Esikuljetukset (nouto) ovat vientiliikenteen alkuvaihe, jossa lähetettävä tavara kuljetetaan lähettäjältä ulkomaan maantiekuljetusten terminaaliin taikka satama- tai lentoterminaaliin lastattavaksi varsinaista ulkomaankuljetusta varten.

Jälkikuljetukset (jakelu) ovat tuontiliikenteen loppuvaihe, jossa maahan saapuva tavara kuljetetaan tuloterminaalista vastaanottajalle.

Runkokuljetukset ovat kahden päävarastointipisteen välillä tapahtuvia kuljetuksia tai kuljetusketjussa nouto- ja jakelukuljetuksen välissä suoritettava osuus.

Siirtokuljetukset ovat oman organisaation sisällä toteutettavia kuljetuksia.

Täyskuorma ja kokokuorma (FTL, Full truck load) ovat kuljetuksia, joissa rahtitila on täysin samaa kuljetussuoritetta ja kuljetetaan sellaisenaan lähtöpaikasta päätepisteeseen.

Osakuorma (LTL, Less than truck load) on tavaralähetys, joka ei täytä yksinään koko rahtitilaa. Taloudellisuuden ja ekologisuuden vuoksi yhteen kuljetukseen kootaan useita osakuormia.

Noutokuljetus on kyseessä, kun kuljetusliike noutaa lähettäjältä tavaran runkokuljetukseen.

Jakelukuljetus on kyseessä, kun tavara toimitetaan runkokuljetuksen jälkeen terminaalista tai varastosta tuotteen jälleenmyyjälle tai loppukäyttäjälle.

Kuljetusyksikkö on kuljetuksessa käytetty pakkauskokonaisuus, jota käsitellään toimitusketjussa. Kuljetusyksikkö voi olla muun muassa lava tai rullakko.

Kuormalavat jaetaan edelleen

• EUR-lavaan (80 cm x 120 cm) ja
• FIN-lavaan (100 cm x 120 cm) ja
• myymälä-/teho-/puolilavaan (80 cm x 60 cm).

Suomessa käytettävä FIN-lava perustuu VR:n käyttämään lavaan, joka on EUR-lavaa leveämpi, koska Suomessa on käytössä suurempi raideleveys.

Maantieliikenteen yleiskuva

Artikkeli Liikenne julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

PSYM 2015

Pohjoismaissa käytetään yleisesti Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisiä määräyksiä, jotka on julkaistu PSYM 2015 -ehtojen nimellä. Ehdot määrittelevät huolitsijan ja toimeksiantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä määräyksiä huolitsijan vastuusta. Rahdinkuljettajan vastuusta on määritelty muun muassa tavaran katoamisen, vähenemisen ja vahingon osalta kuljetuksen aikana sekä tavaran luovutuksen viivästymisestä. Lisäksi määritellään milloin vastuu alkaa ja päättyy.

Lisätietoa PSYM-ehdoista Logistiikan Maailma -sivuston huolintaosiossa.

Yleiset kuljetusehdot

Suomen Huolinta ja Logistiikkaliitto ry on lisäksi määritellyt kansainvälisen maaliikenteen yleiset kuljetusehdot, joita käytetään kansainvälisissä maantiekuljetuksissa PSYM 2015 -ehtojen ohella. Maantieliikenteen yleiset kuljetusehdot sisältävät vakiosopimusehtoja kuljetustoimeksiannon suorittamisesta, kuljetustilauksen teosta, kuljetettavan tavaran lastaamisesta ja purkamisesta sekä kuljetettavan tavaran pakkaamisesta.

Vakioehdot täydentävät maantiekuljetuksia koskevassa tiekuljetussopimuslaissa rahdinkuljettajan sekä kuljetusasiakkaalle asetettuja oikeuksia ja velvollisuuksia:

• Kansainvälisen maantieliikenteen yleiset kuljetusehdot 1.1.2010 alkaen
  suomeksi (pdf) ja englanniksi (pdf).

Tiekuljetussopimuslaki

Tiekuljetuksiin sovelletaan myös tiekuljetussopimuslakia. Sen soveltamisala määritellään seuraavasti:

Tätä lakia sovelletaan vastikkeelliseen sopimukseen moottoriajoneuvolla tapahtuvasta tavaran kuljetuksesta Suomessa (kotimainen kuljetus) taikka Suomen ja vieraan valtion välillä tai sellaisten vieraiden valtioiden välillä, joista ainakin toinen on tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR; SopS 48–50/73) osapuoli (kansainvälinen kuljetus).

Tiekuljetussopimuslaki

Laissa määritellään muun muassa kuljetussopimuksen osalta rahtikirjan tekemisestä ja sisällöstä, sopimuskumppaneiden oikeuksista ja velvollisuuksista, tavaran luovuttamisesta ja vahingonkorvauksen sovittelusta.

Linkki tiekuljetussopimuslakiin FINLEX-sivustolla.

Artikkeli Kuljetusehdot julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Maantieliikenteen tavarankuljetuksiin käytetään yleisimmin paketti- ja kuorma-autoja sekä ajoneuvoyhdistelmistä, jotka muodostuvat vetoautosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta.

Kuorma-autossa on tyypillisesti rungon päälle rakennettu lava, kontti tai muu rahdin kuljetukseen käytetty tila. Ajoneuvoyhdistelmiä ovat puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmät.

Syventävää aineistoa

Kappaletavarakuljetuksissa käytettävä kuljetuskalusto (pdf, 11,6 Mt)

Käyttäjän ohjeet, HCT ajoneuvoyhdistelmien kääntyvyyden ja vakauden määrittäminen (pdf, 4,6 Mt)

Tavarankuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Ajoneuvolain määrittelemät tavarankuljetukseen tarkoitetut autot jaetaan paketti- ja kuorma-autoihin seuraavasti:

• Pakettiauto on tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 3500 kg.
• Kuorma-auto on tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg.
  Kuorma-autot jaetaan edelleen kahteen luokkaan:
  • N2 eli kokonaismassaltaan enintään 12 tonnia ja
  • N3 eli yli 12 tonnia.
• Kokonaismassaan lasketaan auton alusta, kuormakori, polttoaine, varusteet ja kuorma.

Tavarankuljetuksessa käytettyjen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien mitat ja massat ovat tarkkaan säänneltyjä kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin tehdään muun muassa siksi, että tieliikenne olisi turvallista sekä kuljettajille että muille tiellä liikkujille ja jotta tiestö olisi liikenteen kannalta toimivasti suunniteltua.

Lisäksi halutaan yhdenmukaistaa kuljetusmarkkinoiden kilpailuolosuhteita, ettei vaikkapa pienyrittäjille tulisi kohtuuttomaksi kilpailla suuryritysten kaluston kuljetuskapasiteetin kanssa. Suomessa on rajoitetuilla alueilla nyt käytössä muutamia erikoispitkiä yhdistelmiä.

Perävaunujen eli trailereiden rakenne ja varustus vaihtelevat. Käytössä on muun muassa laidallisia ja laidattomia trailereita; verho-, liukupeite- ja kaappitrailereita sekä erilaisin lisävarustein varustettuja trailereita. Lisävarusteet voivat olla esimerkiksi rullakelojen kuljetukseen rakennettuja kouruja tai lastin kiinnitystä helpottavia lenkkejä.

Laidallisen trailerin sisämitat ovat tyypillisesti leveys 248cm, korkeus 270cm ja pituus 13620cm eli tilavuus on noin 90m3. Trailerin painoon vaikuttavat erityisesti käytetyt lisävarusteet. Tyypillisesti traileri painaa noin 6700–7300kg. Nykyään perävaunuissa on myös paikantimet, joiden avulla ajojärjestelijät seuraavat kaluston liikkeitä.

Lainsäädäntö

Ajoneuvojen tekniset vaatimukset ovat valtaosin peräisin EU-lainsäädännöstä, mutta merkittävässä roolissa ovat myös kansalliset säädökset, jotka koskevat mm. ajoneuvojen käyttöä tiellä, rekisteröintiä, katsastusta ja verotusta.

Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat ja massat on kuvattu tieliikennelaissa ja sen liitteissä. Viralliset määräykset on aina syytä tarkistetaa laista ja sen liitteistä tai viranomaislähteistä kuten Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Laissa ja sen liitteissä on määritelty yksityiskohtaisesti enimmäismassat, jotka vaihtelevat muun muassa akselimäärän, akselien keskinäisen etäisyyden, jousituksen ja yhdistelmän koostumuksen perusteella. Tämä laki tuli voimaan 1.6.2020, jolloin myös mittojen ja massojen ylärajat nousivat.

Ajoneuvojen leveys, korkeus ja pituus

Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana tai akselinnostolaite yläasennossa.

Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. (Henkilöauton ja linja-auton suurin sallittu leveys 2,55 m).

Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä.

Lämpöeristetyn, yli 22,00 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys on 2,60 metriä; lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä.

Auton suurin sallittu pituus on 13 metriä (muu kuin linja-auto).

Pakettiauto

Tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 3500 kg.

Kuorma-autot ja perävaunut

Kuorma-auto	Suurin sallittu kokonaismassa
2-akselinen kuorma-auto	18 tonnia
3-akselinen kuorma-auto	25/26/28 tonnia
4-akselinen kuorma-auto	31/35 tonnia
5-akselinen kuorma-auto	42 tonnia

Perävaunutyyppi	Mitat
Puoliperävaunu	Suurin sallittu pituus vetotapin pystyakselista perävaunun takimmaiseen osaan eli vetopituus 18 m. Suurin sallittu pituus vetotapin pystyakselista vaunun etummaiseen kohtaan enintään 2,04 m.
Varsinainen perävaunu	Suurin sallittu pituus etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takimmaiseen kohtaan enintään 16 m. Suurin sallittu pituus etuakseliston kääntöpisteestä vaunun etummaiseen kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta enintään 2,04 m.
Muu perävaunu	Suurin sallittu pituus vetoaisaa mukaan lukematta 12,5 m.

Yhdistelmätyypit

Yhdistelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen yhdistelmätyyppiin. Nämä ovat moduuliyhdistelmät sekä kaikki näihin kuulumattomat.

Moduuliyhdistelmillä tarkoitetaan rakenteellisesti yli 22,00 metriä pitkiä täysperävaunuyhdistelmiä ja yli 16,50 metrisiä puoliperävaunuyhdistelmiä.

Moduuliyhdistelmien maksimipituus on 34,50 metriä. Jos kuorma-autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän pituus on kuormaamattomana yli 22,00 metriä, on yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa oltava lukkiutumattomat jarrut.

Puoliperävaunuyhdistelmä

Puoliperävaunuyhdistelmän vetoautona toimii vetopöydällä varustettu kuorma-auto. Vetopöydän päälle kytketään puoliperävaunu. Puoliperävaunun vetoautoa kutsutaan usein nimillä rekanveturi tai rekanvetäjä. Puoliperävaunuyhdistelmää kutsutaan usein nimillä puolikas tai rekka. Puoliperää kutsutaan myös traileriksi.

Puoliperävaunuyhdistelmän suuri sallittu pituus

N₂-luokan kuorma-auton kanssa yhdistelmän suurin sallittu pituus on 16,50 m.
(N₂-luokan kuorma-auton: kokonaismassa enintään 12 t)

N₃-luokan kuorma-auton kanssa yhdistelmän suurin sallittu pituus on 23 m.
(N₃-luokan kuorma-auto: kokonaismassa yli 12 t)

Yllä olevan 5-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 44 tonnia.

Yllä olevan 6-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 53 tonnia.

(Kaikkien yhdistelmien painorajoitukset löytyvät sivun lopussa olevasta taulukosta.)

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla varustettu kuorma-auto. Kuorma-auton vetokitaan on liitettynä varsinainen perävaunu. Yhdistelmää kutsutaan myös nimillä täysperävaunuyhdistelmä ja täysperä.

Yhdistelmän suurin sallittu paino riippuu auton ja perävaunu akselimäärästä. Yllä olevan 4-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 36 tonnia.

Tämän 7-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 60 tonnia.

(Kaikkien yhdistelmien painorajoitukset löytyvät sivun lopussa olevasta taulukosta.)

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä

Yhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla tai vetokuulalla varustettu auto, johon on kytketty keskiakseliperävaunu. Keskiakseliperävaunu on vähintään yksiakselinen perävaunu, jonka akseli(t) sijaitsevat perävaunun keskellä. Perävaunussa on kiinteä, nivelöimätön vetoaisa, jonka avulla se kiinnitetään vetävään autoon.

Kuorma-auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus on 20,75 m ja suurin sallittu paino on 50 tonnia.

Yhdistelmä jatkettuna keskiakseliperävaunulla

Puoliperävaunuyhdistelmään on mahdollista liittää keskiakseliperävaunu. Tämän yhdistelmän epävirallinen kutsumanimi on lusikka-haarukka johtuen sen vaikeista ajo-ominaisuuksista liukkaalla kelillä. Takana olevan keskiakselivaunun lempinimi on vasikka. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

Yllä olevan 8-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 64 tonnia.

Yhdistelmä jatkettuna puoliperävaunulla

Puoliperävaunuyhdistelmän ensimmäiseen puoliperävaunuun on mahdollista kytkeä toinen puoliperävaunu. Tällöin ensimmäiseen puoliperävaunuun pitää olla asennettuna vetopöytä. Yhdistelmää kutsutaan myös nimellä B-juna. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

Yllä olevan 8-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 64 tonnia.

Pidemmät ja raskaammat HCT-rekat

HCT on lyhenne sanoista High Capacity Transport. Se on kansainvälisesti vakiintunut termi sallittua pidemmille tai raskaammille yhdistelmille tieliikenteessä, joita ei kuitenkaan pidetä erikoiskuljetuksina.

HCT-kuljetusten suurempi pituus tai paino syntyvät normaalia suuremmasta tavaramäärästä. HCT-yhdistelmällä voi esimerkiksi kuljettaa kahta 45′ konttia, ja HCT-tukkirekalla voi kuljettaa 25 prosenttia suuremman puukuorman kuin perinteisellä tukkirekalla.

HCT-rekka voi muodostua esimerkiksi kahden puoliperävaunun ja vetoauton yhdistelmästä (kuva yllä), jolloin yhdistelmän pituus on lähes 32 metriä.

Yhdistelmien suurimmat sallitut painot

Yhdistelmien sallituille massoille on lisäksi useita tarkentavia ohjeita, jotka on syytä tarkistaa tieliikennelain 122 §:n liitteestä 6.6.

Kuljetuksen korkeus, leveys tai pituus saa ylittää taulukossa annetut mitat vain kuljetettaessa jakamatonta esinettä. Suomi sallii kaikkien muiden EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille samojen mittojen käytön kuin suomalaisille ajoneuvoille. EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisille ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille Suomessa sovelletaan kansainvälisessä liikenteessä sallittuja korkeus-, leveys- ja pituusarvoja.

Lisäksi Elinvoimakeskus on julkaissut liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen mukaisen taulukon erikoiskuljetusten vapaista mittarajoista eli suurimmista mitoista, joihin ei tarvita kuljetuslupaa (pdf, päivitetty 6.1.2026).

Artikkeli Kalusto julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Jotta tavara voisi liikkua, myös siihen liittyvän tiedon on siirryttävä kuljetusjärjestelmässä. Keskeisimmät tietovirrat ovat hinnoitteluun liittyvät tarjouspyynnöt ja tarjoukset, kuljetettavan tavaran tilaustieto asiakkaalta kuljetusyritykselle, tilauksenvahvistus, lähetyksen yksilöivä rahtikirjatieto, lähetyksen seurantatiedot, saapumisilmoitus ja mahdolliset palautteet tavaravaurioista.

Keskeisin kuljetuksen asiakirja on rahtikirja, jossa määritellään muun muassa kuljetettava tavara, lähettäjä ja vastaanottaja, lähtö- ja noutopaikka, rahdinmaksaja sekä annetaan kuljetukseen liittyviä ohjeita. Tavaran vastaanottajan vastuulla on tarkistaa rahtikirjan tietojen oikeellisuus vertaamalla tietoja vastaanottamaansa tavaraan. Katso rahtikirjan malli.

Yhä enenevässä määrin kuljetukseen liittyvä tieto liikkuu sähköisesti asiakkaan ja kuljetuspalvelun tarjoajan välillä (katso sähköistä rahtikirjaa käsittelevä aineistomme). Erityisesti lähetyksen yksilöivä rahtikirja laaditaan sähköisessä järjestelmässä, jolloin kerran tuotettua tietoa ei tarvitse enää uudelleen syöttää välivaiheiden aikana. Tämä vähentää virheitä sekä nopeuttaa tiedon ja lähetyksen kulkua. Kotimaan tavarankuljetuksia varten on Suomen standardisoimisliitto laatinut standardin rahtikirjan mallista (SFS 5865), joka määrittelee tarpeelliset tietokentät.

Nykyisin pyritään käyttämään 12 merkkiä pitkiä yksilöllisiä rahtikirjanumeroita, jotta lähetys voidaan seurantatiedoissa paikantaa virheettä, eikä eri lähettäjien itse määrittelemät rahtikirjanumerot voi sekoittua keskenään. Rahtikirjanumeroiden rekisteriä ylläpitää Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry.

Myös kuljetusyksikkö eli kuljetettava pakkaus on merkittävä. Jos lähetys koostuu useista kolleista, jokainen kolli on merkittävä erikseen. Kolliosoitelappujen tietosisältö on määritelty ja niissä on mainittava muun muassa mistä ja mihin lähetys on menossa, jokaiselle kollille yksilöllinen SSCC-koodi (Serial Shipping Container Code) numeroin ja viivakoodina, kollin järjestysnumero ja kokonaiskollimäärä sekä kollin paino ja kollien yhteispaino. (Katso malli kolliosoitelapusta).

Artikkeli Tietovirrat julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Maantiekuljetuksen hinnoittelun keskeisimmät tekijät ovat kuljetettavan matkan pituus, rahditusperuste, asiakkuus, tarvittavat lisäpalvelut ja polttoaineen hinnan perusteella määräytyvä polttoainelisä. Palveluntarjoajien käyttämät polttoainelisät pohjautuvat Euroopan liikenteessä dieselin sekä laivayhtiöiden bunker hinnan yhdistelmään.

Lisäpalveluita voivat olla muun muassa määritelty kuljetuslämpötila, jakelu tiettynä ajankohtana, terminaalikäsittelyt ja apumiehen käyttö.

Kuljetus toteutetaan ja laskutetaan rahtikirjan perusteella. Rahditusperuste voi olla lähetyksen todellinen paino, tilavuuspaino, lavapaino, lavametripaino tai pituuskerroinpaino. Lähtökohtana on käyttää rahditusperusteena todellista painoa. Jos todellinen paino ei ole lähetyksen tilavuuden tai kuormattavuuden vuoksi järkevä hinnoitteluperuste, määritellään laskennallinen rahdituspaino. Esimerkiksi suuri määrä untuvaa vie paljon tilaa, mutta ei paina paljoakaan. Siksi sen kuljettaminen on järkevämpää hinnoitella tilavuuden kuin painon mukaan.

Rahdituspaino on kuljetuksen hinnan määrittelyyn tarvittava laskennallinen massa. Yhden kuutiometrin tilan vievän lähetyserän laskennallinen rahdituspaino on usein 333 kg, kun sen päälle tai alle voi lastata muuta tavaraa. Tästä voidaan laskea edelleen tilavuuspaino eli todellinen tilavuus x rahdituspaino (m3 x 333 kg). Tätä tilavuuspainoa voidaan käyttää rahditusperusteena, jos todellinen paino on pienempi kuin 333 kg/m3 ja sen päälle tai alle voi lastata muuta tavaraa. Kuljetustoiminnan kannattavuuden vuoksi on olennaista, että lähettäjä merkitsee rahdituspainon oikein.

Lavapaino voi olla rahditusperusteena, jos lähetyksen päälle tai alle ei voi lastata muuta tavaraa. Lavapaino määritellään eri lavatyypeille. Esim. FIN-lavan lavapainoksi voidaan määritellä 925 kg/lava.

Lavametri voi olla rahditusperusteena, jos lähetys varaa kuormatilan koko leveyden ja korkeuden. Lavametripaino on Euroopan liikenteessä 2000 kg (1 lvm = 2000 kg).

Todellinen paino on ilmoitettava kuljettajalle akselimassojen, kokonaismassan ja kuorman sidonnan vuoksi.

Rahditusperusteina käytetään lähetyksen painoa, joka voidaan laskea kolmella eri tavalla käyttämällä lähetyksen todellista painoa, kuutiopainoa tai lavametripainoa.

Lähetyksen rahdittaminen

Euroopan maantiekuljetuksissa käytettyjä hinnoittelumalleja

Osakuormien hinnoittelu tapahtuu usein porrastetusti alla olevan taulukkoesimerkin tapaisesti. Taulukkohinnat ovat tyypillisiä vuosisopimuksia tehdessä ja sisältävät yleensä vain perusrahdin. Lisäksi saatetaan veloittaa rahdinlisiä, joita ovat muun muassa

• satamamaksu, lähetyksen bruttopainon perusteella
• imo/adr maksu, vaarallisten aineiden kuljetuksissa
• fix-lisä, aikataulutettujen lähetysten kuljetuksissa
• toimenpidepalkkio
• polttoainelisä
• Vihreästä siirtymästä aiheutuvat lisät ovat tulleet osaksi kuljetusten hinnoittelua:
  • 1.12.2023 Saksan tievero CO2MAUT nousi yli 80 % ja se hinnoitellaan ainakin jonkun aikaa erillisenä Manner-Euroopan liikenteessä joka kulkee Saksan maaperällä.
  • 1.1.2024 alkaen varustamoiden päästökauppa ETS (Emissions trading system)  on tuonut hinnoitteluun ETS-lisän (lisätietoa ETS-lisästä).

Taulukossa kursivoidut, keltasella taustalla merkityt kilohinnat osoittavat selvästi yksikköhinnan alenemisen eräkoon suurentuessa. Asialla on iso taloudellinen merkitys volyymien suurentuessa.

€/100 kg

m3 = 333 kg
lvm = 2000 kg

Osakuormien ja täysien kuormien rahti voidaan hinnoitella myös ns. all-in hintana, jossa yhteen kokonaishintaan on sisällytetty perusrahti sekä mahdolliset rahtilisät. All-in hintoja käytetään usein yksittäisten kertalähetysten hinnoittelussa.

FTL (full-truck-load, täysi kuorma)

LTL (less-than-truckload, osakuorma)

Osa- ja täyskuorma voivat koostua myös useasta pienemmästä lähetyksestä, jotka ovat esikuljetuksessa noudettu lähtöterminaaliin ja koottu yhdeksi osakuormaksi runkokuljetusta varten.

Esimerkki: Erikseen tilattavat lisäpalvelut ja palvelumaksut (pdf).

Logistiikkayritysten Liitto Ry:n sivustolta saat lisätietoa lähetysten pakkaamisesta ja vinkkejä, joiden avulla lähetyksesi kestää turvallisen kuljettamisen. Saat myös lisää tietoa rahditusperusteista ja kuinka voit välttää turhia kuljetuskustannuksia.

Artikkeli Hinnoittelu julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Maantiekuljetusten luvat

Suomessa harjoitettavaa tavaraliikennettä säätelevät EU:n liikenteenharjoittaja-asetus ja tavaraliikennelupa-asetus sekä Suomen osalta laki liikenteen palveluista. Sen mukaan tavaran kuljettaminen ajoneuvolla tiellä korvausta vastaan edellyttää muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tavaraliikennelupaa. Lupia myöntää ELY-keskus. Tavaraliikenneluvan saamisen ehtoja ovat ammattitaito, rikkeettömyys ja vakavaraisuus.

Tavaraliikennelupa voi olla joko kotimaan liikennelupa, liikennetraktorilupa tai yhteisölupa. Kotimaan liikenneluvalla ja liikennetraktoriluvalla voi harjoittaa tavaraliikennettä koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhteisöluvalla voi harjoittaa tavaraliikennettä sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavaraliikennelupa on aina liikenteenharjoittajakohtainen eikä sitä voi luovuttaa toisen käytettäväksi.

Tavaraliikennelupa on voimassa kymmenen vuotta. Uusille hakijoille myönnetään nykyisin vain yhteisölupia ja liikennetraktorilupia. Kotimaan liikennelupia myönnetään nykyisille luvanhaltijoille lupia uudistettaessa tai kalustoa lisättäessä.

Kiertotalouden ja lajittelun lisääntymisen myötä erilaisten jätteiden kuljettaminen on kasvanut. Osa näistä löytyy Vaarallisten aineiden kuljetus -osiosta, mutta kaikki jätteet eivät ole luokiteltu vaarallisiksi. Käytännössä ne vaativat kuitenkin erillisen luvan. Jätepaperia on kerätty ja kuljetettu jo pitkään. Sen käytön supistuessa mm. elektroniikkajätteen (SER-romu), muovijätteen, vaatejätteen kuljettaminen on lisääntynyt. Kaikille jätelajeille tarvitaan ELY-keskuksen jae-kohtainen lupa. Kv-liikenteessä lupa tarvitaan luonnollisesti koko matkalle ja luvat on haettava maakohtaisesti. Jätekuljetusten toteuttaminen vaatii myös kuljetuskalustolta omat katsastusproseduurinsa. Vuoden 2026 alusta lähtien jätelupa on oltava kuljetusliikkeellä eikä esimerkiksi huolitsijalla (aiemmin esim. NCS jätelupaan pystyi liittämään alihankkijan mutta ei enää vuonna 2026).

Lisätietoa: Finlex, laki liikenteen palveluista.

Maantiekuljetuksen käyttötilanteet

Maantiekuljetukset soveltuvat monenlaisen tavaran kuljettamiseen. Maanteitse kulkee kotimaan tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa ja rautateitse neljäsosa.

Maanteitse kuljetetaan bulkkitavarana teollisuuden raaka-aineita kuten nesteitä, maa-ainesta ja puuta sekä näiden jatkojalosteita kuten elintarvikkeita kylmäkuljetuksina, betonia pyörintäsäiliöautoilla tai huonekaluja suoraan kuluttajille kotijakelupalveluna.

Maantiekuljetuksia säädellään usein eri tavoin kuljetettavan rahdin mukaan: muun muassa lääkkeiden kuljettamisesta säädellään lääkelaissa ja -asetuksessa ja rehujen kuljettajien on oltava Eviran rekisteröimiä. Vastaavasti elintarvikkeiden kuljettaminen edellyttää elintarvikehuoneistoksi hyväksymistä ja omavalvontaa.

Maantiekuljetusten prosessi

Maantiekuljetuksen prosessi voi muodostua hyvin monella tavalla.

Kuljetus voidaan toteuttaa suorana kuljetuksena suoraan lähettäjältä vastaanottajalle tai siinä voi olla useita tavarankäsittelypisteitä, kuten terminaaleja ja varastoja, joiden kautta lähetys kulkee. Näissä tavarankäsittelypisteissä lähetys voidaan purkaa, lajitella ja koota uusiin lähetyseriin.

Maantiekuljetusten markkinat

Maantiekuljetukset ovat erittäin herkkiä talouden suhdannevaihteluille, mikä vaikuttaa erityisesti pienempien yritysten kannattavuuteen. Siksi kuljetusala pyrkii keskittymään suuriin palveluntarjoajiin, jotka tekevät alihankintasopimuksia yksittäisten liikennöitsijöiden kanssa.

Tämän lisäksi alan rakenne on jatkuvassa muutoksessa yritysjärjestelyiden vuoksi. Toisaalta yksiselitteisesti markkinaosuuksilla vertailtavia palveluntarjoajia ei ole, koska kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten toimintamallit poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon.

Suomessa maantiekuljetusten markkinat ovat jakautuneet pääosin muutaman ison yrityksen kesken. Näiden lisäksi toimii erittäin paljon alueellisia yhden–kahden ajoneuvon liikennöitsijöitä.

Kotimaan kuljetuksissa suurimpia palveluntarjoajia ovat esim. neljän yksityisen liikennöitsijän muodostama Kaukokiito-ketju , DSV , Kiitokuljetus sekä linja-autoliikennettä hyödyntävä Matkahuolto. Kansainvälisessä maantieliikenteessä merkittäviä ovat DSV , DHL Freja, UPS, NCS Finland Oy ja Roadari.

Artikkeli Luvat, käyttötilanteet, prosessi ja markkinat julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Maantiekuljetukset ovat keskeisin osa kuljetusjärjestelmää ja yleisin tavarankuljetuksen muoto.
Euroopassa suurin osa tavarasta kuljetetaan kuorma-autoilla.

Yleisyyteen vaikuttavat maantiekuljetuksen rooli muiden kuljetusmuotojen esi- ja jälkikuljetuksessa. Muihin kuljetusmuotoihin nähden maantiekuljetukset ovat helposti toteutettavia ja nopeita. Lisäksi ne mahdollistavat ovelta-ovelle-kuljetukset.

Johdanto: Osion johdantoesitys (Google Slides). Englanninkielinen versio.

Maantiekuljetukset sopivat monenlaisen tavaran kuljettamiseen paketeista merikonttien siirtoihin ja erikoiskuljetuksiin.

Maantiekuljetukset voidaan jakaa usealla tavalla: esi- ja jälkikuljetukset, runko- ja siirtokuljetukset, nouto- ja jakelukuljetukset. Suomessa suuri osa maantiekuljetuksista toteutetaan suorina kuljetuksina lähtöpaikasta vastaanottopaikkaan ilman kuljetusvälineen vaihtoa tai tavaran välikäsittelyä. Kansainvälisessä liikenteessä maantiekuljetukset ovat usein osa kuljetusketjua, joka muodostuu eri vaiheista, joissa lähetettävää tavaraa käsitellään ja kuljetetaan eri välineillä.

Maanteillä tapahtuva kaupallinen tavarankuljetus on lailla ja asetuksilla säänneltyä luvanvaraista toimintaa (Laki liikenteen palveluista 320/2017). Sääntelyn piirissä ovat muun muassa käytettävä kuljetuskalusto, kuljettajien koulutustaso ja kuljetusyritysten toiminta oman maan ulkopuolella. On hyvä huomioida myös autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevat määräykset (Työsuojelu.fi).

Lisätietoa

• Tietoa maantiekuljetusten määristä Tilastokeskuksen verkkosivuilla
• Kuormakorit ja kuorman varmistaminen, Traficom (pdf, 874,17 Kt)
• Eurooppalaisia parhaita toimintatapoja koskevat suuntaviivat 2014 – Kuorman varmistaminen tieliikenteessä (EU:n julkaisutoimisto).
• Logistiikkayritysten Liitto ry (SKAL-liitännäisjäsen)
• Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
• Nuoria kuljetusalalle -hanke
• Kuorma-autot ja perävaunu sekä tavarankuljetusmäärät Suomessa 2025 (SKAL, pdf)
• Reilu kuljetus – opas tavaraliikenteen kuljetuspalveluiden ostajalle (SKAL, pdf)

Logistiikan Maailma -sivustolta löydät laajasti tietoa logistiikasta, hankinnasta, sopimuksista, kuljetuksista ja tullauksesta.

Tutustu käytännönläheiseen aineistoomme etusivun tai vasemman palstan sisältöluettelon avulla. Taltioi etusivu selaimesi kirjanmerkkeihin.

Puuttuuko sivustolta jotain? Lähetä täydennysehdotus: info@reijorautauomansaatio.fi

Artikkeli Maantiekuljetus julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.