Toimitusketjun hallinnassa auttaa merkittävästi logistiikkastrategia, jonka avulla toimintaa suunnitellaan ja linjataan usean vuoden aikajänteellä. Siihen kuuluu järjestelmien ja prosessien suunnittelua ja toteutusta sekä toiminnan valvontaa ja ohjausta. Logistiikkastrategian avulla tavoitellaan mahdollisimman hyvää kannattavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla luovutaan turhista vaiheista ja toiminnoista ajan ja rahan säästämiseksi. Logistiikkastrategian päämäärinä ovat kustannusten alentaminen, sitoutuneen pääoman pienentäminen ja palvelun parantaminen.

Kustannusten alentamistrategia ja palvelun parantamisstrategia

Kustannusten alentamisstrategia keskittyy yleensä varastointi- ja kuljetuskustannusten minimointiin. Sitoutuneen pääoman pienentäminen tähtää siihen, että logistiseen järjestelmään sitoutuu mahdollisimman vähän rahaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa sijoitetun pääoman tuottoastetta (ROI, return on invest), joka tarkoittaa, kuinka paljon yritykseen sijoitettu pääoma on tuottanut.

Siksi esimerkiksi tuotteet kuljetetaan suoraan asiakkaille varastoinnin vähentämiseksi, käytetään yhteisvarastoja omien varastojen sijasta tai käytetään kolmatta osapuolta eli logistiikkapalvelujen tarjoajaa. Näissä tapauksissa muuttuvat kustannukset saattavat nousta, mutta sijoitetun pääoman tuotto sen sijaan kasvaa.

Palvelun parantamisstrategia pohjautuu periaatteeseen, että tuotot riippuvat logistisen palvelun tasosta. Palvelusuuntautunut strategia keskittyy asiakkaalle tarjottavaan riittävän hyvään palvelutasoon, jolla tavoitellaan huomattavaa kilpailuetua.

Tällaista strategiaa käytettäessä kustannukset lisääntyvät nopeasti, koska logistiikan asiakaspalvelutasoa nostetaan ja asiakkaalle tarjotaan perusprosessit ylittäviä lisäarvopalveluja. Lisääntyneet tuotot kuitenkin korvaavat tai jopa ylittävät kasvaneet kustannukset. Ennen lisäarvopalvelujen toteuttamista on kuitenkin syytä varmistaa, että asiakkaat ovat siitä myös valmiita maksamaan.

Logistiikkastrategian toteuttaminen

Logistiikkastrategia on integroitava kiinteästi yrityksen kaikkiin toimintoihin. Näin varmistetaan sen toteutuminen. Strategiatasolla tehtyjä päätöksiä on noudatettava kaikissa logistiikan toiminnoissa. Monissa yrityksissä on ongelmana se, että käytännön arkityössä tehdyt päätökset eivät ole linjassa strategian kanssa.

Logistiikkastrategia ei välttämättä ole aina kirjallisessa muodossa. On paljon menestyksellisiä yrityksiä, joilla ei ole lainkaan kirjallista strategiaa, mutta se on sisäänrakennettuna yrityksen toiminnassa. Kirjallinen strategia kuitenkin jäntevöittää ja linjaa toimintaa, edistää yhteisten työmenetelmien noudattamista ja helpottaa esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä.

Strategiset päätökset ja strategiassa huomioitavat asiat

Tärkeimpiä toimitusketjun hallintaa koskevia strategisia päätöksiä ovat esimerkiksi varastojen ja tuotantolaitosten sijainnin valinta, ulkoistaminen, varastointipolitiikka ja jakeluteiden valinta. Yleensä logistiikan strategisten päätösten lähtökohtana ovat raaka-aineiden tai markkinoiden läheisyys. Myös toimitusketjujen ja verkostojen jäsenyydet, roolit ja ohjaustavat ovat erittäin tärkeitä päätettäviä asioita. Verkostot on huomioitava esimerkiksi silloin, kun haetaan alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita tai rakennetaan jakelujärjestelmää.

Logistiikkastrategiassa pitää käsitellä ainakin seuraavat asiat:

• logistiikan nykytila (hankinta, varastointi, kuljetus ja jakelu, paluulogistiikka, toimitusketjun hallinta)
• menestystekijät, tavoitteet ja päämäärät (asiakkaat, tuotteet, palvelutaso, ulkoistaminen)
• johtaminen ja organisointi (suhteet tavarantoimittajiin ja verkostokumppaneihin)
• strategian toteuttaminen käytännössä (resurssit ja toimenpiteet)

Jakelukanavan rakenne on valmistavan yrityksen kannalta yksi tärkeimmistä toimitusketjun suunnittelun päätöksistä. Innovatiivista strategiaa käytettäessä jakelukanavan pitää olla joustava ja jakeluportaiden määrä ja tuotteiden varastointi on minimoitava.

Parhaan palvelun strategian toteuttamiseksi on varmistettava tuotteiden hyvä saatavuus sekä palvelun nopeus ja joustavuus.

Halvimpien hintojen strategiassa yrityksellä pitää olla kustannustehokas logistiikka. Jakelukanava on usein keskitetty, varastomäärät ovat pieniä ja asiakastilausten on oltava suuria.

Artikkeli Logistiikkastrategia julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Liikennesuunnittelu tarkoittaa katujen, teiden ja raiteiden suunnittelua. Pohjana käytetään liikennelaskentoja ja ennusteita liikenteen kysynnästä. Lisäksi liikennesuunnittelijat parantavat liikenneturvallisuutta ja ohjaavat muun muassa liikennevaloja ja pysäköintiä sekä liikennenopeuksia.

Perinteinen liikennesuunnittelu on painottunut uusien teiden tai katujen rakentamiseen tai korjaamiseen muuttuvan kysynnän pohjalta. Koska liikenneinfrastruktuuri rakennetaan yleensä julkisella rahalla, on olemassa olevan infrastruktuurin, kuten teiden ja katujen, käytön optimointi jäänyt vähemmälle huomiolle.

Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Liikenteen telematiikalla kerätään, jalostetaan ja jaetaan tietoa sinne, missä sitä tarvitaan. Liikenteen digitalisaatio tarkoittaa lähes samaa kuin älyliikenne eli tiedon käyttämistä hyödyksi liikenteen ohjaamisessa.

Nykyaikaisen mobiiliteknologian kehityksen myötä liikenteestä voidaan saada reaaliaikaista tietoa, muun muassa ruuhkista, liikenneolosuhteista, liukkaudesta, onnettomuuksista ynnä muusta sellaisesta. Parhaimmillaan liikkujat itse, kuten esimerkiksi henkilöautot, rekisteröivät kulkupaikkansa ja tietoa voidaan käyttää hyödyksi ruuhkautumisen ennustamisessa, reittien optimoinnissa tai ajokelitiedon keräämisessä. Käyttäjien keräämät tiedot voidaan välittää suoraan tai erilaisina palveluina toisille käyttäjille.

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenne eli liikenteen digitalisaatio mahdollistaa seuraavia toimintoja liikenteessä:

1. Tehostaa nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä

   Tiedon avulla voidaan ohjata autot ruuhka-aikaan toiselle reitille, tai autot saavat jo alueelle tullessaan tiedon vapaasta pysäköintipaikasta, eikä sitä tarvitse etsiä. Raideliikenteessä junien ohitukset toimivat automaattisesti myös myöhästymistilanteissa, ja pienempi määrä raiteita pystyy kuljettamaan enemmän junia. Myös erilaisten yhteiskäyttöautojen käyttäminen vähentää kokonaisautokannan tarvetta, eli vaadittavaa pysäköintitilaa. Joukkoliikenteen palvelun laatua voidaan parantaa ajantasaisella aikataulu- ja reittitiedoilla.

2. Tehostaa logistiikkaa

   Teollisuuden logistiset järjestelmät toimivat laajalti just-in-time periaatteella ja kuljetusten täsmällisyys ja tehokkuus ovat tärkeä osa yritysten kilpailukykyä. Tavarankuljetuksen informaatiojärjestelmät kertovat lähettäjälle ja vastaanottajalle kuljetuksen etenemisestä tai viiveistä myös yli kansallisten rajojen.

   Ajantasaisen informaation avulla kuljetus voidaan tarvittaessa uudelleen reitittää tai se voidaan keskeyttää ja palauttaa. Katso myös Sähköinen toimitusketju.

3. Muuttaa liikkumistottumuksia

   Kun on olemassa ajantasaista ja tehokasta reittipalveluita, tarve oman auton käytölle vähenee. Kulkija pystyy ottamaan oikean kulkuneuvon oikeaan paikkaan, esimerkiksi kulkemaan pitkän matkan junalla ja pääteasemalta on etukäteen varattu pyörä loppumatkaan. Tämä vähentää tarvetta uusille autoteille ja –kaduille ja pysäköintipaikoille.

4. Liikkumistarpeen vähentämistä

   Tavaraliikenteen puolella on saavutettavissa suuria kuljetusten määrän vähenemisiä yhdistämällä kuormia isoiksi esimerkiksi runkoreiteillä, jakamalla kuljetustarpeet ja käyttämällä oikeaa kalustoa ja reittiä lähijakelussa ja virheiden sekä ylimääräisen varastoinnin vähentämistä.

5. Poistaa kokonaan liikkumistarvetta

   Osa kuljetus- ja kulkemistarpeesta poistuu, kun esim. internetkaupasta voi ostaa teatterilipun ja printata sen kotona. Myös erilaiset 3D-printtaukset tulevat muuttamaan kuljetustarvetta.

6. Vähentää ihmistyön tarvetta

   Kallis ihmistyö voidaan korvata automatisaatiolla eli robotisaatiolla, esimerkiksi taksinkuljettajat ovat tarpeettomia miehittämättömillä autoilla, ja palveluja voidaan tarjota halvemmalla.

   Automaattisilla autoilla tarkoitetaan itseohjautuvia autoja sekä robottiautoja, jotka ovat kokonaan tietokoneen ohjaamia ja joilla voi siirtyä halutusta paikasta toiseen joko täysin ilman kuljettajaa tai kuljettajan/valvojan ollessa mukana ajoneuvossa. Automaattisissa autoissa tietokone käsittelee antureista tulevaa tietoa ja tekee sen perusteella kaikki ohjaamisen vaatimat päätökset, kuten reitin valinnan, ohitukset, risteysalueelle ryhmittymisen ja äkilliset jarrutukset yllättävien esteiden eteen tullessa.

Artikkeli Älykäs liikenne julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Toimitusketjun ohella puhutaan myös arvoketjuista (value chain), koska toimitusketjun hallinnalla tavoitellaan arvonlisäystä asiakkaalle mahdollisimman alhaisilla kokonaiskustannuksilla. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan tuotetta, sen osaa tai siihen liittyvää palvelua, esimerkiksi tuotteen kuljettamista kaupasta kotiin. Arvoketjun muodostavat toimitusketjun eri organisaatiot, ja lähtökohtaisesti kunkin tahon on tarjottava oma lisäarvonsa tuotteeseen. Kaikki eivät yritä tehdä kaikkea, vaan kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa.

Toimitusketjussa jopa 80 prosenttia kokonaisajasta voi olla arvoa tuottamatonta aikaa. Arvoketjuajattelun mukaisesti toiminnoista pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään kaikki arvoa tuottamattomat asiat. Usein on helppoa nähdä ne asiat, jotka tuottavat arvoa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimitusaika ja joustavuus. Paljon vaikeampaa on kuitenkin havaita arvoa tuottamattomat vaiheet ja työt, kuten työntekijöiden tekemät päällekkäiset työt ja eri vaiheiden väliset odotusajat. Tätä taustaa vasten on selvää, että arvoa lisääviin työtehtäviin, kuten yhteistyön edistämiseen, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Artikkeli Arvoketjut julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Mitä logistiikalla tavoitellaan ja millaisilla toimintatavoilla tavoitteisiin pyritään?

Tiedon jakaminen logistisessa ketjussa

Kilpailuedun mahdollistamiseksi tietoa on jaettava avoimesti ketjun eri osapuolten välillä. Esimerkiksi kaupan ala toimii kiinteässä yhteistyössä teollisuuden kanssa jakaen tietoa asiakaskysynnästä. Näin voidaan vähentää varmuusvarastoja ja tuottaa tuotteita kysynnän mukaan.

Teollisuuden ja raaka-ainetoimittajien lisäksi on tärkeää jakaa tietoa asiakaskysynnästä myös palveluntarjoajille, kuten varastolle, pakkaukseen ja kuljetuksiin, jotta ne osaavat varautua kysynnän muutoksiin.

Kysynnän lisäksi tietoa tulee jakaa toimitusketjun toimivuudesta. Erilaiset laatupuutteet, poikkeamat, virheet ja viivästykset voidaan poistaa vain mikäli niitä seurataan ja tieto virheitä tavoittaa vastuulliset.

Kannattavuuden parantaminen

Seuraava kuvio havainnollistaa, kuinka logistiikan avulla voidaan parantaa kannattavuutta.

Toiminnan laadun parantaminen lisää tuotteiden myyntiä ja sitä kautta myyntituloja ja yrityksen voittoa.

Pääomien hallinnan kehittäminen tarkoittaa toimitusketjuun sitoutuneen pääoman pienentämistä. Tuotteen raaka-aineiden, tuotteen osien tai valmiiden tuotteiden ostamiseen käytetylle pääomalle kertyy korkokuluja, jos hankintoja pidetään varastossa tai kuljetetaan pitkiä matkoja. Vaihtoehtoisesti sama rahamäärä olisi voitu sijoittaa tuottavasti muualle, eli varastoon sidotussa pääomassa menetetään sijoitustuottoja. Sidotun pääoman vähentämisen lisäksi puhutaan nopeammasta pääoman kierrosta, eli sama toimintaan sidottu pääoma on vähemmän aikaa kiinni yhdessä tuotteessa, kunnes tuotteesta saadaan maksu ja pääoma voidaan käyttää toisen tuotteen toimitusketjuun.

Toimitusketjun kustannustehokkuutta voidaan parantaa kehittämällä operatiivista toimintaa ja saavuttaa siten korkeampi voittoprosentti. Esimerkiksi varastointiin ja kuljetukseen liittyy aina riski tuotteen tai sen rikkoutumisesta tai sen arvon vähenemisestä esimerkiksi pilaantumisen tai sesonkimuutosten myötä, mikä johtaa kustannusten kasvuun.

Toiminnan läpinäkyvyys

Maailmanlaajuisen logistiikan hallintaa vaikeuttavat tiukat kilpailuolosuhteet ja tuotteiden lyhenevät elinkaaret. Niiden vuoksi lyhyiden toimitusaikojen lisäksi on hallittava lyhyet valmistusajat. Globaaleilla markkinoilla onnistuakseen yrityksen on saavutettava joustavuus logistisen järjestelmänsä kautta niin, että se kykenee vastaamaan markkinoiden muutoksiin. Tähän päästään esimerkiksi lyhentämällä jakelukanavaa ja parantamalla sen läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että toimitusketjun eri osapuolille välitetään tietoa esimerkiksi tilauksista, tavaran tilauksista, sijainnista ja varastotasoista.

Integrointi ja koordinointi

Logistiikan kehittyminen yhä enemmän kohti tilaus-toimitusketjun hallintaa johtaa tarpeeseen integroida toiminnot yhä tiiviimmin toisiinsa. Se edellyttää yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä toimittajien kanssa, tehokkuuden parantamista ja esimerkiksi yhteistä jakelusuunnittelua. Tällöin valmistajilla on yhteisiä varastoja ja tuotteet kulkevat alueellisten jakelukeskusten kautta jakelijasta riippumatta. Myös keskuksista lähteviä kuljetuksia yhdistellään.

Tietovirtojen ja tiedon läpinäkyvyyden varmistaminen ennaltaehkäisee virheitä, vähentää kapasiteetti- ja saatavuusongelmia sekä varastointia. On muistettava, että toimitusketjun toimimattomuuden maksaa viime kädessä loppuasiakas, sillä heikosta yhteistyöstä aiheutuvat kulut siirtyvät alavirtaan ylimääräisinä ja välillisinä kustannuksina.

Artikkeli Logistiikan tavoitteita ja toimintamalleja julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Palvelutasoja voidaan luokitella ja kehittää esimerkiksi ABC (Pareto) -analyysin avulla (Paretoajattelu – ABC-luokittelu). Italialainen ekonomisti ja sosiologi Vilfred Pareton (1848–1923) nimeä kantavaa menetelmää kutsutaan myös 20/80- säännöksi. Sen mukaisesti 20 prosenttia asiakkaista (A-luokka) tuo 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, myyntikatteista ja asiakasvalituksien määrästä. Vastavuoroisesti valtaosa eli 80 prosenttia asiakkaista (B- ja C-luokat) tuo ainoastaan 20 prosenttia liiketoiminnan volyymista.

20 prosenttia asiakkaista (A-luokka) tuo 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, myyntikatteista ja asiakasvalituksien määrästä.

Paretomaisesti ajatellen paras tulos saadaan aikaan keskittämällä valtaosa asiakaspalvelukapasiteetista tärkeimpiin asiakkaisiin ja nimikkeisiin. A- ja B-luokan tuotteissakaan palvelutason ei tarvitse olla 100 %, vaan se voi olla esimerkiksi 98 %. Se tarkoittaa, että 98 % tilauksista pystytään toimittamaan suoraan varastosta. B-tuotteiden palvelutaso voi olla esimerkiksi 90 % ja C-tuotteiden 85 %. Tällöin tulee luonnollisesti olla huolellinen, että tärkeä asiakas saa kaikissa pyynnöissään A-luokan palvelua, vaikka ostaisikin myös esimerkiksi C-luokan tuotteita. ABC-analyysia käsitellään myös varastonohjaus-osiossa (keräily) sekä ostoportfoliossa.

Artikkeli Palvelutasojen luokitus – ABC julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Pääkaupunkiseutu on Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein yksikköliikennesatama sekä lentorahtiasema. Alueen merkitystä Suomen logistisena keskipisteenä on kasvattanut metropolialueen asukasmäärän kasvun lisäksi yritysten logistiikkatoimintojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle yhä harvempiin ja suurempiin yksiköihin, joista hoidetaan loppujakelu muualle Suomeen. Alueen logistisella toimivuudella on vaikutusta koko Suomen logistiselle kilpailukyvylle. Logistiikkasektorin työllisyysvaikutukset alueella ovat merkittävät.

Tavaraliikenne

Helsingin satamaan tuodaan pääasiassa kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Metsä- ja metalliteollisuustuotteet sekä elintarvike-, tekstiili- ja lasiteollisuuden tuotteet muodostavat pääosan vientitavaroista. Helsingin Sataman tiheiden laivayhteyksien vuoksi sataman kautta kuljetetaan paljon sellaisia tuotteita, joiden lähtö- tai kohdealue on pitkänkin matkan päässä muualla Suomessa.

Vuonna 2024 kokonaistavaraliikenteen määrä Helsingin Satama -konsernissa oli 14,0 miljoonaa tonnia. Suurin osa Helsingin Sataman kautta kulkevasta tavarasta on Suomen ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä, eli rekoissa, perävaunuissa ja konteissa kuljetettua rahtia. Vuonna 2024 yksikköliikenteen määrä oli 12,2 miljoonaa tonnia.

Helsingin sataman tavaraliikenne Viron liikennettä lukuunottamatta on painottunut Vuosaareen, josta on kontti- ja roro-liikennettä sekä ropax-liikennettä Saksaan. Matkustajalauttaliikenne sekä Viron ja Tukholman tavaraliikenne on keskittynyt Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan.

Helsingin Satama Oy hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita sekä vastaa teknisten järjestelmien ylläpidosta sekä alueen liikennejärjestelyistä. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista taas vastaavat alueella toimivat yritykset: satamaoperaattorit sekä huolinta- ja kuljetusliikkeet.

Helsingin sataman toiminnan ympäristöluvat määräävät ympäristönsuojelun vaatimukset sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Helsingin Sataman merkittävimmät ympäristötavoitteet on kuvattu ilmastotyöhön keskittyvässä Hiilineutraali Satama -ohjelmassa. Tavoitteet liittyvät paitsi satamayhtiön oman toiminnan parantamisen lisäksi myös satama-alueiden päästöjen vähentämiseen.

Matkustajaliikenne

Helsingin Satama luo sujuvat puitteet mm. Viroon, Ruotsiin ja Saksaan suuntautuvalle säännölliselle linjaliikenteelle sekä kansainväliselle risteilyliikenteelle.

Helsinki on yksi Euroopan vilkkaimmista ulkomaanliikenteen matkustajasatamista. Vuonna 2024 Helsingin Sataman kautta kulkeneiden linjaliikenteen ja kansainvälisen risteilyliikenteen yhteenlaskettu kokonaismatkustajamäärä oli 9,5 miljoonaa. Vilkkain on Helsingin ja Tallinnan välinen reitti, jolla matkustajia kulki 7,5 miljoonaa. Tukholman reitillä kulki 1,6 miljoonaa ja Helsingin ja Travemünden välillä 169 000 matkustajaa.

2024 Kansainvälisellä risteilykaudella aluskäyntejä Helsinkiin kertyi 97, ja kaikkiaan Helsinkiin saapui 139 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa.

Viron liikenne on Helsingin sataman merkittävin yksittäinen laivayhteys (sekä kuljetettuina tonneina, yksiköinä että laivaliikenteen määränä) ja sen volyymien (sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta) ennustetaan pitkällä aikavälillä yhä kasvavan. Suomen ja Viron välillä lisääntyvä sosiaalinen ja taloudellinen yhteistyö samoin kuin Rail Baltic -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan tukevat volyymien kasvua.

Linjaliikenneverkosto, rahtiliikenne

Helsingin satamasta lähtevien laivalinjojen verkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamasta on tiheät yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin.

Rahtiliikenteen osalta Helsingin satama on Suomen merkittävin yksikköliikennesatama ja kuuluu Itämeren suurimpien yksikkösatamien joukkoon. Se palvelee Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen kautta vähittäiskauppaa ja teollisuutta koko maassa. Sen kautta kuljetetun tavaran arvo on 40–50 % koko Suomen merikuljetusten arvosta. Helsingin sataman tuonti- ja vientikuljetukset ovat tasapainossa, mikä on merkittävä etu varustamoiden kannalta.

Satamayhtiö ja satamanosat

Helsingin Satama Oy on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Loviisan Satama Oy ja Etelä-Suomen Satamapalvelut Oy ovat Helsingin Sataman tytäryhtiöitä.

Helsingin sataman satamanosat ovat:

• Eteläsatama ja Katajanokka
• Länsisatama
• Vuosaaren satama
• Risteilylaiturit Hernesaaressa.

Eteläsatama ja Katajanokan satama palvelevat matkustaja-autolauttaliikennettä. Matkustajien lisäksi laivat kuljettavat henkilöautoja, linja-autoja ja kuorma-autoja. Myös pienemmät kansainväliset risteilylaivat käyttävät Katajanokan satamaa.

Länsisatama on matkustajamäärältään Suomen suurin matkustajasatama. Se palvelee ennen kaikkea matkustaja-autolauttojen nopeaa reittiliikennettä Tallinnaan. Laivareitti on osa merkittävää liikenneväylää Keski-Eurooppaan. Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä oman, kehittyvän talousalueensa, jolla työvoima liikkuu ja myös sosiaalisia suhteita solmitaan. Länsiterminaali 2 otettiin käyttöön helmikuussa 2017.

Hernesaaressa toimii neljä risteilyliikenteen laituria, joista uusin, suurille kansainvälisille aluksille tarkoitettu LHD avattiin vappuna 2019. Hernesaaren merellisen alueen kehittäminen lisää Helsingin vetovoimaisuutta Itämeren matkailukohteena sekä vahvistaa keskustan matkailupalveluita ja elinkeinoja.

Vuosaaren satama otettiin käyttöön marraskuussa 2008, jolloin Länsisataman konttitoiminnot ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen. Vuosaaren sataman kautta kulkee sekä breakbulk-, kontti- että roro-liikennettä ja jonkin verran lähinnä Saksaan suuntautuvaa ns. ropax-liikennettä.

Vuosaaren satama toimii ns. läpivirtaussatamana, eli suurin osa tavaroista kuljetetaan nopeasti laivoista satama-alueen ulkopuolella sijaitseviin logistiikkakeskuksiin. Vuosaaren satama sijaitsee Kehä III:n päässä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kehä III:n varrella on Suomen merkittävin logistiikkatoimintojen keskittymä. Kehätien varressa sijaitsee Suomen selvästi suurin lentorahtiasema sekä useita logistiikka- ja tukkualan logistiikkakeskuksia.

Vuosaaren satama palvelee kontti- ja roroliikennettä. Helposti navigoitava meriväylä johtaa suoraan avomerelle ja moottoritietasoinen Satamatie liittyy sujuvasti samantasoiseen kehä III -tiehen ja samalla Suomen päätieverkkoon. Myös junakuljetuksille on luotu hyvät edellytykset: Keravalla päärataan yhtyvä satamarata johtaa suoraan Vuosaaren sataman laitureille ja terminaaleihin.

Vuosaaren satamaan kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita kuten logistiikka-alueet sekä sataman huoltoalue.

• Satamassa toimivat yritykset Helsingin sataman verkkosivuilla.

Helsingin Sataman kehittyminen

Tulevaisuudessa Helsingin Sataman kehittymiseen tulevat vaikuttamaan seuraavat mm. tekijät:

• pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisääntyminen lisäten kulutustavararahtiliikennettä alueelle
• Suomen teollisuuden rakennemuutos johtaen yksiköityjen kuljetusten määrän lisääntymiseen Etelä-Suomessa
• Suomen satamien kiristyvä kilpailu johtaen volyymien keskittymiseen harvempiin satamiin (mm. Helsingin Satamaan)
• Helsingin ja Tallinnan välisen matkustaja-, henkilöauto- ja tavaraliikenteen lisääntyminen
• Rail Baltic -yhteys matkustaja- ja rahtiliikenteelle Tallinnasta Varsovaan
• laivatonniston siirtyminen vähäpäästöisiin polttoaineisiin, mm. LNG:hen ja biopolttoaineisiin.

Sataman kehittämisohjelmalla liikennettä keskitetään Länsisatamaan ja Katajanokalle

Helsingin Satamalle on tärkeää varmistaa kannattava kasvu pitkällä aikavälillä ja olla toimiva osa Helsinkiä. Sataman kehittämisohjelma antaa kehitykselle suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollisuuden kehittää satamatoimintaa kannattavasti.

Sataman kehittämisohjelmaan sisältyy eri satamanosia koskevia satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjä.

Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle. Satama-alue Eteläsatamassa pienenee ja mahdollistaa kaupungin kehittämishankkeet alueella. Kehittämisohjelma sisältää myös suunnitelman Länsisataman ja Länsiväylän välille rakennettavasta sataman ajoneuvoliikennettä palvelevasta satamatunnelista. 

Lue lisää Helsingin Sataman kehittämisohjelmasta: https://www.portofhelsinki.fi/uudistamme-satamaa

Artikkeli Helsingin satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

HaminaKotka satama on monipuolinen yleissatama, joka tarjoaa erinomaiset toimintaedellytykset kansainväliselle kaupalle ja teollisuudelle ja toimii tärkeänä solmukohtana Euroopassa ja Itämeren alueella.

Säännöllinen linjaliikenne Manner-Euroopan satamiin, sama raideleveys Venäjän ja IVY-maiden kanssa, sujuvat maantieliikenneyhteydet, E18-moottoritie, valmis infrastruktuuri ja kattava logistiikkapalveluiden valikoima ovat tehneet HaminaKotkan satamasta merkittävän logistiikkakeskittymän.

HaminaKotka on konttisatama, nestemäisten- ja kuivabulk-tuotteiden satama, kaasusatama, RoRo-satama ja projektisatama. Suurimpana yleissatamana Suomessa HaminaKotka palvelee täydellisesti niin Suomen vientiteollisuutta, kuin kauttakulkuliikennettä ja kansainvälisiä suurprojekteja.

HaminaKotka on erikoistunut myös vaativien projektikuljetusten käsittelyyn sekä luonut edellytyksiä teollisuuden sijoittumiselle sataman palvelualueelle. Satama-alue on suunniteltu vastaamaan pitkän aikavälin kasvua, joten alueella on runsaasti tilaa yritysten investointeja ja laajennuksia varten.

HaminaKotkan kautta kulki 14,1 miljoonaa tonnia vuonna 2023. Samana vuonna satamanosissa vieraili n. 2265 laivaa.

Satamayhtiö syntyi toukokuussa 2011, kun Haminan ja Kotkan satamat fuusioituivat. Yhtiön omistavat Kotkan (60 %) ja Haminan (40 %) kaupungit. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Kotkan Mussalossa. HaminaKotka Satama Oy työllistää noin 70 henkilöä ja yrityksiä alueella on noin 170.

Satamanosat

HaminaKotkan satama koostuu seitsemästä satamanosasta:

• Mussalo
• Hietanen
• Hietanen Etelä
• Kantasatama
• Sunila
• Halla
• Hamina

Näistä kaikki muut paitsi Haminan satama sijaitsevat Kotkan talousalueella. Yhteensä nämä satamanosat kattavat noin 1200 hehtaaria maa-aluetta ja 1600 hehtaaria merialuetta. Varastotiloja alueilla on yhteensä miljoonan neliömetrin verran, ja säiliökapasiteettia 1,2 miljoonalle kuutiometrille. Laivapaikkoja HaminaKotkassa on 70. Yhteensä HaminaKotkan satamanosissa on noin 90 kilometriä rautatietä.

Mussalo

Mussalon satamanosa sisältää kontti-, bulk- ja nesteterminaalin sekä Jänskän satamanosan. Mussalossa on myös terminaalialue, jossa on runsaasti varastotiloja ja huolinta-alan yrityksiä. Yhteensä Mussalossa on yli 20 laivapaikkaa. Konttiterminaalissa käsitellään suurin osa Suomen vienti- ja transitoliikenteestä ja se on yksi Itämeren vilkkaimmista terminaaleista. Kuivabulk-terminaalissa käsitellään puolestaan tuonti- ja transitotuotteita. Nesteterminaalissa 200 000 kuutiometrin säiliökapasiteetin ansiosta on mahdollista varastoida kemikaaleja ja tarjota lisäarvopalveluja.

Mussalon satamanosassa on tarjolla valmista tonttimaata logistiikkayritysten käyttöön sekä valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Sataman porteista kulkeekin vuorokaudessa jopa yli 4000 ajoneuvoa. Ennen sataman sisäänmenoportteja sijaitsee kansainvälinen toimistokeskus Merituuli. Toimistokeskus sisältää muun muassa 155-paikkaisen lounasravintolan, Tullin sekä toimistotiloja yli 10 000 neliömetriä, joissa toimii useita yrityksiä.

Hamina

Hamina on Suomen johtava metsäteollisuuden keskittymä. Haminan satamanosa on erikoistunut sahatavaran vientisatamana. Haminassa käsitellään myös sellua, haketta, paperia, kartonkia ja erilaisia bulk-tuotteita. Suomen sahatavaraviennistä vuonna 2023 HaminaKotkan kautta kulki noin 42 prosenttia.

Haminan satamanosassa käsitellään nestebulk-, kuivabulk-, RoRo-, kaasu-, projekti- ja konventionaalisia lasteja. Se onkin palveluiltaan Suomen monipuolisin satama-alue. Satamanosa on kooltaan lähes 500 hehtaarin kokoinen ja sinne on erinomaiset maantie- ja rautatieyhteydet. Laivapaikkoja Haminassa on yhteensä 29.

Haminan satamanosan neste- ja kaasuterminaali on Suomen merkittävin kemikaalikäsittelyn keskittymä. Terminaalin operaattorit pystyvät kerralla varastoimaan yli puoli miljoonaa kuutiota kemikaaleja. Haminan satamanosassa on myös laajat alueet logistiikkayritysten ja satamasidonnaisen teollisuuden käyttöön.

Haminan satamanosan teollisuus- ja yritysalueen läheisyydessä sijaitsee toimistokeskus Kuorsalo. Rakennuksessa on neuvottelutiloja, ravintolapalveluita ja lähes 6000 neliömetriä toimistotiloja yrityksille.

Hietanen

Hietasen satamanosassa on 10 laivapaikkaa. Alueella käsitellään RoRo-kuljetuksina metsäteollisuustuotteita, pääosin paperia, sekä ajoneuvoja ja työkoneita kuljettavia laivoja. Hietasen satamanosa sisältää sadan hehtaarin kokoisen autoterminaalin, jonka lisäksi alueella on lähes kymmenen hehtaaria katettua varastotilaa.

Hietanen Etelä

Hietanen Etelässä käsitellään suurimmaksi osaksi kuivabulk-lasteja. Laivapaikkoja satamanosassa on neljä kappaletta. Ennen nimenmuutosta Hietanen Etelä tunnettiin nimellä Puolanlaituri, koska se oli keskittynyt Puolasta saapuvien hiililaivojen purkamiseen.

Kantasatama

Kotkan vanhimmassa satamanosassa käsitellään edelleenkin lähinnä metsäteollisuuden tuotteita. Kantasataman toiminta on kehittymässä tavaraliikenteestä matkustaja- ja risteilyliikenteen käyttöön.

Sunila

Sunilan satamanosa sisältää neljä laivapaikkaa, joista satamanosassa toimiva Sunila Oy omistaa kaksi. Satamaan tuodaan pääasiassa raaka-aineita metsäteollisuuden tarpeisiin, jonka lisäksi Sunilassa lastataan vientisellua.

Halla

Hallan satamanosa on laivapaikoiltaan HaminaKotkan pienin, sisältäen kaksi laivapaikkaa. Satamanosassa käsitellään konventionaalisia lasteja ja merkittävimpiä tavaravirtoja ovat viennin osalta valmiit metsäteollisuustuotteet, jonka lisäksi satamanosassa on myös raaka-aineiden tuontia. Hallassa olevat laivapaikat ovat luotuja erityisesti LoLo-aluksille.

Päivittyvää tietoa HaminaKotkan laivaliikenteestä.

Artikkeli HaminaKotka satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Sataman erikoistuminen tiettyihin tuoteryhmiin on välttämätöntä tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi. Sataman tulee hankkia valitsemilleen tuoteryhmille sopivaa käsittely- ja varastointikalustoa. Sataman kilpailukyky ei kuitenkaan perustu ainoastaan sen toiminnan operatiiviseen tehokkuuteen vaan myös sataman rooliin osana sen asiakkaiden logistiikkaketjuja.

Perinteisesti satamien kehittymistä on selitetty Anyport–mallin mukaan (Bird, 1963). Mallin ensimmäisessä vaiheessa satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin on saariston tai joen navigoitavuuden takia mahdollista. Mallin toisessa vaiheessa satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. Mallin kolmannessa vaiheessa satama erikoistuu yhteen tai useampaan tuoteryhmään, esimerkiksi kontteihin, irtolastiin tai matkustajiin.

Nykyisin suurimmat ja menestyneimmät satamat voivat kuitenkin olla lähes riippumattomia takamaastostaan. Satamien tehokkuuden merkittävin tekijä ei olekaan enää ainoastaan erikoistuminen, vaan linkittyminen osaksi asiakkaidensa logistiikkaketjua, jolloin sataman palvelut räätälöidä paremmin lastinantajien tarpeiden mukaisiksi. Menestyksekkäät satamat ovat kuljetusketjujen solmukohtia, joissa lastit siirretään laivasta toiseen tai maatie-, rautatie- tai sisävesikuljetuksesta laivoihin.

Vierekkäiset satamat eivät siis välttämättä kilpailekaan keskenään sisämaan lasteista, vaan ovat erikoistuneet erilaisiin palveluihin ja yhdessä täydentävät toistensa palvelutarjontaa. Usein on jopa kannattavampaa kuljettaa tuote kauemmaksi toiseen satamaan, jonka toiminta tai merikuljetusyhteydet ovat tälle tuoteryhmälle kannattavampia kuin käyttää lähintä satamaa. Satamat pystyvät toimimaan jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa vain kehittämällä kykyään mukautua toimitusketjujen uusiin vaatimuksiin.

Artikkeli Sataman toiminnan kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Tänä päivänä kaikkein tärkein satamakone on tietokone, joka välittää tiedot kuljetettavasta tavarasta kaikkien osapuolten kesken. Ilman tätä tietovirtaa tavara ei liiku.

Tavaraliikenteeseen liittyvä tietoliikenne alkaa kuljetussopimuksesta lastitilan varaukseen ja erilaisten lastaussuunnitelmien, kuljetuksen varmistusten, raportointien, seurannan, maksujen ja lupien kautta tuotteen luovutuslupaan kohdesatamassa. Rahtikirja kulkee tavaran mukana koko ajan ja kertoo tavaran tarkat tiedot ja omistajan.

Tiedot kulkevat usein jopa kymmenien eri toimijoiden väillä, kuten lastinantajan, varustamon, ahtausyrityksen, huolitsijan, maakuljetusyrityksen, tullin ja satamalaitoksen välillä ennen kuin tuote on kulkenut lähettäjältä vastaanottajalle.

Tiedot kulkevat useasti yhä sähköpostin liitetiedostoina, mutta yhä enemmän maailmalla on otettu käyttöön satamayhteisön yhteisiä tiedonvälitysalustoja, kuten Hampurin sataman Intra-järjestelmä. Suomessa meriliikenteeltä edellytettäviä viranomais- ja satamailmotuksia välitetään vuoden 2025 loppuun saakka Portnet-järjestelmällä, ja vuodesta 2026 eteenpäin uudistetulla NEMO-ilmoitusjärjestelmällä, joka välittää tiedot eteenpäin EU:n sisällä. Satamanpitäjät ovat ottaneet käyttöön sovelluksia sisäiseen ja asiakastiedonvaihtoon, jotka sujuvoittavat kuljetusten järjestelyitä sataman alueella.

Artikkeli Tiedonkulku satamassa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Lastinkäsittely aluksen ja sataman välillä voidaan jakaa aluksessa oleviin käsittelyvälineisiin ja sataman käsittelyvälineisiin.

Lastinkäsittelyvälineet voidaan jakaa myös

• nostolaitteisiin, joita käytetään lastin siirtoon laivan partaan yli. Konttilaivoja varten on erilaisia konttinostureita ja irtolasteille esimerkiksi kauhoja ja pumppuja. Pienissä irtolastialuksissa on itsessään yleensä nostureita, joilla voidaan nostaa esim. pieniä yksiköitä (kuten niputettua sahatavaraa) tai irtolastia, kuten hiiltä. Nostolaitteita voi olla sekä kiinteitä, joita siirretään laiturilla pitkin kiskoja pitkin, että siirrettäviä, pyörillä kulkevia nostureita.
• siirtolaitteisiin, joilla siirretään lastia vaakasuuntaisesti joko alukseen tai sataman kentillä. Kontteja käsitellään konttikurottajilla tai konttilukeilla. Irtolasteja kuljetetaan erilaisilla kuljettimilla ja hihnoilla. Ro-ro-alukset ahdataan nopeasti ns. vetomestareilla, jota vetävät pyörien päällä olevan lastin laivan rampista suoraan kannelle, kontit lauttavaunujen päällä ja perävaunut vedetään omilla pyörillään.
• pumppuihin ja putkistoihin, joilla kuljetetaan nestemäisiä ja kaasumaisia irtolasteja. Joskus käytetään myös säiliöautoja tai -junavaunuja.

Maailmalta löytyy suuria satamia, jotka ovat täysin automatisoituja, ja niiden koneita ohjataan ainoastaan tietokoneella. Nämä satamat ovat yleensä erikoistuneet vain yhteen tuotetyyppiin, esim. kontteihin.

Suomessa ei ole täysin automatisoituja satamia, mutta silti nostureiden ja ahtauskoneiden kuljettajat saavat ohjeistuksensa pääasiassa tietokoneella. Yksikkökuljetuksiin erikoistuneissa satamissa satamakoneiden kojelaudassa oleva tietokone kertoo, mikä yksikkö tulee seuraavaksi siirtää ja minne. Samalla tieto siirtyy järjestelmään ja yksikköä noutamaan tulevat kuorma-autot saavat jo sataman portilla tiedon, mistä yksikkö on noudettavissa.

Artikkeli Lastinkäsittely satamissa julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.