Logistiikkakustannukset ovat merkittävä osa yrityksen liiketoimintakustannuksia. Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta vaihtelee muun muassa yrityksen toimialasta, koosta ja tuotantomuodosta riippuen.

Liike-elämässä kilpailun kiristyminen tiukentaa edelleen kannattavuuden vaatimuksia. Kannattavuudella mitataan organisaation tuloksentekokykyä pitkällä aikajänteellä. Kannattavuutta voidaan tarkastella niin, että yrityksen tulos suhteutetaan liikevaihtoon tai verrataan saavutettua tulosta resursseihin. Yrityksen toiminnan elinehto on, että käyttöpääomaa (yrityksen juoksevaan toimintaan sitoutunutta pääomaa) on riittävästi.

Käyttöpääoman laskenta

Käyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset – ostovelat – saadut ennakkomaksut

Yleisesti käytetty liiketoiminnan kannattavuuden tunnusluku on sijoitetun pääoman tuotto (ROI, Return On Investment). Se on tunnusluku, joka kuvaa pääoman tuottoa prosentteina.

Sijoitetun pääoman laskenta (%)

ROI kertoo pääoman tuottoprosentin eli liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kokonaiskannattavuuden. Yrityksessä pääomia sitoutuu rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuteen. Rahoitusomaisuutta (current assets) ovat kassavarat, myyntisaatavat ja mahdollisesti myynnistä saadaut ennakkomaksut. Vaihto-omaisuuteen (inventories) kuuluvat kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Käyttöomaisuutta (fixed assets) ovat esimerkiksi tuotantovälineet ja rakennukset.

Muita tunnuslukuja

Muita liiketoiminnan kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja ovat muun muassa liikevoittoprosentti, myyntikateprosentti ja käyttökateprosentti.

Jalostusarvossa huomioidaan henkilöstöresurssit eli se on henkilöstön tehokkuuden mittari.

Logistiikan ja toimitusketjujen suorituskykyä mitataan mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Pelkistä mittareista ei voi paljonkaan päätellä ennen kuin niitä verrataan johonkin muuhun lukuun.

Mittarit voivat olla taloudellisia ja ei-taloudellisia, strategisia, taktisia ja operatiivisia sekä ulkoisia tai sisäisiä.

Kaikki mittarit eivät sovellu kaikille yrityksille, vaan mittareiden käyttöön vaikuttavat yritystoiminnan luonne ja laajuus.

Artikkeli Logistiikan laskentamallit julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Logistiikkahenkilöstön osaamiseen vaikuttavat koulutustausta, työ- kokemus, liiketoimintaosaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilöstöltä edellytetään sekä monipuolisia henkilökohtaisia ominaisuuksia että liiketaloudellisia ja teknisiä taitoja. Tällaisia ovat muun muassa neuvottelu-, ongelmanratkaisu-, kustannuslaskenta- ja IT- taidot. Yksi logistiikkapäällikön työn haasteista on jatkuva muutos, sillä varsinkin valmistavassa teollisuudessa vaaditaan nopeaa reagointia ja paineensietokykyä.

Nykyään logistiikkahenkilöstöltä vaaditaan siis yhä laajempaa asioiden hallintaa, syvällistä ostajan ja myyjän toiminnan ymmärtämistä sekä aktiivista toimintaa toimittajien ja tuotteiden kehittämiseksi. On syytä korostaa, että mikä tahansa organisaation kilpailuetu onkaan, sen taustalla on henkilöstön osaaminen. Se on pyrittävä säilyttämään ja suojaamaan kilpailuilla markkinoilla ja sen kehittämisestä on jatkuvasti huolehdittava.

Logistiikan Maailma -sivusto tukee osaamisen täydentämistä

Logistiikan Maailma -sivusto tarjoaa laaja-alaista ja käytännönläheistä tietoa logistiikka-alan eri osa-alueista. Suosittelemme sivuston käyttöä henkilöstön omatoimisen osaamisen kehittämiseen ja yrityksen sisäisen koulutuksen materiaaliksi.

• Sivustolla on esimerkiksi eri aihealueiden tiivistelmäesityksiä, joita voi käyttää johdatuksena aiheisiin.
• Mitä ovatkaan ostajan tärkeät taidot ja vientimyyjän tärkeät taidot.
• Kaupanteossa on tärkeää tuntea hankintaprosessi.
• Incoterms-toimituslausekkeet ovat olennainen osa kauppasopimusta.
• Myös sopivan kuljetustavan valinta on aina ajankohtainen asia.

Sivuston aineistojen avulla voidaan kattaa yrityksen logistiikkahenkilöstön osaamistarpeet. Logistiikan osaamisella on suuri merkitys yrityksen menestykselle.

Artikkeli Logistiikkahenkilöstön osaaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Yrityksen kustannusrakenteesta noin 80 % on ostettuja ulkoisia resursseja, muun muassa materiaaleja, komponentteja, ulkoistettuja toimintoja, alihankintoja, järjestelmiä, palveluita ja logistiikkaa. Yrityksen kilpailukyky riippuukin ennen kaikkea siitä, miten tehokkaasti ja ammattimaisesti näitä ulkoisia resursseja osataan etsiä, houkutella, hyödyntää, ohjata, johtaa ja kehittää. Kilpailukyvyn ydin onkin siirtynyt kohti näiden ulkoisten resurssien johtamisen osaamista.

PK-yrityksen logistiikka on erityisesti PK-yritysten näkökulmasta koottu logistiikan perustietopaketti. Lataa aineisto pdf-muodossa:

PK-yrityksen logistiikka (pdf, 3,6 Mt)

Suosittelemme aineistoa kaikille PK-yrityksille logistiikkaosaamisen ja -ymmärryksen kehittämiseen.

Aineistojamme käytetään aktiivisesti liike-elämässä, logistiikan osaamista tarvitaan yritystoiminnan kaikilla osa-alueilla ja osaaminen tuo etua liiketoimintaan.

Logistiikan johtamisessa huomioitavaa

Logistiikan johtamiseen kuuluu suunnittelua, organisointia, valvontaa, ongelmien ratkaisemista ja päätöksentekoa. Päällikön on hallittava taloudellisen toiminnan periaatteet, jotta hän käsittää tulojen ja kustannusten välisen yhteyden ja niiden merkitysten kannattavuudelle. Verkostoitumiskyky ja -halu ovat niin ikään tärkeitä osaamisalueita, myös kansainvälisesti, ja tässä avuksi ovat englanninkieliset aineistomme. Erityisesti päälliköiltä ja johtajilta edellytetään kykyä nähdä kokonaisuus yksittäisen toiminnon sijaan.

Yrityksen ylimmän johdon tärkeimpiä tehtäviä ovat yrityksen kokonaisstrategian ja muiden strategioiden, kuten logistiikkastrategian, yhteensovittaminen niin, että huolehditaan muun muassa toiminnan kannattavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Logistiikan johtamiskäytänteet ovat muuttuneet takavuosista. Jäykkiä hierarkioita on purettu ja valta ja vastuu ovat siirtyneet organisaatioissa alaspäin. Samalla tiimityö on lisääntynyt ja tuotantosolut ja palvelutiimit tekevät kokonaissuoritteita vaihetyön asemesta.

Työhönottotilanteessa logistiikkahenkilöstön osaamisen arvioinnissa auttavat Logistiikan Maailman osaamistestit.

Työharjoittelu ja opinnäytetyöt: Yksi mahdollisuus tutustua pontentiaaliseen työvoimaan on työharjoittelu. Toimeen otetulla harjoittelijalla tai jopa kesäharjoittelijalla kannattaa teettää yhtiössä annetuista työtehtävistä opinnäyte.
Tutustu logistiikka-alan monipuolisiin AMK-opinnäytetöihin Theseus.fi-sivustolla. Logistiikan Maailma -sivusto kannattaa jakaa alan harjoittelijalle tietolähteeksi.

Muutoksia kuljetuksiin, tullaustoimintaan ja muuhunkin tiedonvälitykseen on tulossa vuonna 2027, seuraamme tilannetta ja kerromme lisää alkuvuodesta 2026.

Johdanto: Logistiikkaa yritysjohdolle (Google Slides).
(37 dian esitys logistiikasta, sopii esimerkiksi sisäisiin koulutuksiin.)

Tutustu logistiikkapalvelukumppanuuteen (pdf-aineisto)

Logistiikan osaamisen perustiedot

Kielitaidon tueksi: Suomi-englanti-ruotsi-saksa-русский-sanasto ammattikäyttöön.

Logistiikan Maailma® -tarjoaa käytännönläheistä ja ajantasaista tietoa kaikista logistiikan osa-alueista. Suosittelemme tallentamaan sivuston omien suosikkien joukkoon ja jakamaan tiedoksi koko yrityksen henkilöstölle.

Sivuston tietoja päivitetään säännöllisesti.

Sivuston vapaasti käytettävästä aineistosta voit myös poimia ja rakentaa omalle yrityksellesi ja henkilöstöllesi sopivan tietopaketin. Mikäli tietopakettia rakentaessa ilmenee puutteita sivuston sisällöissä, pyydämme ilmoittamaan asiasta osoitteeseen info@reijorautauomansaatio.fi

Lisämateriaalia

• Logistiikan Maailma -sivuston materiaalitiivistelmät
• Vinkkejä Logistiikan Maailman hyödyntämiseen perehdyttämisessä ja opetuksessa
• Logistiikan työkalut tuonti/vienti
• Liikkeenjohdon rooli toimitusketjun suunnittelussa
• Ajankohtaista työntekijälle
• Ympäristövastuun merkitys kasvaa – mitä se tarkoittaa logistiikka- ja kuljetusyritykselle?
• Tiivistelmä Incoterms 2020 -toimituslausekkeista ja kauppasopimuksesta (pdf)
• Vientimyyjälle kattava esitys vientiasioista (pdf)
• Tuojalle kattava esitys tuontiasioista (pdf)
• Logistiikkapalvelukumppanuus (pdf)
• Logistiikka-alan AMK-opinnäytetyöt Theseus.fi-sivustolla
• Kauppatieteiden pro gradu -tutkielma: Best practices for procurement integration after mergers and acquisitions (Parhaat menetelmät yritysoston jälkeisessä hankinnan ja ostotoiminnan integraatiossa) (Miettinen, P. 2026)
• Materiaalitoimintojen kehittäjän opas (pdf, 5Mt) TUDI 4.0 -hanke
  • Materiaalitoimintojen katselmoinnin pikaopas (pdf, 2,5Mt) TUDI 4.0 -hanke
• Logistiikan Maailman englanninkieliset aineistot
• Ajankohtaista:
  • Nuoria kuljetusalalle -hanke
  • Nuoria kuljetusalalle -hanke SKAL ry:n verkkosivuilla
  • Satamaoperaattorit ry:n ja Suomen Laivameklarit ry:n vuotuinen katsaus toimialan toimintaan, julkaistu 5.3.2026.

Logistiikan Maailma -sivuston esite henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille jaettavaksi:

Lataa Logistiikan Maailman esite (pdf) ja tulosta se henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille tiedoksi.

Artikkeli Logistiikan johtaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Turun satama on tehokas ja nykyaikainen satama, joka keskittyy matkustajaliikennettä ja jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä palveleviin toimintoihin. Sataman kilpailukyvyn perustana on sen sijainti Itämeren alueen merkittävimpien liikenne- ja tavaravirtojen yhtymäkohdassa. Sijaintinsa ansiosta satama on myös mukana Euroopan tärkeimmät liikenneverkot yhdistävässä TEN-T-ydinverkossa. TEN-T-kartalla Turun satama on osa Skandinavian ja Välimeren välistä liikennekäytävää, joka on ydinverkon keskeinen Pohjois- ja Etelä-Euroopan yhdistävä liikenneväylä. Turun satamayhteyksistä ydinverkkoon kuuluvat myös E18-moottoritie sekä rautatie Turusta Helsinkiin.

Turun satama on johtava satama Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä. Vuosittain sataman kautta kulkee noin 3,0 miljoonaa matkustajaa, joiden lisäksi Turun ja Tukholman välinen reitti palvelee tehokkaasti Suomesta Skandinaviaan ja päinvastoin suuntautuvaa rekkaliikennettä. Merimatka Turusta kulkee halki kauniiden saaristomaisemien ja reittiä liikennöivillä, Itämeren uusimmilla aluksilla matkustaminen on mukavaa ja ympäristöystävällistä. Laivalähtöjä Turusta on päivittäin kolme. Tiheän liikenteen mahdollistaa lyhyt satamassa oloaika, jonka varmistavat tehokkaat terminaalipalvelut. Autolla satamaan saapuvia helpottavat selkeät liikennejärjestelyt ja runsaat pysäköintitilat. Satamaan kulkevat myös Turun kaupunkiliikenteen bussit sekä kaukoliikenteen junat, joita varten on omat asemansa aivan terminaalien vieressä

Turun satamasta aukeaa nopein meritie Ruotsiin, minkä ansiosta satamasta on tullut Suomen ja Skandinavian välisen tavaraliikenteen keskus. Lyhyet merimatkat ja toimivat aikataulut helpottavat kuljetusten ajoittamista erityisesti tuoretuotteiden tuonnissa ja viennissä. Turusta Saksaan suuntautuva linjaliikenne palvelee luotettavasti ja täsmällisesti sekä tuonti- että vientikuljetuksia. Travemünde toimii erinomaisena linkkinä Keski-Eurooppaan ja Bremerhaven yhdistää Turun suoraan rahtiliikenteen tärkeimmille valtamerilinjoille. Hyvää reittiverkostoa täydentävät yhteydet Puolaan, Tanskaan, Hollantiin, Norjaan ja Englantiin.

Tavaraliikenteen pääpaino on rekka- ja projektikuljetuksissa, joille suunnattuja palveluja kehitetään jatkuvasti. Rekkaliikenteelle se merkitsee nopeaa läpiajoa satamasta, erinomaisia maantieyhteyksiä ja hyviä palveluja kuljettajille. Raskaan teollisuuden suurille projektikuljetuksille merkittävimpiä etuja ovat sujuva, huolellinen ja turvallinen lastinkäsittely sekä nopeat laivaukset vientimaihin kaikkialle maailmaan.

Turun Satama kumppaneineen tarjoaa kilpailukykyisen logistiikkakokonaisuuden luotettavuutta ja kustannustehokkuutta hakeville yrityksille. Sataman laivaliikenteelle tuottamia palveluja täydentävät nykyaikaiset varastointi- ja terminaalipalvelut, jotka vastaavat sekä pitkäaikaisen varastoinnin että nopearytmisen jakelutoiminnan tarpeisiin. Säältä suojattujen ja lämpötilasäädeltyjen varastotilojen lisäksi satamassa on runsaasti vartioitua kenttätilaa esimerkiksi ajoneuvojen ja teollisuuden suurikokoisten komponenttien varastointiin. Palvelutarjontaa täydentävät monipuoliset lisäarvopalvelut esimerkiksi ajoneuvojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden maahantuojille.

Lisätietoa

• Ferry Terminal Tuku -projekti
• Turun Sataman uutishuone
• Turun Sataman webkamerat
• Turun sataman laivalista

Artikkeli Turun satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

• Rauman Satama on Suomen 4. suurin ulkomaanliikenteen yleis- ja konttisatama (2025).
• Käytetyt kuljetusmuodot: kontit, roro, lolo, kuivat ja nestemäiset irtolastit, projektilastit.
• 80 % markkinaosuus länsirannikon konteista välillä Turku – Tornio.
• Satamassa lastina mm. paperia, sellua, sahatavaraa, kappaletavaraa kuten maatalouskoneita ja tuulimyllyn osia, voimalaprojekteja jne. sekä kuivaa ja nestemäistä irtotavaraa kuten kaoliinia, viljaa sekä lipeää, polttoaineita, mäntyöljyä ja muita nesteitä.
• Satamanpitäjä Rauman Satama Oy. Toimintaa mm. satama-alueen ja Rauman seudun logistiikkatoiminnan kehittäminen, kenttäalueiden ja toimistotilojen vuokraus, alusten irrotus ja kiinnitys sekä vesi- ja jätehuolto, vesialueiden, laitureiden, rautateiden, teiden sekä kenttien rakentaminen ja kunnossapito, alueturvallisuus. Henkilöstöä n. 24 hlö.
• Järviluodon satamalaajennuksen esirakentaminen on jo käynnissä. Lisää satama-aluetta tulee ensimmäisessä vaiheessa olemaan noin 65ha, laajennusalue yhdistyy rauta- ja maanteitse olemassa oleviin kuljetusyhteyksiin. Alueen kaavoitusprosessi on valmistunut ja alueen T/KEM kaava tukee monipuolista teollista- sekä logistista sijoittumista. Rauman satamaan johtaa sujuvat rautatie- ja tieyhteydet erityisesti Satakunnasta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta sekä Pohjanmaalta. Raumalta lähtee johtavien konttivarustamoiden toimesta yli 20 alusta viikossa Euroopan pääsatamiin sekä Yhdysvaltoihin, jonne matka kestää vain 11 päivää.

Lastinkäsittely

Rauman satamassa lastinkäsittelystä vastaavat satamaoperaattorit alustyypeittäin/tavaralajeittain seuraavasti:

• Ro-ro, sto-ro, lo-lo sekä kontit: Euroports Finland Oy; Depot service Rauma Oy, Medlog Oy.
• Nesteet (mm. öljyt, kemikaalit): Baltic Tank Oy, Rauma Terminal Services Oy, Samat Oy, Unicentral Oy, MetsäLiitto.
• Bulk (mm. kaoliini, vilja, lannoitteet): Euroports Finland Oy, Suomen Viljava Oy, Oatmill Finland Oy, Chemec Oy.

Muiden palveluntarjoajien yhteystiedot löydät sataman kotisivuilta.

Turvallisuus

Yhdessä Rauman satama-alueen toimijat tavoittelevat asemaa Suomen turvallisimpana satamana. Tähän päästään tiiviillä yhteistyöllä ja huomioimalla kaikessa toiminnassa turvallisuusnäkökohdat. Yksi toimenpide sataman yleisen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi on kaikkien avoimesti käytössä oleva turvallisuusperehdytys.

Lisätietoa

Lisätietoa Rauman sataman palveluista löydät sataman kotisivuilta sekä vuosittain julkaistavasta Satamakäsikirjasta.

Päivittyvää tietoa Rauman sataman laivaliikenteestä.

Artikkeli Rauman satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Porin Satama Oy muodostuu kolmen sataman kokonaisuudesta, johon kuuluu Mäntyluodon satama­alue, Tahkoluodon syväsatama­alue sekä Tahkoluodon kemikaalisatama. Satama kykenee palvelemaan kaikkia Itämerellä kulkevia aluksia – aito yleissatama, jolle minkään tavaralajin käsittely ei ole vierasta.

Sataman vahvuudet ovat energian, kierrätysmateriaalien ja nestebulkin käsittelyssä. Näiden lisäksi Porin satamalla on pitkä osaaminen metalli­ ja metsäteollisuuden raaka­aineiden ja valmistuotteiden kanssa. Pääasiallisesti sataman kautta kulkee kuivia ja nestemäisiä bulk­tuotteita, kontteja, suuria ja raskaita projektilasteja sekä metsäteollisuustuotteita.

15,3 metrin merellinen kulkusyväys tekee Porin Satamasta yhden Suomen syvimmistä satamista, mikä takaa sataman asiakkaille merkittävän etulyöntiaseman erityisesti suurten volyymien kuljettamiseen ja satamakäsittelyyn. Satamalla on tarjota Suomen monipuolisimmat satamalaitteet aina 200 tonnin nostoihin saakka.

Ydinpalvelut

• nosturipalvelut
• aluevuokraus
• aluspalvelut

Palvelustrategia

Haluamme palvella suurteollisuuden, logistiikan ja kaupan tarpeita tarjoamalla kustannustehokkaita ja luotettavia ratkaisuja, menestyksen mahdollisuuksia. Strategiamme on olla Itämeren energisin ja tehokkain satama sekä halutuin partneri. Tämä on saavutettavissa palvelemalla asiakkaitamme hyvin ja hyödyttäen aidosti heidän liiketoimintaansa. Menestymisen tärkein tekijä on tyytyväinen asiakas.

Arvot

• Pitkät, menestyksekkäät ja aktiiviset asiakassuhteet
• Kustannustehokas ja kannattava
• Vaikuttava ja visionääri
• Ketterä, kehittyvä ja ystävällinen
• Kutsuva ja huipputyöpaikka
• Vastuu ympäristöstä

Hyvä palveluiden laatu edellyttää asiakkaiden odotusten ja tarpeiden tunnistamista ja toiminnan määrätietoista ja jatkuvaa kehittämistä. Hyvä laatu merkitsee myös työyhteisön turvallisuuden suunnittelua ja johtamista käytännön toiminnaksi.

• Lisätietoa: Porin sataman verkkosivut.

Artikkeli Porin satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Naantali on yksi Suomen suurimpia rahtisatamia tonnimäärällä mitaten. Hyvien varastotilojen ja monipuolisten lisäarvopalvelujen ansiosta Naantalista on kehittynyt merkittävä irtolastisatama. Naantalin satamasta on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana myös merkittävä suuryksikköliikennesatama.

Irtolastitavaraa

Erityisesti raakaöljyn, öljyjalosteiden sekä viljan ja hiilen kuljetukset tekevät Naantalista merkittävän irtolastisataman. Irtolastien osuus kokonaisuudessaan on 2/3 koko liikenteen volyymista.

Varastointia ja logistisia lisäarvopalveluita Naantalin satamassa on käytössä sekä avoimia että katettuja varastoja, siiloja ja säiliöitä.

Tavarankäsittelyssä panostetaan asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun. Normaalien ahtaus- ja varastointipalvelujen lisäksi on tarjolla monipuolisia logistisia lisäarvopalveluja.

Suuryksikköliikennettä

Roro-/Ropax-aluksilla kulkeva suuryksikköliikenne on kokonaisliikenteestä mitattuna 1/3.

Yli puolet Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja trailerliikenteestä lautoilla kulkee Naantalin sataman kautta, mikä tekee Naantalin satamasta Suomen johtavan Skandinavian rahtiliikenteen sataman.

Artikkeli Naantalin satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan.

Kokkolan Satama on kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Kokkolassa on opittu tuntemaan toimialan logistiikka 50 vuotta jatkuneen yhteistyön tuloksena. Kaivannaisteollisuuden lisäksi Kokkolan Satama on tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessa, ja kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa.

Sataman välittömässä läheisyydessä on Kokkolan Suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park (KIP). Suurteollisuusalue on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Alueella toimii yli 60 yritystä, jotka työllistävät noin 2 000 työntekijää. Myös suurteollisuusalueelle investoidaan vahvasti. Vuosien 2012 ja 2013 aikana Kokkola Industrial Parkissa toimivat yritykset ovat kertoneet yhteensä 110 miljoonan euron lisäinvestoinneista Kokkolaan.

Kolmen satamanosan tehokas kokonaisuus

Kantasatama, Syväsatama ja Hopeakiven satama muodostavat tehokkaan ja sen myötä asiakkaille kuljetushinnaltaan huokean kokonaisuuden. Sataman monipuolinen palveluvarustus mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeisiinsa sopiva palvelu.

Kokkolan Sataman ydinliiketoimintaa

• Kuivan irtotavaran tehokas käsittely
• Laadukkaat puitteet kappaletavaran käsittelylle
• Nesteiden käsittelyyn tarvittava infrastruktuuri
• Monikäyttöiset varasto- ja terminaalitilaratkaisut sekä runsaasti kenttäalueita varastointia varten

Sataman kilpailuedut

• Sijainti. Kokkolan Satama voi palvella kilpailukykyisesti merkittävää osaa Suomen vienti- ja tuontikuljetuksia
• Syväväylä. 14 metrin väylä Syväsatamaan, johon voi liikennöidä Panamax ja Cape size luokan laivoilla
• Yhteydet. Hyvät ja kehittyvät rautatie- ja maantieyhteydet muualle Suomeen ja Venäjälle
• Kehittäminen. Jatkuva infrastruktuurin kehittäminen ja investoiminen tehokkaisiin käsittelylaitteisiin
• AWT-terminaali. Joka sään terminaali (AWT) tarjoaa ainutlaatuiset puitteet kappaletavaran käsittelyyn

Sataman menestystekijät

• Riittävä kapasiteetti
• Asiakaslähtöinen palvelu
• Välitön palvelun saatavuus
• Kilpailukykyinen hinnoittelu
• Asiakaslähtöinen sataman kehittäminen
• Uusimpien käsittelytekniikoiden käyttö

Artikkeli Kokkolan satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Kemin Satama Oy

Pohjoisin sijainti on merkittävä etu kuljetusten kokonaiskustannuksissa

Kemin Satama Perämerellä on erinomainen vienti­ ja tuontisatama Pohjois­Kalotin teollisuudelle. Sen kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin alueelle Venäjälle.

Viennin päätuotteet ovat puunjalostusteollisuuden tuotteita: selluloosa, paperi ja kartonki. Uusina vientituotteina ovat kaivosteollisuuden rikasteet. Kemin Satama toimii Lapin polttoainehuollon tuontisatamana. Erityisesti kaivosteollisuus tuo koneita, laitteita ja raaka­ aineita Kemin Sataman kautta. Perämerenkaaren tuulipuistojen voimaloiden komponentit tuodaan Lapin Syväsatama Ajokseen, josta on esteetön yhteys (7 km) E75­moottoritielle. Maakuljetukset minimoituvat käyttämällä käyttämällä Euroopan Unionin pohjoisinta kaikelle tavaralle ja kaikille toimijoille avointa yleistä satamaa.

Pian 50 vuoden ajan luotettava jäänmurto­ ja hinauspalvelu on varmistanut häiriöttömän ympärivuotisen ja joustavan liikennöinnin Pohjois­Kalotin ja muun maailman välille.

Kattavat reitit keskeisiin yhteyssatamiin

Kemin Satamalla on säännölliset laivalinjat ja ­yhteydet Euroopan tärkeimpiin satamiin kuten Lybeckiin, Antwerpeniin, Zeebruggeen, Göteborgiin ja Tilburyyn. Linjaliikenne on säännöllistä ja aikataulutettua, vuoroja on useita viikossa. Yhdysvaltojen Philadelphiaan liikennöidään myös säännöllisesti. Liikennettä on myös muihin Pohjanmeren satamiin sekä Välimerelle ja Pohjois­Afrikkaan.

Viikoittainen konttien feeder-­linja yhdistää Kemin sekä Hampurin, Bremerhavenin ja Antwerpenin. Kemin Satamassa konttivarustamot pitävät konttivarastoaan.
Laivoissa on kapasiteettia tarjolla myös muille asiakkaille.

Sataman tehtävät

Kemin Satama Oy:n tehtävät koostuvat hallinnollisista tehtävistä sekä satama­ ja aluspalveluista. Lisäksi tehtäviin kuuluvat satama­alueen kunnostus­ ja rakennustyöt sekä markkinointi.

Satama­ ja aluspalveluihin puolestaan kuuluvat kaikki ne käytännön työt, joilla edesautetaan laivojen liikkuvuutta, huoltoa, lastiliikennettä ja yhteydenpitoa yhteistyötahoihin. Lisäksi satamalaitos hankkii ostopalveluina myös eräitä sataman toimintaan liittyviä palveluja sataman käyttäjille.

Kunnostus­ ja rakennustyöalueeseen kuuluu Veitsiluodon satama­alue sekä Ajoksen satama­alueella tiet, kiinteistöt ja rautatiet. Näihin tehtäviin kuuluvat myös laitureiden rakentaminen ja huolto. Sataman tehtävät sisältävät lisäksi Ajoksen satama­altaan ja sataman omistuksessa olevien putkilinjojen kunnossapidon sekä myös sopimuspohjaisesti uusien putkilinjojen rakentamisen. Kemin Sataman tehtäviin kuuluu myös kiinteän omaisuuden mahdollisesta vuokraustoiminnasta vastaaminen.

Kemin Satama pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään kestävän kehityksen periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristövaatimusten huomioon ottamista sataman rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, energian tehokasta käyttämistä ja alusten jättämien sekä omassa toiminnassa syntyvien jätteiden asianmukaista keräystä, lajittelua ja kierrättämistä.

Kemin Satama Oy:n toimintajärjestelmä koostuu sertifioidusta ympäristö ISO 14001, työterveys, työturvallisuus OH­SAS 18001 ja laatujärjestelmästä ISO 9001.

Ympäristöjärjestelmämme sisältää mm. ympäristövaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin, parannustoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, ympäristövaikutusten valvonnan, tiedonkulun ja hätätilanteisiin varautumisen. Ympäristön laatujärjestelmällä pyrimme vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia ja kohottamaan ympäristötietoisuutta omien työntekijöiden sekä satamassa toimivien sidosryhmien keskuudessa.

Kemin Sataman ympäristölupa vuodelta 2013 velvoittaa tekemään jatkuvaa ympäristön tarkkailua. Ympäristöluvan velvoitetarkkailu laadittiin yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa. Velvoitetarkkailu pitää sisällään mm. jätteen kertymisen, päästöt mereen ja ilmaan.

Kemin Satamassa seurataan veden laatua ja tehdään hiukkasmittauksia ympäristöluvan tarkkailu­ ja seurantavelvoitteiden mukaisesti. Lapin elinkeino­, liikenne­ ja ympäristökeskuksella ei ole ollut huomauttamista tuloksien suhteen.

Satamanosat

Kemin Satama Oy hallinnoi Ajoksen ja Veitsiluodon satamia sekä Öljysatamaa, joka on osa Ajoksen satamaa.

Lapin syväsatama Ajos

Ajoksen sataman kautta on mahdollisuus tuoda öljytuotteita, kemikaaleja, lipeää sekä bulk­ tuotteita kuten raakapuuta, haketta, paperin täyteaineita, esim. kaoliinia, sekä kontteja.

Vientipuolella Ajos soveltuu metsäteollisuuden tuotteiden, paperin, sellun, kartongin, sahapuutavaran sekä metalliteollisuuden tuotteiden vientiin. Ajoksesta on mahdollista viedä myös bulk­tuotteita, esimerkiksi rautaromua ja puupellettiä. Kontteihin lastattu vientitavara voi tietenkin olla hyvinkin monenlaista.

Kolme kertaa viikossa lähtevä linjaliikenne Eurooppaan ja kolmen viikon välein kulkeva linja Pohjois­Amerikkaan takaavat hyvän frekvenssin tavaroiden kuljettamiseen. Ajoksen sataman 10,0 metrin laiturisyväys mahdollistaa suurimmillaan noin 30 000 tonnin kertalaivauksen.

Veitsiluoto

Veitsiluoto toimii tuonnin osalta lähinnä Stora Enson Veitsiluodon tehtaan raaka­aineiden tuontisatamana. Satamaan tuodaan pääasiassa raakapuuta ja kalkkia.

Öljysatama

Kemin Öljysatama on osa Ajoksen satamaa. Sen kautta tuodaan Lapin ja Oulun alueille öljytuotteita rannikkokuljetuksina. Öljysatamassa on kaksi kevyiden polttoaineiden ja yksi raskaan öljyn purkauslinja sekä kemikaaliputkilinja.

Kemin Sataman tulevaisuudennäkymiä

Satama­alueen yhteydessä on pienteollisuusalue SARANA, joka tarjoaa yrityksille toimintamahdollisuuksia paikalla, josta logistiset yhteydet ovat todella hyvät.

Välittömästi Ajoksen sataman ja Sarana-­alueen viereen suunnitellaan biopolttoaineen tuotantolaitosta. Miljardin euron investointi tarkoittaisi pohjoisen puun käyttämistä raaka­ aineena. Tuotantolaitoksen toteuttaisi kiinalaistaustainen Kaidi­yhtiö. Tarvittavat ympäristöselvitykset, liikennesuunnitelmat, vuokra­alue tms. ovat valmiina investointipäätöksen tekemistä varten.

Kaivostoiminta Pohjois­Kalotin alueella lisää liikennevirtaa sekä tuonnin (mm. koneiden osia, kuljettimien osia, kaivoskoneita) että viennin (malmirikasteet) puolella. Kemin Sataman kautta hoidetaan kuljetuksia Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimpiin osiin. Kemin Sataman tavoitteena on avata kuljetusreitti Luoteis­-Venäjälle, lähes miljoonan asukkaan Murmanskin alueelle, jossa on useita raskaan teollisuuden ja kaivostoiminnan yhtiöitä.

Lapin alueella valmistelun alla olevista kaivoshankkeista merkittävimmät ovat Soklin fosfori ja Kolarin rautamalmit. Rikasteiden kuljetusmäärät, yhteensä yli 3,5 Mtn/vuosi kiinnostavat Kemin Satamaa. Aikaisintaan vuonna 2020 käynnistyville hankkeille onkin tarjottu infrastruktuuria Ajoksesta.

Artikkeli Kemin satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Hangon Satama on yksi merkittävämpiä kansainvälisten merikuljetusten solmukohtia Suomessa. Hanko sijaitsee Suomen eteläisemmällä kärjellä, sieltä on suora yhteys avoimelle Itämerelle.

Länsisatama

Länsisatamaa käytetään paperin vientiin, autojen tuontiin sekä container- ja traileriliikenteeseen. Länsisatamassa vierailee vuosittain noin 1 300 alusta.

Ulkosatama

Ulkosatamaa käytetään enimmäkseen autotuontisatamana ja purkauspaikkana. Ulkosatamassa vierailee vuosittain noin 250 alusta.

Päivitettyä tietoa Hankon sataman laivaliikenteestä.

Koverharin satama

Koverharin satama on vuodesta 2015, ollut Hangon Satama Oy:n hallinnassa. Hangon Satama on Suomen nopeiten kasvava satama jolla on yli sadan vuoden kokemus sekä hyvät yhteydet Eurooppaan.

Koverharin Satama:

• lat 59° 52,74’N long 23° 13,50’E.
• 600 ha maa aluetta
• fokuksena bulk tavara
• satamatoiminnot, terminaalitoiminta, tavaran käsittely

Artikkeli Hangon satama julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.