Helsingin satama

Sivu päivitetty / tarkistettu 26.1.2024.

Pääkaupunkiseutu on Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein yksikköliikennesatama sekä lentorahtiasema. Alueen merkitystä Suomen logistisena keskipisteenä on kasvattanut metropolialueen asukasmäärän kasvun lisäksi yritysten logistiikkatoimintojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle yhä harvempiin ja suurempiin yksiköihin, joista hoidetaan loppujakelu muualle Suomeen. Alueen logistisella toimivuudella on vaikutusta koko Suomen logistiselle kilpailukyvylle. Logistiikkasektorin työllisyysvaikutukset alueella ovat merkittävät.

Tavaraliikenne

Helsingin satamaan tuodaan pääasiassa kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Metsä- ja metalliteollisuustuotteet sekä elintarvike-, tekstiili- ja lasiteollisuuden tuotteet muodostavat pääosan vientitavaroista. Helsingin Sataman tiheiden laivayhteyksien vuoksi sataman kautta kuljetetaan paljon sellaisia tuotteita, joiden lähtö- tai kohdealue on pitkänkin matkan päässä muualla Suomessa.

Vuonna 2023 kokonaistavaraliikenteen määrä Helsingin Satama -konsernissa oli 13,9 miljoonaa tonnia. Suurin osa Helsingin Sataman kautta kulkevasta tavarasta on Suomen ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä, eli rekoissa, perävaunuissa ja konteissa kuljetettua rahtia. Vuonna 2023 yksikköliikenteen määrä oli 11,5 miljoonaa tonnia.

Helsingin sataman tavaraliikenne Viron liikennettä lukuunottamatta on painottunut Vuosaareen, josta on kontti- ja roro-liikennettä sekä pieni määrä ropax-liikennettä Saksaan. Matkustajalauttaliikenne sekä Viron ja Tukholman tavaraliikenne on keskittynyt Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan.

Helsingin Satama Oy hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita sekä vastaa teknisten järjestelmien ylläpidosta sekä alueen liikennejärjestelyistä. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista taas vastaavat alueella toimivat yritykset: satamaoperaattorit sekä huolinta- ja kuljetusliikkeet.

Helsingin sataman toiminnan ympäristöluvat määräävät ympäristönsuojelun vaatimukset sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Vuosittaisessa ympäristöohjelmassa huomioidaan sekä Helsingin Sataman että Helsingin kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet.

Matkustajaliikenne

Helsingin Satama luo sujuvat puitteet mm. Viroon, Ruotsiin ja Saksaan suuntautuvalle säännölliselle linjaliikenteelle sekä kansainväliselle risteilyliikenteelle.

Helsinki on yksi Euroopan vilkkaimmista ulkomaanliikenteen matkustajasatamista. Vuonna 2023 Helsingin Sataman kautta kulkeneiden linjaliikenteen ja kansainvälisen risteilyliikenteen yhteenlaskettu kokonaismatkustajamäärä oli 9,1 miljoonaa. Vilkkain on Helsingin ja Tallinnan välinen reitti, jolla matkustajia kulki 7,2 miljoonaa. Tukholman reitillä kulki 1,5 miljoonaa ja Helsingin ja Travemünden välillä 166 000 matkustajaa.

2023 Kansainvälisellä risteilykaudella aluskäyntejä Helsinkiin kertyi 90, ja kaikkiaan Helsinkiin saapui 163 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa.

Viron liikenne on Helsingin sataman merkittävin yksittäinen laivayhteys (sekä kuljetettuina tonneina, yksiköinä että laivaliikenteen määränä) ja sen volyymien (sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta) ennustetaan pitkällä aikavälillä yhä kasvavan. Suomen ja Viron välillä lisääntyvä sosiaalinen ja taloudellinen yhteistyö samoin kuin Rail Baltic -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan tukevat volyymien kasvua.

Linjaliikenneverkosto, rahtiliikenne

Helsingin satamasta lähtevien laivalinjojen verkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamasta on tiheät yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin.

Rahtiliikenteen osalta Helsingin satama on Suomen merkittävin yksikköliikennesatama ja kuuluu Itämeren 5–6 suurimman yksikkösataman joukkoon. Se palvelee Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen kautta vähittäiskauppaa ja teollisuutta koko maassa. Sen kautta kuljetetun tavaran arvo on 40–50 % koko Suomen merikuljetusten arvosta. Helsingin sataman tuonti- ja vientikuljetukset ovat tasapainossa, mikä on merkittävä etu varustamoiden kannalta.

Satamanosat

Helsingin sataman satamanosat ovat:

• Eteläsatama ja Katajanokka
• Länsisatama
• Vuosaaren satama.

Eteläsatama ja Katajanokka

Eteläsatama ja Katajanokan satama palvelevat matkustaja-autolauttaliikennettä. Matkustajien lisäksi laivat kuljettavat henkilöautoja, linja-autoja ja kuorma-autoja. Myös pienemmät kansainväliset risteilylaivat käyttävät Katajanokan satamaa.

Länsisatama

Hernesaari

Hernesaaressa toimii neljä risteilyliikenteen laituria, joista uusin, suurille kansainvälisille aluksille tarkoitettu LHD avattiin vappuna 2019. Hernesaaren merellisen alueen kehittäminen lisää Helsingin vetovoimaisuutta Itämeren matkailukohteena sekä vahvistaa keskustan matkailupalveluita ja elinkeinoja.

Vuosaaren satama

Vuosaaren satama otettiin käyttöön marraskuussa 2008, jolloin Länsisataman konttitoiminnot ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen. Vuosaaren sataman kautta kulkee sekä breakbulk-, kontti- että roro-liikennettä ja jonkin verran lähinnä Saksaan suuntautuvaa ns. ropax-liikennettä.

Vuosaaren satama toimii ns. läpivirtaussatamana, eli suurin osa tavaroista kuljetetaan nopeasti laivoista satama-alueen ulkopuolella sijaitseviin logistiikkakeskuksiin. Vuosaaren satama sijaitsee Kehä III:n päässä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kehä III:n varrella on Suomen merkittävin logistiikkatoimintojen keskittymä. Kehätien varressa sijaitsee Suomen selvästi suurin lentorahtiasema sekä useita logistiikka- ja tukkualan logistiikkakeskuksia.

Vuosaaren satama palvelee kontti- ja roroliikennettä. Helposti navigoitava meriväylä johtaa suoraan avomerelle ja moottoritietasoinen Satamatie liittyy sujuvasti samantasoiseen kehä III -tiehen ja samalla Suomen päätieverkkoon. Myös junakuljetuksille on luotu hyvät edellytykset: Keravalla päärataan yhtyvä satamarata johtaa suoraan Vuosaaren sataman laitureille ja terminaaleihin.

Vuosaaren satamaan kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita kuten logistiikka-alueet sekä sataman huoltoalue.

• Satamassa toimivat yritykset Helsingin sataman verkkosivuilla.

Helsingin Sataman kehittyminen

Tulevaisuudessa Helsingin Sataman kehittymiseen tulevat vaikuttamaan seuraavat mm. tekijät:

• pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisääntyminen lisäten kulutustavararahtiliikennettä alueelle
• Suomen teollisuuden rakennemuutos johtaen yksiköityjen kuljetusten määrän lisääntymiseen Etelä-Suomessa
• Suomen satamien kiristyvä kilpailu johtaen volyymien keskittymiseen harvempiin satamiin (mm. Helsingin Satamaan)
• Helsingin ja Tallinnan välisen matkustaja-, henkilöauto- ja tavaraliikenteen lisääntyminen
• Rail Baltic -yhteys matkustaja- ja rahtiliikenteelle Tallinnasta Varsovaan
• laivatonniston siirtyminen vähäpäästöisiin polttoaineisiin, mm. LNG:hen ja biopolttoaineisiin.

Sataman kehittämisohjelmalla liikennettä keskitetään Länsisatamaan ja Katajanokalle

Helsingin Satamalle on tärkeää varmistaa kannattava kasvu pitkällä aikavälillä ja olla toimiva osa Helsinkiä. Sataman kehittämisohjelma antaa kehitykselle suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollisuuden kehittää satamatoimintaa kannattavasti.

Sataman kehittämisohjelmaan sisältyy eri satamanosia koskevia satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjä.

Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle. Satama-alue Eteläsatamassa pienenee ja mahdollistaa kaupungin kehittämishankkeet alueella. Kehittämisohjelma sisältää myös suunnitelman Länsisataman ja Länsiväylän välille rakennettavasta sataman ajoneuvoliikennettä palvelevasta satamatunnelista. 

Lue lisää Helsingin Sataman kehittämisohjelmasta: https://www.portofhelsinki.fi/uudistamme-satamaa