Päätöksenteko

Päätöksiä, päätöksiä…

Meitä kehotetaan tekemään järkeviä päätöksiä. Populaari tiedejulkaisu kertoo, ettemme tee päätöksiä vain rationaalisin perustein. Päätöksissä käytämme aina myös tunnetta apuna. Helposti voikin aavistaa, ettei kaikkien vaihtoehtojen kaikkia puolia voi tuntea päätöksiä tehdessä. Tällöin jonkin asian oikealta tuntuminen voi auttaa päätöksen tekemisessä. Tekojen vaikutusten arvioiminen jo yksistään on useimmiten lähes mahdoton tehtävä. Ovatko lähikaupasta ostamani lenkkitossut tuotettu ympäristöystävällisesti ja onko työntekijöitä kohdeltu asianmukaisesti? Jos mietit näitä asioita, hyvä. Kuitenkin tekojemme todellisten seurausten täydellistä tietämistä on vaikeaa tavoittaa. Toisaalta jokaisen tuotteen loppuun asti selvittäminen saattaisi olla myös arkielämän kannalta hankalaa. Toisena esimerkkinä voisi ottaa syksyisen sienimetsän, jossa sienestäjä löytää sieniä, muttei ole ihan varma kannattaako juuri tähän paikkaan jäädä. Jospa jo seuraavan kukkulan takaa löytyisi oikea sieniaarre! Jos käytät kaiken ajan metsässä paikkojen koluamiseen, voi olla, että jäät kokonaan ilman saalista. Joudumme siis aina tekemään päätöksemme myös rajoitetun tiedon valossa.

Toisena ääripäänä on pelkästään tunteella tehdyt päätökset. Tunne saattaa hyvinkin kertoa jotain sellaista, mitä emme tietoisesti pysty päätöksentekotilanteessa tiedostamaan. Tämä on tietenkin positiivinen asia. Tunnetta ei kannata ottaa kuitenkaan pelkästään ohjenuoraksi päätöksiä tehtäessä. Voihan olla, ettei tiedostamattomasikaan ”tiedä” asiasta yhtään mitään, ja ainoastaan arvaat päätöksesi. Kuten myyjäisten arvonnassa ja lotossa voi päätöstä seurata voitto tai tappio pelkän onnen avulla. Omaa elämää tai yrityksen liiketoimintaa ei kannata jättää pelkästään onnen varaan. Logistiikan yhtenä osa-alueena on tutkittu päätöksentekoa. Tutustumme tässä luvussa muutamiin päätöksentekomenetelmiin ja harjoittelemme niitä.

Joudut tekemään päätöksiä arkielämässä.

Kohtaat arkielämässä jatkuvasti tilanteita, joissa joudut tekemään päätöksiä. Katso alla olevaa listaa:

  • Jaksanko tehdä läksyt?
  • Jaksanko ylipäätään opiskella?
  • Miksi kannattaa opiskella?
  • Pitäisikö käydä töissä opiskellessa vai keskittyä vain kouluun?
  • Mitä kursseja kannattaa valita?
  • Mikä jatko-opiskelupaikka sopisi minulle?
  • Millä alalla löytyy töitä viiden vuoden kuluttua?
  • …ja tietenkin tärkein, mitä söisin tänään!?!

Tuntuuko tutulta? Vastaavanlaisia päätöksiä tehdään yritysmaailmassa. Esimerkiksi ruokakaupan johtaja joutuu tekemään mm. seuraavanlaisia päätöksiä:

  • toiminnan strategia
  • tuote- ja palveluvalikoima
  • kapasiteetti
  • prosessit ja suoritusmittarit
  • teknologia
  • sijainti
  • tilaratkaisut
  • laadun takaaminen
  • kysynnän enustaminen
  • varaston hallinta
  • huolto ja ylläpito
  • työntekijät (työsuunnittelu ja ajoitus)‏
  • logistiikka
  • hinnoittelu
  • rahoitus jne.

Päätöksenteko on yritysjohtajien tärkeimpiä tehtäviä. Päätöksenteon tärkeys korostuu sen riskialttiuden ja vaikeuden vuoksi. Huonot ratkaisut voivat tuhota johtajan uran lisäksi koko yrityksen. Katsotaan seuraavaksi erilaisia päätöksentekomalleja.

Päätöksentekoa erilaisissa tilanteissa

Tarkastellaan päätöksentekoa kolmenlaisissa tilanteissa

  1. Päätöksenteko varmuuden vallitessa
  2. Päätöksenteko riskin vallitessa
  3. Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Päätöksenteko varmuuden vallitessa

Aloitetaan esimerkillä. Olet lähtenyt lomalle Pariisiin, ja ensitöiksesi päätät lähteä etsimään ruokaravintolaa hotellisi lähistöltä. Pariisissa kun ollaan, kahviloita ja ravintoloita löytyy lähes joka kadunkulmasta. Tarjontaa siis on. Hyvä! Jos arvostat hyvää ruokaa, arvioit esimerkiksi paikan ulkonäköä ja ruokalistaa. Pyrit päättämään niin, että valitset ravintolan, josta saat erittäin hyvää ruokaa. Jos taas arvostat enemminkin ruoan edullisuutta, valitset varmasti ravintolan, josta ruoka-annokset saa edullisimmin.

Ongelmia saattaa tuottaa kuitenkin tilanne, jossa olet selvillä ravintoloiden hinnoista ja (melko) varmasti myös laadusta. Jos arvostat juuri hinta-laatu –suhdetta, miten teet valintasi? Painotatko ennemmin laatua vai hintaa? Jos ravintolan sijainti tulee vielä mukaan, vaikeutuu päätöksenteko ennestään.

Varmuuden vallitessa päätöksenteko on helppoa, kun vain tiedät mitä asioita painotat päätöksenteossasi. Joudut siis pohtimaan päätöksenteon eri kriteereitä. Kuvittele, että olet jo työelämässä ja esimiehesi haluaa palkita sinut hyvästä työstä. Kumman sinä valitsisit, paremman palkan vai lisää vapaa-aikaa? (Sijoitus-esimerkki lisämateriaaleissa)

Päätöksenteko riskin vallitessa

Elämässä joudutaan tekemään kuitenkin usein päätöksiä tilanteissa, joissa ei tiedetä asioiden oikeaa asiantilaa. Palataanpa jälleen Pariisiin. Olet löytänyt ravintolan. Et kuitenkaan tiedä ravintolan laadusta, ja hintojakaan ei näy missään. Olet kuitenkin kuullut, että riski joutua huonoon ravintolaan Pariisissa on vain 25 %. Joten sinulla on 75% mahdollisuus, että löytämäsi ravintola on laadultaan ja hinnoiltaan hyvä. Varma et asiasta voi kuitenkaan olla. Joudut siis tekemään päätöksen riskin vallitessa. (Sijoitus-esimerkki lisämateriaaleissa)

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa eroaa aikaisemmista päätöksentekotilanteista siinä, että nyt ei tunneta asiantilojen todennäköisyyksiä. Joten pariisilaisen ravintolan joudut valitsemaan täysin tietämättä miten käy. Päätöksiä ei voi kuitenkaan yritysmaailmassa tehdä ilman kriteereitä. Epävarmuuden vallitessa voimme käyttää neljää erilaista kriteeristöä päätöksen apuna.

Kriteeri Kuinka kriteeri toimii
Pessimistinen kriteeri Jos pelkäät aina pahinta, valitse tämä kriteeri.
Tarkoitus on valita toimintavaihtoehto, jonka huonoin mahdollinen tulos on mahdollisimman hyvä. Eli maksimoidaan minimitulokset (maximin)
Hyvä kriteeri, jos ei ole varaa hävitä panoksia.
Optimistinen kriteeri Jos ajattelet aina positiivisesti, valitse tämä kriteeri
Tarkoitus on valita toimintavaihtoehto, jonka paras mahdollinen tulos on mahdollisimman hyvä. Eli maksimoidaan maksimitulokset (maximax).
Hyvä kriteeri, jos tavoitellaan suurta tulosta, eikä haittaa jos häviää panoksensa.
Laplacen kriteeri Realistinen näkemys
Annetaan kaikille vaihtoehdoille yhtä suuri toteutumistodennäköisyys ja lasketaan odotusarvot.
Tämän jälkeen valitaan se, jonka odotusarvo on paras.
Harmin minimointi – kriteeri Päätöksentekijää harmittaa, jos hän valitsee jonkin muun kuin parhaan vaihtoehdon.
Tämä tiedetään vasta jälkeenpäin, mutta siihen voi varautua jo etukäteen.
Harmin määrän oletetaan olevan suoraan verrannollinen parhaan ja valitun vaihtoehdon tuottojen erotukseen.
Päätöksenteko tehdäänkin niin, että harmi voitaisiin minimoida mahdollisimman pieneksi.

Tehtäviä:

  1. Miksi päätöksenteko on yritysmaailmassa tärkeää? Minkälaisia logistisia päätöksiä sinä joudut tekemään arkielämässäsi?
  2. Minkälaista päätöksentekokriteeriä sinä käyttäisit epävarmuuden vallitessa? Perustele.
  3. Mihin sijoittaisit seuraavan taulukon avulla
    • varmuuden vallitessa
    • riskin vallitessa, jolloin korkeasuhdanne toteutuu 25% todennäköisyydellä, tasainen kasvu 45% todennäköisyydellä ja lama 30 % todennäköisyydellä
    • entä epävarmuuden vallitessa?
Sijoitusvaihtoehdot Asiantilat
Korkeasuhdanne Tasainen kasvu Lama
Osakerahasto 2400 1200 -600
IT-osakkeet 1200 900 -300
  1. Etsi jokin artikkeli, joka koskee yritysmaailman päätöksentekoa. Kirjoita artikkelin / artikkeleiden pohjalta essee otsikolla: ”Päätöksenteko on tärkeä osa yrityksen menestystä ja arkea”.
  2. Case Verkkokauppa: Minkälaisia päätöksiä verkkokaupan pitäjä joutuu tekemään? Entä asiakas tehdessään ostopäätöksiä? Tehdäänkö päätökset mielestäsi varmuuden, riskin vai epävarmuuden vallitessa sekä asiakkaan että kaupan pitäjän tapauksessa? Perustele näkemyksesi.

Sivu päivitetty / tarkistettu 28.3.2017.