Digitalisaatio

Digitalisaatio koskettaa koko yhteiskuntaa ja näkyy kaikkialla mihin menemme. Internet, verkkokauppa, sähköinen asiointi, sosiaalinen media, pikaviestipalvelut sekä laitteiden verkottuminen ja lisääntyvä älykkyys vaativat myös perinteisinä pidetyiltä aloilta uutta suhtautumista työhön. Enemmän vähemmällä-mutta kilpailijaa laadukkaammin vaatii uudenlaisen ajattelutavan lisäksi myös panostuksia teknologioihin, henkilökunnan osaamiseen sekä kykyä ja halua seurata uusinta kehitystä ei vain logistiikassa, vaan koko yhteiskunnassa.

Kuinka tähän pisteeseen on tultu?

Logistiikka uudessa teollisessa vallankumouksessa

Ensimmäinen teollinen vallankumous ajoittui erityisesti Britanniaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen. Tuolloin tieteessä oli tehty useita keksintöjä ja tuotantomenetelmät muuttuivat suuresti. Fossiilinen energia valjastettiin höyrykoneiden käyttöön ja tuotantoa mekanisoitiin ja koneellistettiin tehtaissa.

Kehitys johti 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan asti ulottuvaan toiseen teollisen vallankumoukseen, jonka keskeisiä saavutuksia olivat kemian- ja metsäeollisuuteen, sähköön, kommunikaatioon ja valaistukseen sekä öljyyn ja polttomoottoreihin liittyvät innovaatiot.

Kolmas teollinen vallankumous ajoittuu 1900-luvun loppuun ja sen keskeisenä muutoksena oli mikroprosessorit ja tietokoneet sekä näiden kehitys Tyynenmeren alueella USA:ssa ja Aasian maissa.

Logistiikka talouden ja teollisuuden kehityksen mahdollistajana

Logistiikan merkitys on ollut jokaisessa teollisessa vallankumouksessa keskeinen: ilman taloudellista, joustavaa ja luotettavaa logistiikkaa muutos ei olisi ollut mahdollinen: tuotteiden valmistus ja jakelu olisivat jäänyt paikalliseksi toiminnaksi ja markkinat eivät olisi kasvaneet.

Logistiikka onkin ollut strateginen menestystekijä ja mahdollistaja kaikelle teolliselle ja tuotannolliselle toiminnalle sekä näiden kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Kehitys jatkuu ja uusia toimintamalleja muodostuu

Logistiikka elää ja muuttuu ajassa ja mahdollistaa teollisuuden kasvun ja talouden kehittymisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyisiä palveluja, tuotteita, toimintamalleja ja prosesseja on voitu luoda, muuttaa ja kehittää logistiikan avulla. Yksinkertaistettuna, jos logistiikkaan liittyvät ratkaisut ja osaaminen eivät ole olleet kunnossa, yritys on menettänyt asiakkaita, mahdollisuuksia ja rahaa matkalla kasvaviin ongelmiin ja pahimmillaan konkurssiin.

Historia ja kehitys rakentuvat samanaikaisesti olemassa olevan toiminnan sekä uusien innovaatioiden ja toimintamallien päälle. Logistiikan innovaatiot ovatkin olleet 2000-luvulle tultaessa suuret. Kuljetuskapasiteetit ovat kasvaneet. Standarointi on yhtenäistänyt toimintatapoja ja lisännyt yhteensopivuutta. Materiaalinkäsittely on mekanisoitunut ja automaatio on vallannut tehtaita, terminaaleja ja varastoja. Logistiikan suunnittelu ja johtaminen sekä tieto, seuranta ja laadunvarmistus ovat muuttuneet lähes reaaliaikaisiksi. Tämä kaikki toimii alustana uudelle kehitykselle ja muutokselle.

Globaali kauppa on monipuolistunut ja kansainvälinen vaihdanta on kasvanut yhä uusiin ennätyksiin 2000-luvulla. Samalla internetin mahdollistama tietojen vaihto ja laskentatehon moninkertaistuminen ovat luoneet perustan neljännelle teolliselle vallankumoukselle. Riippumatta kauppapolitiikasta ja suhdanteista on ilmeistä, että esimerkiksi niin kutsuttu esineiden internet on totta jo tänään. Kuitenkaan tässä ei ole vielä kaikki. Uusi systeeminen muutos logistiikassa sekä sen mahdollistamassa tuotannossa ja vaihdannassa on vasta alussa.

Neljännen teollisen vallankumouksen vaikutukset ja mahdollisuudet

Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä ja sen taustalla vaikuttavat kaikki edelliset vallankumoukset. Esimerkiksi samanaikaisesti logistiikassa käytetään sekä teollisesti valmistettuja työvaatteita (ensimmäinen) polttomoottoreita, sähkömoottoreita (toinen) että mikroprosessoreja (kolmas) sekä toisiinsa kytkettyjä laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä (neljännen teollisen vallankumoukset ensimmäiset vaiheet).

Neljännessä teollisessa vallankumouksessa kyse on järjestelmien ja liiketoimintaverkostojen systeemisestä muutoksesta. Toisin sanoen tavasta, jolla nämä kokonaisuuden osatekijät ovat vuorovaikutuksessa ja yhteydessä toisiinsa. Luonnossa esimerkiksi maan, meren ja ilman muodostamien ekosysteemien yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta voisi verrata tähän käsillä olevaan muutokseen: vesi haihtuu höyryksi, tiivistyäkseen ilmassa kosteudeksi, joka sataa maahan vetenä. Samalla näissä luonnon ekosysteemeissä on käynnissä lukuisia toisiinsa kiinteästi liittyviä ja vuorovaikutteisia prosesseja.

Neljäs teollinen vallankumous on erityisesti muutos ekosysteemeissä ja prosesseissa sekä niiden vuorovaikutuksessa. Suuri muutos rakentuu useasta teknologiasta, osatekijästä ja erityisesti uudella tavalla toimivasta kokonaisuudesta. Neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa ekosysteemien osalta kolmea ulottuvuutta:

1. Autonomia – digitaalinen tilannekuva ja päätöksenteko
2. Yhteentoimivuus – joustavuus ja moninaisuus
3. Kestävyys – arvonmuodostus ja elämän laatu

Luontometaforaan liittyen kyse on siitä, että neljännen teollisen vallankumouksen avulla prosessien ja järjestelmien yhteistoiminnalla enemmän on mahdollista saavuttaa nopeammin, tehokkaammin ja taloudellisemmin, yhä useammin automaattisesti, tai ainakin koneavusteisesti. Tällainen laajamittainen tiedon, teknologioiden, prosessien ja järjestelmien itsenäinen yhteistoiminta rakentaa tulevaisuutta, jota emme vielä kaikilta osin osaa hahmottaa.

Logistiikainnovaatioille ja -liiketoimintamalleille muutos tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia. Logistiikan uudet sovellukset liittyvät erityisesti:

• kysynnän ennustamiseen,
• prosessien optimointiin,
• automaatioon ja
• poikkeamien hallintaan.

Käytännössä matka asiakkaan tarpeesta, kuljetukseen ja jakeluun sekä tuotantoon ja raaka-ainelähteille lyhentyy, nopeutuu ja sujuvoituu. Samalla yksittäisiä prosesseja ja toimintoja voidaan optimoida, skaalata ja tehostaa uusin tavoin. Edelleen ihmistyön määrä ja laatu voivat muuttua oleellisesti. Vaihtoehdot lisääntyvät ja jos jokin menee vikaan, systeemin palautumiskyky paranee ja logistiikka korjaa itse itseään eri vaiheissa ja tapauksissa. Tämä kaikki saattaa vaikuttaa kaukaiselta, mutta muutoksen tarvitsemat teknologiat ovat pääosin olemassa.

Keskeisin kokonaiskehitystä hidastava tekijä ovat olemassa olevat liiketoimintamallit ja palvelukapasiteetit, jotka muodostavat lepokitkan muutosnopeudelle. Teollisuus ja kauppa sekä logistiikan palveluyhtiöt ovat rakentuneet suljettujen ketjujen ja verkkojen muotoon. Toimintaa ohjataan vesiputousmallilla, vaihe vaiheelta ja usein keskitetysti kokonaisuutta osaoptimoiden. Ekosyteemejäkin jo on olemassa, ja alusta- ja verkostoyritysten esimerkit viitoittavat tietä tulevaan, jossa palveluja tuotetaan hajautetusti, automatisoidusti sekä asiakas- ja tarvelähtöisesti.

Lisää logistiikan digitalisaatiosta

• SKALilta uusi ohjelma: Logistiikan digitalisaatiosta tehokkuushyötyjä ja Suomelle kilpailukykyä (8.12.2023)
  • SKAL – Logistiikan digitalisaation toimenpideohjelma (pdf)
• Logistiikan digitalisaation ilmastovaikutukset, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2020 (pdf)

Sivu päivitetty / tarkistettu 17.3.2024.