin polkupyörän tulisi täyttää pyörälle asetettu tehtävä. Esimerkiksi maastopyörän pitää soveltua maastoajoon. Laadukkaan polkupyörän tulisi olla myös kestävä. Osien ei saisi hajota tavallisessa kulutuksessa ennen aikojaan. Toisaalta pyörään tulee luottaa. Jarruttaessa pitää luottaa siihen, että jarrut toimivat aina. Laatu tulee esiin myös huollettavuudessa. Onko pyörää helppo korjata? Löytyykö siihen varaosia ja mistä saan apua, jos omat taidot eivät riitä? Laadukkaan tuotteen pitäisi olla myös hyvän näköinen. Tarvittaessa polkupyörään pitäisi saada liitettyä lisävarusteita tarpeen mukaan. Ja kun puhutaan liikkumiseen tarkoitetusta tuotteesta, tärkeä kysymys on suorituskyky. Pääseekö sillä tarvittaessa myös kovaa? Samanlaisen analyysin laadusta voit tehdä myös palveluille. Keksitkö, minkälaisia laatu-ulottuvuuksia esimerkiksi jonkin erityisliikkeen palvelussa voisi esiintyä?

Laadun kustannukset

Laatu maksaa, kuten sanotaan. Laadusta koituvat kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan: a) hyvän laadun kustannuksiin ja b) huonon laadun kustannuksiin.

a) Hyvän laadun kustannukset koostuvat

1. laatujärjestelmien suunnittelusta ja työntekijöiden kouluttamisesta järjestelmiin
2. tiedon keräämisestä ja analysoinnista
3. itse tuotteiden tarkastuksista
4. testikoneiden huollosta ja ylläpidosta
5. mahdollisista ulkopuolisten tahojen suorittamista hyväksymiskustannuksista

b) Huonon laadun kustannukset koostuvat

• tuotannossa todetuista virheistä syntyvät kustannukset
  1. uudelleen tekeminen
  2. romukustannukset
  3. tuotantoajan piteneminen
  4. ylimääräiset järjestelyt
  5. ylitunnit työajoissa, varastojen kasvu
• tuotannon jälkeen todetuista virheistä
  1. takuukustannukset
  2. korjauskustannukset
  3. palautukset ja takaisinkutsut
  4. alennukset
  5. asiakasvalitukset
  6. huono maine
  7. menetetty myynti
  8. oikeuskustannukset

Kustannukset eivät ole samanarvoisia. Mitä aikaisemmin laatuun kiinnitetään huomiota, sitä halvemmaksi laatu tulee. Tarkastukset tulevat sata kertaa halvemmiksi kuin korjaajan lähettäminen. Yli puolet laadusta koituvista kustannuksista tulevat kuitenkin vielä virheistä. Alla olevasta käyrästä näkee, miten laadun kustannukset nousevat lähes pystysuoraan, jos huonolaatuiset tuotteet pääsevät asiakkaille asti. Halvinta on ennaltaehkäisy ja oikeanlainen laadunvalvonta

Laadunvalvonta

Perinteisesti laatua on tarkkailtu tuotantoprosessin jälkeen. Tämän jälkeen prosessia on pyritty muuttamaan tarvittavaan suuntaan. Jos esimerkiksi autotehtaassa on todettu sovitusta laatumääräyksistä poikkeavia tuotteita, pyritään vika löytämään ja korjaamaan ennen uutta tuotannon vaihetta.

Moderni versio laadunvalvonnasta korostaa kuitenkin prosessin sisään rakennettua laatua. Laatu paranee vähitellen, kun jokainen toimija tarkkailee toimintaansa jo tuotantoprosessin aikana. Samalla toimijoiden tulisi tehostaa työskentelyään laadun näkökulmasta jatkuvasti. Näin syntyy kehä, jossa suunnittelu, tekeminen, tarkkailu ja korjaaminen seuraavat toisiaan jatkuvasti toistuvana kehänä. Alla oleva kuva esittää modernia käsitystä sisään rakennetusta laadusta.

Kaikkien tuotteiden ei tarvitse täyttää 100% laatutasoa, mutta joillakin aloilla 99% ei kelpaa. Mietipä vaikka Helsinki-Vantaan lennonjohtoa. 99% laatutaso tarkoittaisi joka päivä epäonnistuneita laskuja kentälle. Luultavasti myös jokainen haluaa luottaa siihen, että putkista tuleva vesijohtovesi on aina juotavaa ja puhdasta. Keksi muita tuotteita tai palveluita, joissa 100% laatutaso tuntuu välttämättömältä.

Tehtäviä:

1. Millainen on laadukas koulu toisaalta opiskelijan toisaalta huoltajan näkökulmasta? Entä yhteiskunnan näkökulmasta?
2. Mistä laadunkustannukset koostuvat? Kannattaako virheellistä tuotetta päästää asiakkaalle asti? Perustele.
3. Valitse jokin tuota tai palvelu, jota käytät tänään. Pohdi siihen liittyviä laatu-ulottuvuuksia. Keksi niin monta laatu-ulottuvuutta hyödykkeestä kuin mahdollista.
4. Case Verkkokauppa: Miten laadun kustannukset näkyvät verkkokaupassa?

Artikkeli Laatu ratkaisee julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kaikki jonottavat!

Opettaja saapuu ja luokanovi aukeaa. Jonotat sisään pääsyä. Tunnin jälkeen koittaa viimein ruokailu…jonottamista. Yllättäen ruokailun jälkeen myös vessaan on menijöitä. Koulun jälkeen kaupanjonon kautta bussiin ja jonottamaan ruuhkaan. Onneksi voit edes soittaa kaverillesi odottaessasi. Tällöinkin saatat kuulla ”…puhuu toista puhelua, ethän sulje…”.

Jonottaminen kuuluu merkittävästi elämäämme. Paikoissa, joilla on kysyntää, jonotetaan. Tämä saattaa toki olla hyväkin merkki esimerkiksi laadusta. Ulkomaanmatkalla tulee usein valittua ravintola, johon ihmiset jonottavat mieluummin kuin se puolityhjä viereinen paikka. Ei kai ravintola ole tyhjä ilman syytä.

Jonottaminen on ärsyttävää ja kallista

Logistiikassa jonottaminen ja odottelu kuuluu palvelun tuottamiseen kuten myös ylipäätään tuotantoon. Esimerkiksi tilaukset odottavat valmistumistaan, rekat ja laivat lastin purkamista, tuotantolinjat odottavat materiaalia jne. Tuotantolinjassa odottaminen tarkoittaa resurssien tuhlausta. Koneet seisovat ja työvoima on tekemättä töitä. Palvelussa liika jonottaminen saattaa tarkoittaa menetettyjä asiakkaita. Liian pitkästä jonosta osa lähtee aina pois. Tyytymättömyys palveluun, ärtyneisyys. Toisaalta palveluyhteiskunnassa jonojen poistaminen tehokkuusmielessä ei aina saa ihmisiä iloisiksi. Ajattelepa ravintolakokemusta, jossa jonoja pyritään poistamaan hoputtamalla ihmisiä syömään pöydissä nopeammin.

Jonoja voidaan tutkia ja hallita erilaisin menetelmin. Erilaiset jonomallit saattavat lyhentää ihmisten odotusaikaa. Toisaalta, koska jonojen poistaminen kokonaan ei taloudellisessa mielessä ole useinkaan järkevää (”liikaa” kassoja kaupassa asiakkaisiin nähden), ihmisten odotusajan tuottamaa ärtymystä voidaan lieventää esimerkiksi ilmoittamalla, kuinka kauan ihminen joutuu vielä odottamaan, tuottamalla viihdettä tai mielenkiinnon kohteita jonottamiseen (televisiot ja lehdet odotushuoneissa, lasten suosikkihahmot, kuten Muumit muumimaailmassa), vuoronumerot (ei tarvitse seisoa jonossa) ei niin suurta pelkoa kiilaajista.

Jonojen hallinta saattaa olla myös strateginen valinta. Jos jonoja ei ole, tarkoittaa tämä palvelijoiden ja koneiden määrän nostoa. Tällöin asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja tuotanto on joustavampaa. Tämä tarkoittaa kuitenkin kulujen kasvua. Resurssien tehokkaampi käyttö taas aiheuttaa joustamattomuutta sekä mahdollisesti kiireen tuntua esim. palvelussa (siivoajilla ei välttämättä ole enää aikaa siivota). Jonottaminen saattaa olla kallista myös yhteiskunnalle. On laskettu, että hoitoon jonottaminen ja toipilasaika maksavat yhteiskunnalle menetettyinä työvuosina enemmän kuin itse hoitoprosessi. Toisin sanoen veroeuroja säästyisi ja potilaat olisivat tyytyväisempiä, jos he pääsisivät nopeammin hoitoon.

Jonoja syntyy, koska lyhyen ajan kysyntä ylittää tarjolla olevan kapasiteetin

Jono koostuu asiakkaista tai töistä, jotka odottavat tarvitsemaansa palvelua yhdeltä tai useammalta palvelijalta tai koneelta. Jonoja syntyy, koska ihmiset eivät tule säännöllisesti eikä palvelun tuottaminen kestä aina samaa aikaa. Esimerkiksi kauppias on selvittänyt, että yhden asiakkaan kaupankassalla asioiminen kestää n. 4 min. Jos ihmiset saapuisivat kaupan kassalle 5 minuutin välein, ei jonoja syntyisi lainkaan. Näin voi olla teoriassa. Tosielämässä ihmiset saapuvat kuitenkin kassalle epäsäännöllisesti, ja kaikkihan tietävät asiakkaat, jotka ovat unohtaneet punnita vihanneksensa ja maksavat ostoksensa hyvin vaikeasti kaivettavilla taskunpohjakolikoilla. Jonoja siis syntyy, koska lyhyen ajan kysyntä ylittää tarjolla olevan kapasiteetin. Toisin sanoen yllä olevan esimerkin mukaisesti juuri vaihtelu aiheuttaa jonot. Odottamaan joutuu sitä pidempään, mitä enemmän satunnaisuutta on.

Erilaiset jonomallit

Yksinkertaisimmassa jonomallissa on yksi jono ja yksi palvelija. Tällaisessa mallissa jonotusperiaate on useimmiten first in – first out eli tuttavallisemmin FIFO. Tällaiseen jonomalliin törmäät useimmiten yhden hengen yrityksissä, kuten nakkikioskilla tai pienehkössä parturissa.

Ensimmäistä jonomallia voidaan laajentaa lisäämällä erilaisia vaiheita palveluun. Edelleen jonotetaan yhdessä jonossa FIFO-periaatteella. Nyt vain ensimmäisen palveluvaiheen jälkeen seuraa vielä toinen tai useampia palveluvaiheita. Tällainen jonomalli saattaisi esiintyä esimerkiksi autopesulassa.

Kolmannessa mallissa tilanne muuttuu ensimmäiseen malliin verrattuna niin, että palvelijoita on useampia, mutta jonoja on edelleen vain yksi. Lentokenttien lähtöselvityksessä ja elokuvateattereiden lippukassalla käytetään tätä jonomallia.

Viimeisessä mallissa jonoja on edelleen yksi, mutta palvelijoita sekä palveluvaiheita on useampia. Sairaaloiden vastaanotot käyttävät tätä jonomallia. Vastaanottojonosta asiakas lähetetään jonottamaan lääkärinvastaanotolle. Lääkäri lähettää osan asiakkaista kotiin tarkastuksen jälkeen, osan röntgeniin, osan laboratoriotutkimuksiin jne.

Yksinkertaisimmilla jonomalleilla voidaan laskea keskimääräinen jonotusaika, kun tiedetään asiakkaiden saapumistiheys ja palvelijoiden käyttämä aika asiakasta kohden.

Jonottamisen tunnetta voidaan helpottaa

Kuten aikaisemmin totesimme jonottaminen on rasittavaa ja hermoja vievää. Aikaa kuluu, stressaamme ohittelijoista ja aika vain tulee yksinkertaisesti pitkäksi. Koska tyytyväinen asiakas palaa takaisin, kannattaa jonottamiseen kiinnittää huomiota. Miten sitten jonottajien oloa voitaisiin helpottaa? Jonottaminen ei tunnut niin pitkältä, kun tiedämme keskimäärin jonottamiseen kuuluvan ajan, kun jono liikkuu tai tuntuu siltä, että asiani menee eteenpäin. Jonottamista on myös tutkittu. Tutkimuksissa on todettu, että jonottaminen tuntuu todellisuutta pidemmältä, kun emme tiedä syytä, miksi jono ei liiku. Tai kun jonottamiseen ei ollut valmistautunut. Tai se pahin, kun näkee myyjien juttelevan keskenään. Myös FIFO:sta poikkeaminen aiheuttaa usein jonottajissa ärtymystä.

Jonotuskokemusta voidaan parantaa monin eri keinoin. Palvelun tuottamisen tehokkuus on ensi arvoisen tärkeää. Voidaan esimerkiksi järjestää eri jonot eri tarpeille. Lomakkeet voidaan täyttää jo ennen palvelijalle menemistä. Oikeudenmukaisuuden kannalta FIFO:n päteminen tai ainakin niin luuleminen saa jonottamisen tuntumaan mukavammalta. Myös ihmisten tylsistymistä vastaan kannattaa taistella. Jonottamisen aikana voisi hoitaa joitain muita asioita. Ympäristöön panostaminen on myös tärkeää.

Tehtäviä:

1. Mitä ovat erilaiset jonomallit?
2. Mitä tarkoittaa FIFO?
3. Pohdi jonottamisen parantamista tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja tylsistymisen kannalta. Keksi parannusehdotuksia.
4. Seurantatehtävä. Mene puoleksi tunniksi seuraamaan esimerkiksi kioskille jonojen muodostumista. Kirjaa jokaisen asiakkaan tuloaika ja palvelun päättymisaika. (Voi olla kohteliasta ilmoittaa kioskin pitäjälle/myyjälle seurantatehtävästäsi.) Kuinka kauan asiakas joutui jonottamaan ennen palvelun saamista ja kuinka kauan palvelu kesti? Näiden tietojen avulla voit merkitä jokaisen henkilön ko. tiedot x-akselilla, kun y-akselilla jokaiselle asiakkaalle on oma paikkansa. (Voit periaatteessa tehdä Gantt-kaavion tapaisen esityksen.) Mitä huomioita teet?
5. Case Verkkokauppa: Eihän verkkokaupassa tarvite jonottaa päästäkseen ostamaan tuotteita. Vaan toki jonotus liittyy myös verkkokauppaa. Miten? Miten jonotuksen ja odottamisen tunnetta voidaan helpottaa verkkokauppa-tapauksessa?

Artikkeli Jonottamisen hallinta julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Ennustaminen on vaikeaa…varsinkin tulevaisuuden!

Edellinen on vanha vitsi, mutta pitää aika hyvin paikkansa. Muutaman päivän sääennusteeseen voi hyvinkin luottaa, mutta yli viikon ennusteeseen kannattaa suhtautua jo tietyllä varauksella. Virallisissa sääennusteissa ei ole kyse ”sammakkomiesten” ennustuksista, vaan meteorologien tekemästä tieteellisestä työstä. Sääennusteiden tekemistä pitkille aikaväleille hankaloittaa suuri informaation määrä, jota sääammattilaisten on otettava huomioon. Myös yleisesti päätöksiä tehtäessä kannattaa tulevaisuus ottaa aina huomioon. Näin sinäkin varmasti teet. Joku asia ei miellytä juuri nyt, mutta kun mietit asiaa tekemättä jättämisen seurauksia tulevaisuudessa, päätät irvistää, kääriä hihat ja aloittaa hommat. Tutustutaan seuraavaksi muutamiin ennustamisen vaikeuteen liittyviin esimerkkeihin. Sen jälkeen tarkastelemme ennustamismenetelmiä. Kristallipallot jääkööt Tylypahkaan. Käyttämämme menetelmät ovat rationaalisia.

Mutta ensin muutama esimerkki ennustamisen vaikeudesta. Muistat varmasti historian tunneilta kuinka kylmän sodan aikainen Berliinin muuri kaatui loppuvuodesta 1989 ja Neuvostoliitto romahti kaksi vuotta myöhemmin. Vain hieman ennen näitä Eurooppaa ja maailmaa järisyttäviä tapahtumia eräs poliitikoistamme ennusti seuraavasti: ”On sanomattakin selvää, että Neuvostoliiton talousmahti jatkaa kasvuaan ja että Berliinin muuri on ikuinen.” Näin totesi Paavo Väyrynen vuonna 1986 kirjassaan ”Suomi tarvitsee vahvan valtiopäämiehen”. Tulevaisuuteen on ollut aikaisemminkin varsin vaikea nähdä, vai mitä sanoisit Decca recordsin arviosta, kun yritys arvioi vuonna 1962 Beatlesiä sanoin: ”We don’t like their sound, and guitar music is on the way out”. Tai Bill Gates, joka totesi kolmekymmentä vuotta sitten, että 640 kilobittiä tallennustilaa pitäisi riittää kenelle tahansa tietokoneen käyttäjälle.

Ennusteet ovat projektien pohjana

Jotta voimme tehdä oikeita päätöksiä ja kohdistaa resurssimme oikein, meidän tulee osata ennustaa tulevaisuutta mahdollisimman hyvin, oli kyse sitten opiskeluun liittyvistä päätöksistä tai yrityksen tulevaisuudesta. Ainakin seuraavanlaisia ennustamisen kohteita tulisi yrityksen logistiikassa ottaa huomioon.

• Poliittiset tapahtumat: äärimmäisessä tilanteessa poliittinen kriisi tietyllä alueella estää toimitukset kokonaan.
• Arvojen kehittyminen: esim. ympäristöarvojen nousu asettaa paineita yritykselle muokata logistiikkaansa ympäristöystävällisempään suuntaan.
• Raaka-aineiden hinnat: hintojen nousu vaikuttaa kilpailuasemiin. Nousseet kustannukset heikentävät yhtiön kannattavuutta.
• Kilpailijoiden tekemiset: Ovatko kilpailijat kehittelemässä jotain uusia keinoja tehokkuuden parantamiseksi, esim. tehokkaampia tapoja kuljettaa tuotteita?
• Kuluttajien käyttäytyminen: Mikä on juuri tällä hetkellä in? Haluavatko kuluttajat luxusta vai luomua? Tämä vaikuttaa siihen, mitä yrityksen kannattaa tarjota?
• Hintojen muuttuminen: Ovatko hinnat kehittymässä ylös vai alas päin?

Hyvä ennuste on helppokäyttöinen. Ennustetta pystytään toisin sanoen käyttämään helposti yrityksen päätöksenteossa. Ennusteen tulee olla myös luotettava ja mahdollisimman tarkka. Tietojen tulee olla ajankohtaisia ja sellaisia, josta on mahdollisimman paljon hyötyä. Toissijaisten asioiden ennustaminen ei tietenkään ole järkevää, jos keskeisemmät asiat jäävät liian vähälle huomiolle.

Ennustamisen kvalitatiiviset menetelmät

Kvalitatiivisella ennustemenetelmällä tarkoitetaan laadullista, ei määrällistä menetelmää. Määrällinen eli kvantitaavinen menetelmä esitellään seuraavassa osassa. Kvalitatiiviset menetelmät ovat a) mielipidemittauksia ja b) erilaisia testejä. Näitä menetelmiä käytetään usein silloin, kun menneilta vuosilta ei ole kerättyä tietoa.

Mielipidemittaukset

Mielipiteitä tulevasta voidaan kysellä eri tahoilta. Osa yrityksistä luottaa johtajiensa kykyyn (siis johtajat luottavat omiin kykyihinsä) ennustaa parhaiten tulevaisuutta. Toisaalta mielipidettä voidaan kysyä asiantuntijoilta. Tässä tapauksessa ”asiantuntijoiden” tulisi olla parhaita alan tuntijoita. Build up –menetelmässä ennuste kootaan organisaatiossa alhaalta ylös. Tällaisessa menetelmässä ongelmana on luotettavuus ja mahdollinen tarkoituksellinen ennusteiden vääristely. Työntekijät ennustavat parempaa kysyntää, koska tämä mahdollistaisi lyhyellä tähtäimellä työpaikkojen ja palkkatason säilymisen tai jopa kasvamisen. Neljäntenä mahdollisuutena on kysyä mielipidettä kaikilta organisaation jäseniltä nimettömänä perustelujen kanssa. Tätä menetelmää kutsutaan Delphi-metodiksi. Tällä menetelmällä vältetään mahdollisesti Build up –menetelmän tarkoitukselliset vääristelyt. Delphi-menetelmä on kuitenkin raskas ja hidas. Tuloksien kannalta se on vain keskinkertainen.

Testit

Ennustamisen kvantitatiiviset menetelmät (aikasarja-analyysit)

Kavantitaatviset menetelmät perustuvat historialliseen tietoon hyödykkeiden kulutuksesta. Kvantitatiivinen viittaakiin juuri määrään, siihen kuinka paljon hyödykettä on aikaisemmin kysytty. Aikasarja-analyysit perustuvat siis historiaan. Niiden perustana on ajatus, että tulevaisuus jatkuu jokseenkin samanlaisena kuin historia tähän asti. Aikasarja-analyysit eroavat kuitenkin siinä, kuinka pitkä aikajakso historiasta huomioidaan ennustetta tehtäessä ja kuinka tuota historiallista jaksoa painotetaan. Aikaraja-analyysejä käytetään pääasiassa lyhyiden ennusteiden tekemiseen. Katsotaan seuraavaksi muutamaa kvantitatiivista menetelmää lähemmin.

1. Naiivi-analyysi

Naiivi-analyysi on nimensä veroinen. Ennusteeksi otetaan edellisen jakson (esimerkiksi edellisen vuoden) kysyntä. Siis, jos vuonna 2025 hyödykettä meni kaupaksi 15 000 kappaletta, vuodeksi 2026 ennustetaan samaten 15 000 kappaleen menekkiä. Tapa on helppo ja nopea, joskus toimivakin. Naiivi-analyysiin liittyy kuitenkin suuret riskit.

2. Suora viiva -analyysi

Ennustetaan, että tietty kasvu jatkuu tuelvaisuudessakin samanlaisena. Jos kasvua oli vuonna 2025 2 %, kasvu jatkuu 2 % myös vuonna 2026. Riskit ovat suuret kuten naiivi-analyysissakin.

3. Liukuva keskiarvo

a) Liukuva keskiarvo voidaan laskea mille tahansa ajanjaksolle. Otetaan esimerkiksi kolmen (3) vuoden liukuva keskiarvo. Oletetaan, että vuoden 2023 myynti oli 7 hyödykettä. Vuonna 2024 myynti laski 5 hyödykkeeseen noustakseen vuonna 2025 6 hyödykkeeseen. Vuoden 2026 ennuste tehtiin kolmen vuoden liukuvalla keskiarvolla seuraavasti:

b) Liukuvaa keskiarvoa voidaan myös painottaa niin, että esimerkiksi lähimmän vuoden myyntiä painotetaan enemmän kuin aikaisempien vuosien myyntejä. Painot voisivat olla esimerkiksi 50 %, 30 % ja 20 %.

4. Eksponentiaalinen tasoitus

Eksponentiaalisessa tasoituksessa käytetään sekä viimeistä toteutunutta myyntiä sekä edellistä ennustetta. Viimeisintä toteutunutta myynnin arvoa painotetaan ns. alfalla. Edellistä ennustetta painotetaan taas 1 – α (alfalla). Esimerkiksi jos edellinen myynti oli 6 ja α arvo 0,1, saadaan laskutoimitus 0,1 x 6. Tämän jälkeen painotetaan edellistä ennustetta, joka tässä tapauksesa oli 5.

Eli (1 – 0,1) x 5. Näin ollen koko eksponentiaalinen tasoituksen avulla tehty ennuste seuraavalla vuodelle saadaan laskutoimituksesta

Tehtäviä:

1. Miksi ennustaminen on tärkeää yrityksille?
2. Olet tuomassa uutta tuotetta markkinoille. Miten päättelet, kuinka paljon tuotetta pitäisi tuottaa?
3. Tuotteesi meni hyvin kaupaksi. Olet myynnyt tuotetta jo viisi vuotta. Miten ennustat seuraavan vuoden tuloksen käyttäen avuksi tietojasi edellisen vuoden myynneistä?
4. Case Verkkokauppa: Verkkokauppayrittäjä joutuu myös ennustamaan tulevaisuutta. Mihin ennusteet mielestäsi perustuvat? Miten päätöksenteko ja ennustaminen liittyvät yhteen?

Artikkeli Ennustaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Päätöksiä, päätöksiä…

Meitä kehotetaan tekemään järkeviä päätöksiä. Populaari tiedejulkaisu kertoo, ettemme tee päätöksiä vain rationaalisin perustein. Päätöksissä käytämme aina myös tunnetta apuna. Helposti voikin aavistaa, ettei kaikkien vaihtoehtojen kaikkia puolia voi tuntea päätöksiä tehdessä. Tällöin jonkin asian oikealta tuntuminen voi auttaa päätöksen tekemisessä. Tekojen vaikutusten arvioiminen jo yksistään on useimmiten lähes mahdoton tehtävä. Ovatko lähikaupasta ostamani lenkkitossut tuotettu ympäristöystävällisesti ja onko työntekijöitä kohdeltu asianmukaisesti? Jos mietit näitä asioita, hyvä. Kuitenkin tekojemme todellisten seurausten täydellistä tietämistä on vaikeaa tavoittaa. Toisaalta jokaisen tuotteen loppuun asti selvittäminen saattaisi olla myös arkielämän kannalta hankalaa. Toisena esimerkkinä voisi ottaa syksyisen sienimetsän, jossa sienestäjä löytää sieniä, muttei ole ihan varma kannattaako juuri tähän paikkaan jäädä. Jospa jo seuraavan kukkulan takaa löytyisi oikea sieniaarre! Jos käytät kaiken ajan metsässä paikkojen koluamiseen, voi olla, että jäät kokonaan ilman saalista. Joudumme siis aina tekemään päätöksemme myös rajoitetun tiedon valossa.

Toisena ääripäänä on pelkästään tunteella tehdyt päätökset. Tunne saattaa hyvinkin kertoa jotain sellaista, mitä emme tietoisesti pysty päätöksentekotilanteessa tiedostamaan. Tämä on tietenkin positiivinen asia. Tunnetta ei kannata ottaa kuitenkaan pelkästään ohjenuoraksi päätöksiä tehtäessä. Voihan olla, ettei tiedostamattomasikaan ”tiedä” asiasta yhtään mitään, ja ainoastaan arvaat päätöksesi. Kuten myyjäisten arvonnassa ja lotossa voi päätöstä seurata voitto tai tappio pelkän onnen avulla. Omaa elämää tai yrityksen liiketoimintaa ei kannata jättää pelkästään onnen varaan. Logistiikan yhtenä osa-alueena on tutkittu päätöksentekoa. Tutustumme tässä luvussa muutamiin päätöksentekomenetelmiin ja harjoittelemme niitä.

Joudut tekemään päätöksiä arkielämässä.

Kohtaat arkielämässä jatkuvasti tilanteita, joissa joudut tekemään päätöksiä. Katso alla olevaa listaa:

• Jaksanko tehdä läksyt?
• Jaksanko ylipäätään opiskella?
• Miksi kannattaa opiskella?
• Pitäisikö käydä töissä opiskellessa vai keskittyä vain kouluun?
• Mitä kursseja kannattaa valita?
• Mikä jatko-opiskelupaikka sopisi minulle?
• Millä alalla löytyy töitä viiden vuoden kuluttua?
• …ja tietenkin tärkein, mitä söisin tänään!?!

Tuntuuko tutulta? Vastaavanlaisia päätöksiä tehdään yritysmaailmassa. Esimerkiksi ruokakaupan johtaja joutuu tekemään mm. seuraavanlaisia päätöksiä:

Päätöksenteko on yritysjohtajien tärkeimpiä tehtäviä. Päätöksenteon tärkeys korostuu sen riskialttiuden ja vaikeuden vuoksi. Huonot ratkaisut voivat tuhota johtajan uran lisäksi koko yrityksen. Katsotaan seuraavaksi erilaisia päätöksentekomalleja.

Päätöksentekoa erilaisissa tilanteissa

Tarkastellaan päätöksentekoa kolmenlaisissa tilanteissa

1. Päätöksenteko varmuuden vallitessa
2. Päätöksenteko riskin vallitessa
3. Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Päätöksenteko varmuuden vallitessa

Aloitetaan esimerkillä. Olet lähtenyt lomalle Pariisiin, ja ensitöiksesi päätät lähteä etsimään ruokaravintolaa hotellisi lähistöltä. Pariisissa kun ollaan, kahviloita ja ravintoloita löytyy lähes joka kadunkulmasta. Tarjontaa siis on. Hyvä! Jos arvostat hyvää ruokaa, arvioit esimerkiksi paikan ulkonäköä ja ruokalistaa. Pyrit päättämään niin, että valitset ravintolan, josta saat erittäin hyvää ruokaa. Jos taas arvostat enemminkin ruoan edullisuutta, valitset varmasti ravintolan, josta ruoka-annokset saa edullisimmin.

Ongelmia saattaa tuottaa kuitenkin tilanne, jossa olet selvillä ravintoloiden hinnoista ja (melko) varmasti myös laadusta. Jos arvostat juuri hinta-laatu –suhdetta, miten teet valintasi? Painotatko ennemmin laatua vai hintaa? Jos ravintolan sijainti tulee vielä mukaan, vaikeutuu päätöksenteko ennestään.

Varmuuden vallitessa päätöksenteko on helppoa, kun vain tiedät mitä asioita painotat päätöksenteossasi. Joudut siis pohtimaan päätöksenteon eri kriteereitä. Kuvittele, että olet jo työelämässä ja esimiehesi haluaa palkita sinut hyvästä työstä. Kumman sinä valitsisit, paremman palkan vai lisää vapaa-aikaa? (Sijoitus-esimerkki lisämateriaaleissa)

Päätöksenteko riskin vallitessa

Elämässä joudutaan tekemään kuitenkin usein päätöksiä tilanteissa, joissa ei tiedetä asioiden oikeaa asiantilaa. Palataanpa jälleen Pariisiin. Olet löytänyt ravintolan. Et kuitenkaan tiedä ravintolan laadusta, ja hintojakaan ei näy missään. Olet kuitenkin kuullut, että riski joutua huonoon ravintolaan Pariisissa on vain 25 %. Joten sinulla on 75% mahdollisuus, että löytämäsi ravintola on laadultaan ja hinnoiltaan hyvä. Varma et asiasta voi kuitenkaan olla. Joudut siis tekemään päätöksen riskin vallitessa. (Sijoitus-esimerkki lisämateriaaleissa)

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa eroaa aikaisemmista päätöksentekotilanteista siinä, että nyt ei tunneta asiantilojen todennäköisyyksiä. Joten pariisilaisen ravintolan joudut valitsemaan täysin tietämättä miten käy. Päätöksiä ei voi kuitenkaan yritysmaailmassa tehdä ilman kriteereitä. Epävarmuuden vallitessa voimme käyttää neljää erilaista kriteeristöä päätöksen apuna.

Tehtäviä:

1. Miksi päätöksenteko on yritysmaailmassa tärkeää? Minkälaisia logistisia päätöksiä sinä joudut tekemään arkielämässäsi?
2. Minkälaista päätöksentekokriteeriä sinä käyttäisit epävarmuuden vallitessa? Perustele.
3. Mihin sijoittaisit seuraavan taulukon avulla
   • varmuuden vallitessa
   • riskin vallitessa, jolloin korkeasuhdanne toteutuu 25% todennäköisyydellä, tasainen kasvu 45% todennäköisyydellä ja lama 30 % todennäköisyydellä
   • entä epävarmuuden vallitessa?

4. Etsi jokin artikkeli, joka koskee yritysmaailman päätöksentekoa. Kirjoita artikkelin / artikkeleiden pohjalta essee otsikolla: ”Päätöksenteko on tärkeä osa yrityksen menestystä ja arkea”.
5. Case Verkkokauppa: Minkälaisia päätöksiä verkkokaupan pitäjä joutuu tekemään? Entä asiakas tehdessään ostopäätöksiä? Tehdäänkö päätökset mielestäsi varmuuden, riskin vai epävarmuuden vallitessa sekä asiakkaan että kaupan pitäjän tapauksessa? Perustele näkemyksesi.

Artikkeli Päätöksenteko julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Varastot kuuluvat niin sinun kuin yritystenkin arkeen

Hamsterit ovat eläimiä, jotka hamstraavat ruokaa. Ihmiset tuntuvat kaikkine keräilyharrastuksineen olevan ”hamsterin sukulaisia”. Ja vaikka et olisikaan koskaan ollut jalkapallokorttien, pullonkorkkien tai postimerkkien keräilijä, täytät luultavammin jääkaappiasi tarpeellisilla ruoka-aineilla. Siivouskaappi kuten työkalupakkikin ajavat samaa asiaa. Onhan hyvä, että jos yllättäen tarvitset siivous- tai korjausvälineitä, ne ovat käden ulottuvilla. Kaikessa tässä on pohjimmiltaan kyse varastoinnista. Varastot helpottavat arkea!

Varastoilla on myös suuria vaikutuksia yritysten arkipäivässä. Ne vaikuttavat yrityksen kustannuksiin, asiakastyytyväisyyteen ja koneiden käyttöasteeseen. Varastojen avulla asiakkaat eivät joudu odottamaan ostamiaan hyödykkeitä liian kauan. Toisaalta varastojen ylläpito ja hallinnointi maksavat yrityksille selvää rahaa. Yritysten kannattaa todella pohtia, miten varastojaan hoitavat, ja kuinka paljon tavaraa varastossa kannattaa pitää.

Varastoja tarvitaan, jotta tuotteet saadaan asiakkaiden ulottuville

JIT:n (”Just in Time, Juuri oikeaan aikaan”) ydinajatus on se, ettei ihannetilanteessa varastoja tarvittaisi lainkaan. Tarvittavat tavarat toimitetaan tuotantolaitoksilta suoraan asiakkaille ilman välivarastointeja. Tämä kieltämättä säästäisi kuluissa ja näkyisi myös lopputuotteen hinnassa, jonka asiakas tuotteestaan maksaa. Käytännössä JIT’n toteuttaminen on kuitenkin hyvin haastavaa, jos ei jopa mahdotonta. Parhaiten tämä tuntuu onnistuvan bittiavaruudessa. Bitit nimittäin siirtyvät ilman varastointeja tuottajalta asiakkaalle verkon kautta. Atomien siirtely ennen ”teleportaation keksimistä” on hieman haastavampaa! Vaikka varastojen vähentäminen tuntuukin olevan yritysten tähtäimessä, ei niistä eroon pääseminen kokonaan taida olla mahdollista. Tämän vuoksi varastojen hallinnointi ja kehittäminen on yritysten toiminnan ja logistiikan kannalta keskeistä.

Varastoja on toimitusketjussa useampia. Yllä olevasta kuvasta näet erilaisia varastoja. Myös kuljetukset voidaan laskea osaksi varastointia.

Varastoilla on hyvät ja huonot puolensa

Varastojen kustannukset syntyvät useista asioista

Kuten aikaisemmin on jo todettu varastot maksavat. Kustannukset on jaettu alla neljään osaan:

1. tavaroiden tilauskustannuksiin,
2. varastokoneiden asetuskustannuksiin,
3. säilytyskustannuksiin ja
4. muihin varastoihin liittyviin kustannuksiin.

Varastoinnin kustannukset.

Varastojen kustannukset

1. Tavaroiden tilauskustannukset

Varastolle tavaroita tilattaessa muodostuu kuluja. Tilauksien tekijöiden tulee olla työhönsä hyvin perehtyneitä ammattilaisia. Heidän palkkansa maksaa. Vaikka nykyaikana päivittäisessä varaston täytössä telematiikka onkin avuksi, tulee ihmisen joka tapauksessa päättää, kuinka paljon varastossa tavaraa pidetään. Erilaiset toimistokulut tulevat tietenkin tämän työnkuvan mukana. Varminta olisi aina tilata varastoon vain vähän tavaraa. Tämä pienentäisi säilytyskustannuksia. Samalla varastossa ei olisi niin paljon kiinni pääomaa, eikä tavara vanhentuisi varastossa. Tavaran varastossa seisottaminen maksaa nimittäin silkkaa rahaa! Toisaalta myös kuljettaminen maksaa. Jos siis tilaat yksittäisiä pieniä eriä paljon, kasvavat kuljetuskustannukset huomattavasti. Kuljetuskustannusten vähentämiseksi tulisi tilata mahdollisimman suuria kuormia. Tällöin kuitenkin säilytyskustannukset kasvavat.

2. Varastokoneiden asetuskustannukset

Varastoissa käytetään yhä enemmän koneita trukeista ja liukuhihnoista täysin automaattisiin varastoihin. Oli automatiikan ja koneiden käyttötaso mikä tahansa, koneiden hankkiminen ja asentaminen sekä huolto maksavat aina. Lisäksi koneet eivät useinkaan toimi täysin itsenäisesti, joten työvoimaa tarvitaan aina jonkin verran.

3. Säilytyskustannukset

Säilytyskustannukset muodostuvat tavaran ollessa varastossa. Itse varastotilat maksavat aina. Oli kyse sitten omasta varastosta tai vuokratiloista. Hankkimis- ja vuokrakulujen lisäksi huolto- ja siivoustyöt aiheuttavat kuluja. Toisaalta nykyisessä markkinataloudessa osa tavaroista vanhenee hyvinkin nopeasti. Pahimmillaan osa tavaroista joudutaan heittämään pois. Toisaalta tavaroiden hankkimiseen on käytetty euroja. Nämä eurot ns. makaavat toimettomina varastossa olevissa tavaroissa. Tämä samainen raha voisi olla käytössä jossain muualla. Varasto sitoo siis aina myös pääomaa.

4. Muut varastoihin liittyvät kustannukset

Jos varastoissa ei ole tarpeeksi tavaraa kysynnän tyydyttämiseksi, kustannukset muodostuvat menetetystä myynnistä. Varastoissa tulisi siis aina olla tavaraa kysyntäpiikkien varalta. Toisaalta liian suuri varastotaso kasvattaa kuluja (ks. kohta Säilytyskustannukset).

Alla olevassa koordinaatistossa vertaillaan tavaran tilauskustannuksia ja säilytyskustannuksia kahden kustannuskäyrän avulla. Mikä on sinun mielestäsi paras tilausmäärä? Päättele käyrien avulla.

Varastoinnista koituvia kustannuksia pyritään pienentämään

On varmasti selvää edellä olevan perusteella, että varastojen kustannuksia halutaan mahdollisuuksien rajoissa pienentää. Seuraavassa on muutamia tapoja saada varastoista koituvien hintalappujen määrä vähäisemmäksi:

1. Kysynnän tarkempi ennustaminen vähentää tarvetta suurille varastoille.
2. Tavaroiden tuottaminen vasta tilauksesta.
3. Komponenttien eli osien varastointi valmiiden tuotteiden varastoimisen sijaan. Komponenteista voidaan valmistaa tilattuja tuotteita. Kysyntään voidaan vastata entiseen tapaan, vaikkei varasto olisikaan yhtä suuri kuin aikaisemmin.
4. Uusi teknologia saattaa parantaa varastojen hallintaa.
5. Siirrytään kuljettamaan bittejä tavaran sijaan.
6. Varastoinnin ulkoistaminen.

Tehtäviä:

1. Perustele väite: ”Varastoista on hyötyä”. Pohdi sekä varastojen hyviä että huonoja puolia.
2. Varastot maksavat paljon. Mistä varastojen kustannukset koostuvat? Miten kustannuksia voidaan pienentää?
3. Ota selvää jonkin yrityksen varastoinnista. Suosiiko se keskitettyä vai hajautettua varastointimallia? Miksi luulet yrityksen päätyneen kyseiseen ratkaisuun? Perustele näkemyksesi.
4. Case Verkkokauppa Verkkokaupassa ei tarvita varastoja. Miksi? Mitä verkkokauppayrittäjä hyötyy tästä?

Lue lisää varastoinnista Logistiikan Maailma -sivustolla.

Artikkeli Varastoinnin logistiikka julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Projektit ovat kertaluontoisia suorituksia

Olet aloittamassa projektia lukemalla tämän luvun opintomateriaalista. Voit palata tähän tekstiin uudestaankin, mutta jatkuvaa toimintaa sinulle tekstin lukemisesta tuskin tulee. Samalla tavalla logistiikan kurssin suorittaminen tai ylioppilaaksi pääseminen ovat projekteja. Projekti voidaankin määritellä kertaluontoiseksi suoritukseksi, jossa päämäärä on selvillä. Tähän päämäärään pyritään antamalla tietty hallittu panostus.

Kurssin suorittaminen on hyvä esimerkki. Asetat itsellesi tavoitteet ja valmiuden panostukseesi. Tämän jälkeen pidät kiinni antamistasi lupauksista, ja luultavammin kurssi menee odottamallasi tavalla. Pienellä panostuksen lisäyksellä voisit nostaa myös tavoitettasi. Toki emme ole useinkaan vain yhden projektin kimpussa kerrallaan. Toiseen projektiin panostaminen saattaa syödä resursseja toisesta projektistamme.

Nykyisin myös yritysmaailmassa projekteista on tullut kasvava trendi. Asiakkaat haluavat itselleen räätälöityjä paketteja. Yrityksen tarjoama bulkkituote – ”sama tuote kaikille” – ei enää välttämättä kelpaakaan. Asiakkaista ja heidän tarpeidensa kuuntelusta ja täytäntöönpanosta tulee enemmänkin projekti kuin jokapäiväistä ”liukuhihnatyötä”. Samaten ostamiemme tuotteiden elinkaari lyhenee erilaisten muotisuuntausten ja teknologian kehityksen myötä. Tämän vuoksi yritykset eivät voi tuottaa samaa tuotetta kovinkaan pitkään kannattavasti. Myös hyödykkeiden tuotannossa projektiajattelu on lisääntynyt.

Projekteissa onkin paljon hyvää. Ryhmä hioutuu projektia tehdessään. Toisilta voi oppia. Joustavuus lisääntyy, kun sinun ei tarvitse keskittyä kuin juuri tuohon projektiin. Kaikki ryhmätyötä tehneet kuitenkin tietävät, miten ryhmässä joku jäsenistä saattaa sanoutua irti projektista panostamalla siihen ainoastaan laittamalla nimensä työhön. Projektin jäsenten kemiat eivät aina myöskään kohtaa, tai työlle on asetettu liian suuria toiveita panostusmahdollisuuksiin nähden. Tavoitteet voivat olla myös täysin epärealistisia, jolloin stressi (johtuen tavoitteen ja toteutuneen välisestä ristiriidasta) on taattu. Tavoitteet voivat mennä myös ristiin ryhmän sisällä.

Projekteihin liittyvät hyvät ja huonot puolet antavat tunteen siitä, että projekteja tulisi hallita. Koska projektit ovat keskeisiä yksityiselämässämme ja kasvavassa määrin myös yritysmaailmassa, kannattaa niitä pyrkiä hallitsemaan. Logistiikan yhtenä osa-alueena onkin projektin hallinta.

Projektin voi jakaa osiin

Projektia voidaan pohtia osissa alla olevan taulukon mukaisesti:

Projektin raamit selvittävät projektiin liittyvän ongelman tai päämärän. Samalla asetamme tavoitteet. Mitkä ovat projektin suorittavan porukan vahvuudet ja mitkä toisaalta heikkoudet projektin onnistumiselle? Otetaan esimerkkiprojektiksi – yllätys yllätys – logistiikan kurssin suorittaminen. Päämääränä jokaisella on varmasti saada hyväksytty suoritus kurssista. Tämän lisäksi päämääränä useimmilla on myös oppia logistiikasta jotain uutta. Kuinka paljon ja millä tasolla, on tavoite, jonka jokainen asettaa itselleen. Sovitaan, että esimerkkiopiskelijamme sai logistiikan ensimmäisestä kurssista numeroksi kahdeksan. Logistiikka tuntuu kiinnostavan häntä, ja opiskelijamme asettaakin tavoitteekseen saada toisesta kurssista arvosanaksi yhdeksän. Hän toteaa vahvuuksikseen motivaation ainetta kohtaan ja valmiuden tehdä koulun eteen yleisestikin töitä. Tavoitteen toteutumisen esteenä saattaa kuitenkin olla harrastuksen tuomat ajankäyttöongelmat sekä kuusi muuta kurssia samassa jaksossa. Joka tapauksessa, kun projektin raamit ovat selvillä, voidaan ryhtyä suunnittelemaan, kuinka projektimme saadaan vietyä läpi.

Suunnittelu. Kurssiin liittyy viisi palautettavaa työtä sekä loppuprojekti. Kuinka paljon arvioin tarvitsevani aikaa töiden tekemiseen, jotta voin päästä tavoitteeseeni? Minkä muunlaista panostusta tarvitaan ajan lisäksi? Esimerkiksi tehtäviä on hankala tehdä suoritettaessa jotain muuta samanaikaisesti. Tarvitsen siis virkeän mielen, keskittymistä ja tietyn verran aikaa. Suunnitelma kannattaa tehdä tavoitteeseen nähden realistiseksi ja pyrkiä pitämään siitä kiinni. Projekti kannattaa jakaa myös vaiheisiin ja osatavoitteisiin. Vanhan totuuden mukaan korkean riman yli on vaikea hypätä yhdellä kerralla. Mutta jos tavoite ositetaan pienempiin tavoitteisiin, muodostuu näistä kuin rappuset, joiden avulla riman yli hyppääminen onnistuu vaivatta.

Projektin toteutusvaiheessa tarvitaan säännöt, joista pidetään kiinni. Tavoitteet ja suunnittelu ei yksistään riitä, vaan pitää saada aikaan myös jotain konkreettista. Tässä tapauksessa vain palautetut työt lasketaan. Jos kyse olisi ryhmätyöstä, tulisi tekijöiden välillä tehdä jako työtehtävistä ja käytettävissä olevista resursseista. Minä luen, sinä kirjoitat ja kolmas käyttää saksia ja liimaa.

Projekteja tulee myös valvoa. Ryhmätyössä tarkkaillaan usein muiden ryhmäläisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Myös yksilökohtaisissa projekteissa tulisi valvoa itseään ja projektin toteutumista. Pitävätkö aikataulut ja olenko antanut projektille suunnittelemani panostuksen? Onko työskentelyyn tullut muutoksia projektin kuluessa? Miten mahdolliset muutokset tulisi ottaa huomioon, ja pitääkö resursseja jakaa uudelleen tai palauttaa tietyt tekijät ruotuun tehtävissään?

Projektin lopetukseen kuuluu valmiin projektituotoksen palauttaminen ja projektin vastaanottajan hyväksyntä. Esimerkissämme opettaja vastaanottaa palautetut työt ja arvostelee ne. Palautteenannon yhteydessä projektin tekijä saa tiedon, kuinka projektin tavoitteet osuivat yhteen projektista saadun arvioinnin kanssa.

Useimmiten projektien ongelmaksi koituu ajankäytön hallinta. Aikataulutus onkin keskeistä projektin suunnittelussa ja läpiviemisessä. Gantt-kaavion avulla voit suunnitella projektiin liittyvien tehtävien aloitus- ja lopetusajat. Näin näet, missä vaiheessa projektia tarvitset enemmän panostusta ja missä vaiheessa aikaa jää enemmän muulle.

Gantt-kaavio (Gantt chart):

Lähde: Wikimedia Commons, Tekijä: Vheilman).

Gantt- kaavioon liittyy myös rajoitteita liittyen projektin tehtävien suhteesta toisiinsa. Projektin hallinta kaavion ns. AON (Activity-on node) avulla saamme hallittua osavaiheiden aloitus- ja lopetusaikojen lisäksi myös tehtävien järjestystä. Eli, mikä tehtävä tulee olla tehtynä ennen seuraavan aloittamista. Tällä tavalla saamme selville, mitkä projektin osat ovat tärkeimpiä projektin kannalta, jottemme myöhästyisi projektin kokonaisaikatavoitteessa. Näiden tärkeimpien, eli kriittisempien, osavaiheiden peräkkäistä jonoa kutsutaan kriittiseksi poluksi. Seuraavassa tutustumme kriittisen polkuun ja projektinhallintakaavioon.

Projektinhallintakaavion avulla asiat tulevat tehdyiksi oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan

Kuten aikaisemmin olemme jo todenneet, on projektin hallinta tärkeää, jotta projektit saadaan vietyä läpi ja päämäärät saavutetaan asetetulla tavoitetasolla aikataulun venymättä. Projektinhallintakaavion avulla pystyt jakamaan suuremman projektin pienempiin osavaiheisiin, ja hallitsemaan näin projektia paremmin. Saat selkeämmän kuvan, mitkä tehtävät ovat suoritettava ennen jotain tiettyä osavaihetta. Esimerkiksi tietokoneen kokoamisvaihetta ei voi aloittaa ennen kuin kaikki tarvittavat osat ovat tehty/ostettu. Kun projektinhallintakaavioon lisätään vielä osavaiheiden kestoajat, saadaan selville projektin kriittinen polku. Kriittinen polku -menetelmä kehitettiin 1950-luvulla kemikaalitehtaan huoltoaikojen ajoittamiseksi. Kriittisen polun avulla saadaan selville projektin kokonaiskeston kannalta keskeisimmät vaiheet. Näin tiedetään, mihin projektin osavaiheisiin kannattaa panostaa eniten. Näin ollen esimerkiksi tehtaan konehuollot voidaan ajoittaa siten, ettei projektin kokonaiskesto pitene.

Projektinhallintakaavio (AON = Activity-on-node) (Esimerkki on kauppakorkeakoulun tuotantotalouden peruskurssilta (TUTA) keväältä 2008).

Itse projektinhallintakaavio näyttää yllä olevan kuvan mukaiselta. Kaavio avautuu parhaiten esimerkin avulla. Esimerkkiprojektissa rakennetaan sairaala. (TUTA 2008) Taulukossa on esitetty rakentamisen eri vaiheet. Jokainen vaihe on nimetty isoin kirjaimin (esim. vaiheen henkilöstön valinta symboliksi on annettu kirjain A). Toisin sanoen kirjain A merkitsee projektin hallintakaaviossa osavaihetta henkilöstön valinta. Lisäksi taulukossa on oma sarake tiettyä vaihetta välittömästi edeltäviä vaiheita varten (esim. ennen kuin vaihe F voidaan tehdä pitää tehdä vaihe A). Oikealla taulukosta löytyy sarake, jossa ilmoitetaan jokaisen vaiheen arvioitu kestoaika (esim. vaihe C kestää 10 aikayksikköä, esimerkiksi viikkoa).

Projektin osavaiheet.

A- ja B -vaiheita ennen ei ole edeltäviä vaiheita, joten nämä kohdat aloittavat projektin.

Vaiheita C, F ja I edeltää vaihe A. Kohdat C, F ja I merkitään kaavioon vetämällä kohtaan A:sta lähtevä nuoli.

Tästä jatketaan eteenpäin kunnes koko kaavio on rakennettu. Viimeisen kohdan (esimerkissä viimeinen kohta on K) jälkeen voi vetää nuolen kohtaan ”Loppu”.

Seuraavaksi laskemme projektin kokonaiskeston ja kriittisen polun. Projektinhallintakaaviossa nuolet muodostavat erilaisia polkuja. Näiden polkujen kestoajat saamme laskemalla yhteen vaiheet, jotka sisältyvät kyseiseen polkuun. Esimerkiksi polun A-C-G-J-K kestoaika on 67 viikkoa (12+10+35+4+6=67; vaiheiden kestoajat löytyvät taulukosta edeltä).

Ohessa polku A-C-G-J-K (taulukosta saadut kestoajat laitettu vaiheiden viereen).

Samalla tavalla lasketaan jokainen polku erikseen. Kriittinen polku on polku, jonka yhteen laskettu summa on suurin. Se on samalla minimiaika, jossa koko projekti on mahdollista tehdä ilman kiirehtimisiä.

Tehtäviä:

1. Mikä on projektin määritelmä? Minkälaisia projekteja löydät omasta elämästäsi ja ympäristöstäsi? Miksi projektit tuntuvat olevan yritys- ja koulumaailmassa kasvava trendi?
2. Mitkä ovat projektin viisi osa-aluetta? Keksi esimerkkiprojekti, jonka avulla käyt läpi kaikki osavaiheet.
3. Piirrä Gantt-kaavio kuvitellusta tai todellisesta projektista. Kaavion voit tehdä esimerkiksi tämän kurssin suorittamisesta. Apua Gantt-kaavion tekemiseksi excelillä
4. Tee projektinhallintakaavio jostain omasta meneillä olevasta tai tulevasta projektista. Hahmottele projektisi kriittinen polku sekä aikaisimmat ja viimeisimmät aloitus- ja lopetusajat.
5. Case Verkkokauppa: Kun olet tilannut tuotteen verkkokaupasta, alkaa tuotteen logistinen tie sinun luoksesi. Kuvittele itsesi asemaan, jossa sinun tulisi hallita tätä projektia. Mitä projektin osia liittyy tuoteen saattamiseksi asiakkaalle? Miten tätä projektia voitaisiin hallita?

Artikkeli Projektien hallinta julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.