Vaikka tänä päivänä huolintatoiminnassa pyritään mahdollisimman paperittomaan tiedonkulkuun, on siihen vielä pitkä matka. Kuljetuksissakin siihen pyritään, mutta edes Suomessa sisäisessä kotimaan liikenteessä tähän ei ole vielä päästy.

Kuljetusasiakirjat

Eri kuljetusmuodoissa on omat rahtikirjansa:

• Lentoliikenne: lentorahtikirja (Airwaybill, AWB), päärahtikirja (Master Airwaybill, MAWB), alarahtikirja (House Air-waybill, HAWB)
• Pikakuljetukset rahtikirja
• Meriliikenne: Konossementti (Bill of Lading), Merirahtikirja (Liner Waybill, LWB)
• Maantieliikenne: Kansainvälinen autorahtikirja (CMR), kotimaanrahtikirja
• Rautatieliikenne: Kansainvälinen rautatierahtikirja (CIM)

Rahtikirjan katsotaan muodostavan muiden asiapapereiden kanssa kuljetussopimuksen ja se on siten käytännössä tärkein yksittäinen asiapaperi kuljetuksissa. On tärkeätä huomata, että rahtikirjoissa on yleensä kääntöpuolella kuljetukseen liittyviä sopimusehtoja (esim. vastuut, velvollisuudet, aikarajat) ja että voivat poiketa toisistaan kuljetusmuodosta riippuen, mutta myös välillä kuljetusmuodon sisällä eri alueiden välisessä liikenteessä. Esimerkiksi reklamaatioajat ovat erilaiset kuljetusmuodosta riippuen.

Huolitsijoiden omat asiakirjat

Huolintatoimeksiannoissa tulee tilanteita, joissa huolitsijan on eri syistä annettava omia dokumentteja todentamaan asioita. Näitä tilanteita varten huolitsijoiden kansainvälinen edunvalvontajärjestö FIATA on laatinut joitain dokumentteja huolitsijoiden käyttöön kuten esimerkiksi:

• FCR (FIATA Forwarders Certificate of Receipt)
• FBL (Negotiable FIATA Multimodal Transport Bill of Lading)
• FWR (FIATA Warehouse Receipt)
• FCT (FIATA Forwarders Certificate of Transport)

Näillä asiapapereilla huolitsija voi vahvistaa tiettyjä toimintoja, varmentaa kuljetuksia tai varmistaa, että oikea vastaanottaja saa tavaran. Näillä dokumenteilla voidaan myös osoittaa, että tavara on nyt saatu huolitsijan valvontaan ja esimerkiksi FWR:n saatuaan ostaja voi siirtää maksun toiselle osapuolelle.

Tullausdokumentit

Suuri osa tullauksista tehdään nykyään sähköisesti, mutta edelleen tarvitaan erilaisia dokumentteja riippuen tilanteesta ja tullaustyypistä. Tullausta varten saatetaan tarvita kauppalaskuja, pakkauslistoja, kuljetusasiakirjoja, alkuperätodistuksia ja mahdollisia rajoiteasiakirjoja. Tuonti- tai vientilisenssejä saatetaan tarvita maahantuonnin tai maastaviennin yhteydessä. Polkumyyntiä valvotaan korotetuilla tullimaksuilla, jotta kilpailutilanne ei vääristy. Tavaroiden, joiden voidaan katsoa soveltuvan niin sanottuun kaksoiskäyttöön, vienti voi tarvita erillisen luvan.

Jakeluun ja varastointiin liittyvät dokumentit

Nämä dokumentit voivat olla esimerkiksi kuormakirjoja tai rahtikirjoja, joilla ohjataan tavaran siirto oikeaan paikkaan. Varastointitoiminnasta voidaan tuottaa erilaisia raportteja sekä varastoon otto- ja varastoon pano -lomakkeita.

Reklamaatioaika ja siihen liittyvät dokumentit

Jos huolinnan kohteena olevalle tavaralle aiheutuu kuljetusvahinko, huolitsija tehtävästään riippuen voi joutua tekemään vahingosta reklamaation vahingosta vastuussa olevalle taholle. Se edellyttää omia asiapapereitaan ja toimintamallejaan. Tämän seurauksena huolitsija saattaa joutua asiakkaan puolesta olemaan yhteydessä vakuutus- ja kuljetusyhtiöön, vaikka ei itse olisikaan ollut osallisena vahinkoon tai kuljetukseen.

Laskut

Suoritetun huolintapalvelun päätteeksi toimeksianto johtaa laskutukseen ja syntyy lasku.

• Esimerkki huolintalaskusta 1 (pdf)
• Esimerkki huolintalaskusta 2 (pdf)
• Esimerkki huolintalaskusta 3 (pdf)

Artikkeli Huolintaan liittyviä asiakirjoja julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Huolinta muodostaa kokonaisuuden, jota ei ole yhtenäisesti oikeudellisesti säännelty. Tämän vuoksi on pohjoismaisten huolintaliittojen aloitteesta kehitetty alan yhteiset pelisäännöt, Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset (PSYM). Nykyisin käytössä olevat PSYM 2015 -ehdot tulivat käyttöön 1.1.2016:

• PSYM 2015 (suomenkielinen pdf)
• NSAB 2015 (englanninkielinen pdf)

Taustatietoa PSYM määräyksistä

Ensimmäiset pohjoismaiset speditööriehdot ovat jo vuodelta 1919 ja niitä on sen jälkeen uusittu vuosina 1959, 1974, 1985, 1998, 2000 ja 2015. Vuodesta 1959 lähtien ehdot ovat syntyneet Pohjoismaisen Speditööriliiton ja neljän pohjoismaan (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) kuljetusasiakkaita edustavien elinkeinojärjestöjen neuvottelutuloksena.

PSYM 2015 –vakioehdot ovat siis Pohjoismaisen Speditööriliiton sekä pohjoismaista kuljetusasiakaskuntaa edustavien tahojen kanssa yhteisesti sovittu ehtokokonaisuus, jossa pyritty tasapuolisesti huomioimaan huolinta-alan sekä kuljetusasiakaskunnan intressit. Ilman vakioehtoja monesta asiasta jouduttaisiin sopimaan joka kerta erikseen kuljetusasiakaan ja huolitsijan välillä kv-kuljetustoimeksiannoissa, joita tehdään lukumäärällisesti paljon. PSYM -ehdoilla sujuvoitetaan merkittävästi Pohjoismaiden ulkomaankaupaan liittyvien kuljetusten ja logistiikkapalveluiden kustannustehokasta hoitoa.

PSYM 2015 -ehdoissa Suomea neuvotteluissa ovat kuljetusasiakkaiden puolesta edustaneet Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi sekä Rahdinantajain neuvottelukunta. Huolintapuolen osalta on Suomessa vastuutahona toiminut Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, joka on vastannut Suomen osalta myös ehtojen julkaisusta sekä suomennoksesta.

Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset määrittelevät huolitsijan ja toimeksiantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ne sisältävät määräykset huolitsijan vastuusta kuljetusoikeuden eri konventioiden mukaan (esim. CMR, COTIF, Haag-Visbyn -säännöt sekä Montrealin konventio).

PSYM 2015 -ehtojen soveltaminen huolintatoimeksiannoissa

Ehtoja sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin huolintatoimeksiantoihin, joita Pohjoismaisen Speditööriliiton kansallisten jäsenliittojen jäsenyrityksen hoitavat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, eli ehtoja käytetään varsin yleisesti Pohjoismaiden ulkomaankaupan kuljetuksissa.

Suomessa ehdot tulevat yksittäisen huolintasopimuksen osaksi, mikäli huolintayritys on tarjouksessaan viitannut ehtoihin tai ehtojen soveltamisesta on sovittu huolintasopimuksen osapuolten kesken. Koska PSYM -ehdoissa on kyse vakioehdoista, niin huolintasopimuksen osapuolten kannalta turvallisinta on, että viittauksen tai erillisen sopimuksen lisäksi PSYM-ehdot lisätään liitteeksi huolintatarjoukseen tai -sopimukseen, sillä vakioehtojen soveltuvuuden kannalta on oleellista, että vastapuolella on ollut mahdollisuus tutustua vakioehtojen sisältöön.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi huolitsijan on syytä viitata Pohjoismaisen Speditööriliiton ehtoihin ja ehtojen sisältämään panttioikeuteen jo laatiessaan asiakkaalleen huolintatarjousta esim. seuraavasti: ”Kaikki toimeksiannot suoritetaan Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisten määräysten (PSYM 2015) mukaan, jotka sisältävät laajennetun panttioikeuden” ja lisätä PSYM 2015 -ehdot tarjouksen liitteeksi. Edellä mainitun tekstin on hyvä olla myös huolitsijan laskulomakkeissa jo valmiiksi painettuna.

Jos huolitsija haluaa jättää soveltamisalan ulkopuolelle PSYM 2015 -ehtojen kohdat, joissa on määräyksiä aikatakuukuljetuksista tai huolitsijan vakuuttamisvelvollisuudesta varastointitoimeksiantojen yhteydessä, voi em. viittauksen ehtoihin kirjata seuraavasti: Kaikki toimeksiannot suoritetaan PSYM 2015 -ehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta 7 §:n 2 momentissa ja 19 §:n B-kohdassa tarkoitettua aikalupausta sekä 25 §:n A.1 -kohdassa mainittua vakuuttamisvelvoitetta. Kyseisten pykälien rajaaminen soveltamisalan ulkopuolelle on huolintayrityksille monesti tarpeen, sillä useat suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat rajanneet kyseiset pykälät huolintavastuuvakuutusten kattaman korvauspiirin ulkopuolelle.

PSYM 2015 -ehdot eivät sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, kuinka toimeksianto on hoidettava. Huolitsijalla on yleinen huolenpitovelvollisuus toimeksiantajan eduista. Suurin osa huolintasopimuksista solmitaan vuosisopimuksina ja PSYM 2015 -ehdot ovatkin muodostuneet näissä sopimuksissa usein osapuolten väliseksi kauppatavaksi.

Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti PSYM 2015 -ehtojen sisältöä ja käytäntöön soveltamista eri vastuutilanteissa. Vastuukysymykset kiinnostavat aina silloin, kun jotain on mennyt ”pieleen” ja aletaan etsiä vastuunkantajaa. PSYMin sisältämät vastuupykälät tulevat sovellettaviksi, ellei pakottavasta kuljetusoikeudellisesta lainsäädännöstä (esim. tiekuljetussopimuslaki/CMR, merilaki, Montrealin konventio jne.) muuta seuraa.

Huolitsijan vastuut jaetaan PSYM 2015 -ehdoissa seuraavasti:

• Huolitsijan vastuu sopimusosapuolena (15-21 §:t)
• Huolitsijan vastuu välittäjänä (22-24 §:t)
• Huolitsijan vastuu varastoinnissa (25 §)

Lisäksi ehdoissa on määräyksiä huolitsijan vastuusta niistä tahoista, joita hän on käyttänyt tehtävän suorittamiseen (alihankkijat).

Huolitsijan rahdinkuljettajan vastuu eri kuljetusmuodoissa

Jos huolitsija ja toimeksiantaja ovat tehneet erityisen sopimuksen tietyn kuljetusmuodon käyttämisestä tai jos osoitetaan, että katoaminen, väheneminen, vahingoittuminen tai viivästyminen on tapahtunut, kun tavara on kuljetettu tietyllä kuljetusvälineellä, huolitsija vastaa sen sijasta, mitä PSYM 2015 -ehdoissa on määrätty, tällaista kuljetusmuotoa koskevien lainmääräysten ja yleisesti käytettyjen ja hyväksyttyjen kuljetusehtojen mukaisesti kaikissa tapauksissa, joissa tällaiset lainmääräykset ja ehdot poikkeavat PSYM-ehtojen huolitsijan sopimusvastuuta koskevista pykälistä (6 §:n 2 ja 3 mom sekä 15-21 §:istä).

Esimerkiksi jos huolitsija ja toimeksiantaja ovat sopineet kuljetuksen toteutettavaksi merikuljetuksena, tällöin huolitsijan vastuu määräytyy ensisijassa merikuljetuksia koskevan pakottavan merilain säädösten mukaan ja vasta sen jälkeen tulevat PSYM-ehdot sovellettaviksi.

Tärkeää on tiedostaa, että vastuujärjestelmät vaihtelevat eri kuljetusmuodoissa. Erot tulevat esiin vastuuperusteissa, vastuunrajoitusmäärissä sekä reklamaatio- ja vanhentumisajoissa.

Korvaukset ja niiden rajoitukset

Mikään korvaus ei kuitenkaan saa ylittää kuljetusasiakkaalle vahinkotapauksesta syntynyttä vahingon määrää. Vahinkotilanteissa on kuljetusasiakkaan tehtävänä osoittaa syntynyt vahingon määrä.

Lyhenteet:

• TKSL = Tiekuljetussopimuslaki
• CMR = Kansainvälisiä tiekuljetuksia koskeva yleissopimus
• ML = Merilaki
• RKL= Rautatiekuljetuslaki
• CIM = Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) tavarankuljetusta koskeva vastuuliite
• MYS = Montrealin yleissopimus
• SDR = Special Drawing Right (erityisnosto-oikeus). SDR on IMF:n noteeraama laskennallinen korivaluutta, joka sisältää useita eri valuuttoja sovituissa suhteissa.

Reklamaatioajat

Tavaran vahingoittuessa tai viivästyessä kuljetusasiakkaan tulee reklamoida. Ulkonaisesti havaittavien vahinkojen osalta reklamaation tulee tapahtua heti tavaran vastaanoton yhteydessä ja piilevien vahinkojen tilanteissa tietyssä kuljetusmuodoittain vaihtelevassa ajassa. Koska reklamaation laiminlyönnistä seuraa kannevallan menettäminen tai todistustaakan kääntyminen vahingoittumisesta, on tärkeää, että reklamaatioaikoja noudatetaan.

Vanhentumisajat eri kuljetusmuodoissa

Vanhentumisaikojen osalta eri kuljetusmuotojen määräykset ovat lähempänä toisiaan. Kanne huolitsijaa/rahdinkuljettajaa vastaan on pääsääntöisesti nostettava vuoden kuluessa maantie-, meri- ja rautatiekuljetuksissa. Lentokuljetuksissa yleinen vanhentumisaika kanneoikeudelle on kuitenkin 2 vuotta. Ellei kannetta nostata em. aikarajoissa, kuljetusasiakkaan oikeus saada korvausta huolitsijalta/rahdinkuljettajalta vanhenee.

Artikkeli PSYM – Pohjoismaisen speditööriliiton yleiset määräykset julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Viejän/tuojan/muun toimeksiantajan (asiakas) ja huolintayhtiön välisen suhteen määrää heidän välisensä huolintasopimus, jossa sovitaan huolintayhtiön asiakkaalle tarjoamista huolinta- ja logistiikkapalveluista.

Huolintasopimuksen tekemisen ajankohta ja menetelmät riippuvat kulloinkin kyseessä olevasta kaupasta sekä huolinta-asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrästä ja laajuudesta. Asiakas usein pyytää huolintaliikkeiltä tarpeensa mukaan joko huolintatarjouksen lähtö- ja kohdemaan kuluista tai huolinta- ja kuljetustarjouksen. Huolintaliike vastaa tarjouksellaan ja ohjeistuksella, miten tarjous hyväksytään ja otetaan tuotantoon.

Mikäli asiassa ei muuta ole sovittu, huolintasopimus syntyy myös tarjouksen mukaisen toimeksiannon tilaamisella. Jos huolintapalveluja tarjoava huolintaliike on toimittanut tilaajalle tarjouksensa mukana tai aiemmin Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset (PSYM) ja ilmoittaa suorittavansa palvelunsa näiden vakioehtojen mukaisesti, niin ne tulevat myös osaksi huolintasopimusta. Huolintasopimus on hyvä aina tehdä tai vahvistaa kirjallisesti mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi puolin ja toisin.

Huolitsijan tehtävät/velvoitteet

Huolintasopimuksessa huolintayhtiö sitoutuu:

• suorittamaan hänelle asetetut tehtävät
• tekemään tarpeelliset sopimukset kolmannen osapuolen kanssa omissa nimissään toimeksiantajan laskuun
• noudattamaan sovittuja Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisiä määräyksiä
• siltä osin kuin näin on sovittu, maksamaan asiakkaan puolesta huolintalaskulla veloitettavat erät kuten rahdit, mahdolliset verot ja maksut jne. sovittua korvausta vastaan

Huolitsijan yleiset sopimusoikeudelliset velvollisuudet huolintasopimuksen mukaan ovat:

• toimimisvelvollisuus ja toimintaohjeiden noudattamisvelvollisuus
• tarkastusvelvollisuus
• lojaliteettivelvollisuus

Toimimisvelvollisuus alkaa, kun huolitsija ja asiakas ovat sopineet yhteistyöstä ja huolitsija on vastaanottanut toimeksiannon. Huolitsijan tärkein velvollisuus on toimia sopimuksessa sovitulla tavalla ja asiakkaansa edut varmistaen. Toimimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat edustajien valitseminen, rahdinkuljettajan valitseminen ja toimintaohjeiden toimittaminen näille. Asiakkaan antama kuljetusohje velvoittaa huolitsijan ohjeen mukaisiin toimenpiteisiin kuten suunnittelemaan kuljetuksen, valitsemaan yhteistyökumppanit ja tekemään tarvittavat sopimukset. Toimenpiteitten tulee johtaa huolintasopimuksen ja kuljetusohjeen mukaisen tehtävän täyttämiseen.

Tarkastusvelvollisuudella ymmärretään huolitsijan velvollisuutta tarkastaa mm. kuljetettavan tavaran ja pakkauksen kunto, lukumäärä, merkit, numerot, asiapaperit ja muut tarvittavat seikat eri vaiheissa sen ollessa normaalein, tavanomaisin toimenpitein mahdollista.

Huolitsijan on myös tiedotettava asiakkaalleen mahdollisista poikkeavuuksista ja yllättävistä olosuhteista toimeksiannon täyttämisen aikana, mikäli se on mahdollista. Mikäli asiakkaaseen ei saada yhteyttä, huolitsijan tulee yleisen lojaliteettivelvollisuuden perusteella oma-aloitteisesti pyrkiä toimimaan asiakkaan parhaaksi, siten että asiakkaan edut turvataan.

Asiakkaan velvoitteet

Huolintasopimuksessa asiakas puolestaan sitoutuu maksamaan huolitsijalle sopimuksen mukaisen palkkion huolintapalvelujen suorittamisesta sekä noudattamaan PSYM:ssä toimeksiantajalle säädettyjä muita velvollisuuksia.

Huolintatoimeksiannon asianmukainen suorittaminen edellyttää, että huolitsijalla on huolintatoimeksiannon toteuttamiseksi tarvittavat tiedot käsillä. Huolintatarjousta tai -sopimusta varten asiakkaan tulee antaa huolitsijalle riittävät ja totuudenmukaiset tiedot muun muassa:

• kuljetettavasta tavarasta, sen erityisominaisuuksista (vaaralliset aineet jne.) sekä määrästä lähetyksen koosta
• pakkauksesta
• toimituksen lähtö- ja määräpaikasta
• toimituksen lähtövalmiudesta ja tarvittavasta saapumisajasta määräpaikkaan
• toimitusehdosta ja kuljetusehdosta
• maksuehdosta
• mahdollisista remburssin ehdoista huolintaan ja kuljetukseen
• tavaran kuljetuksen aikaisesta vakuutusturvasta
• vuosisopimustapauksissa koko kauden määrät, kuinka usein lähetyksiä on ja mitkä ovat kohdepaikkakunnat/lähtöpaikkakunnat

Vuosisopimukset

Jos asiakkaalla on vuoden mittaan useita lähetyksiä, kannattaa hänen tehdä huolintayhtiön kanssa vuosisopimus. Käytännössä tämä sopimusmalli on kaikkein yleisin käytössä oleva sopimusmuoto. Vuosisopimuksessa sovitaan paitsi huolinta- ja kuljetushinnoista, niin myös kuljetettavista ja käsiteltävistä määristä..

Vuosisopimuksessa asiakas sitoutuu sovitun jakson ajaksi käyttämään asianomaista huolintaliikettä. Vuosisopimus voidaan tehdä myös maakohtaisesti siten, että parhaat resurssit omaava huolintaliike hoitaa esim. tietyt maakohtaiset huolinta- ja kuljetustoimeksiannot sovitun toimitusjakson ajan.

Kun asiakas hoitaa kaikki vienti- ja tuontitapahtumat yhden huolintaliikkeen kanssa, saadaan monia käytännön etuja. Huolitsijalle voidaan jättää pysyvät huolintaohjeet, joten tulevasta toimeksiannosta voidaan ilmoittaa puhelimitse, sähköisesti tai muita yhteyksiä käyttäen. Toiseksi huolintatapahtuma tulee erittäin sujuvaksi asioita hoitavien henkilöiden oppiessa tuntemaan toistensa toimintatavat. Kolmanneksi käytännön vastuukysymykset ja toimintatavat tulevat entistäkin selvemmiksi.

Artikkeli Huolintasopimus ja osapuolten tehtävät julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Jos on huolitsijoiden tarjoamien logistiikkapalvelujen kirjo muuttunut paljon viimeisinä vuosikymmeniä, niin suuresti on muuttunut myös huolitsijoiden suorittama tullaustoiminta viimeisen 20 vuoden aikana, sillä 1990-luvulla Suomen EU:n jäsenyyden myötä Suomesta tuli osa yhteisön tulliliittoa, jossa

• EU-maiden keskinäisessä kaupassa tullit on poistettu
• tavaroiden alkuperäsääntöjä ei sovelleta
• EU:n ulkopuolisiin maihin sovelletaan yhteistä tullitariffia ja yhtenäistä kauppapolitiikkaa ja
• yhteisötavaroiden kauppa ja muu vaihto tapahtuu sisämarkkinasäännöin.

Suomen EU-jäsenyyden myötä tulivat käsitteet sisäkauppa ja ulkokauppa merkittäviksi vedenjakajiksi huolintayrityksen tarjoamiin palveluihin. Tämä toi uuden haasteen huolitsijan rooliin ja toimintaan.

Sisäkauppa

Sisäkauppaa on se kauppa, mikä tapahtuu EU:ssa alueella toimivien osapuolten välillä ilman tulli- tai muita viranomaismuodollisuuksia eli aivan kuten itse kauppa tehtäisiin Suomessa Suomen rajojen sisällä. Kaupankäyntiin kuuluva rahaliikenne on myös helpottunut sisäkaupassa, kun EU:n laajuisesti on sovittu pankkien noudattamasta maksukäytännöstä (ns. SEPA-maksut).

Sisäkauppa on mahdollistanut sen, että niin yritykset kuin yksityiset kuluttajat saivat mahdollisuuden kaupankäyntiin EU-alueella, mikä aiemmin oli ollut pitkälti tukku- ja agentuuriliikkeiden varassa. Myös verkkokaupan yleistyminen on edistänyt EU:n sisäkaupan kasvua.

Ulkokauppa

Ulkokauppaa käydään sellaisten toimijoiden välillä, jotka kuljetuttavat tavaraa yli EU:n ulkorajojen tai tavara tulee esimerkiksi EU:n sisällä olevasta tullivarastosta. Tämä edellyttää, että tavara asetetaan tullimenettelyyn sen saapuessa EU:hun. Tällöin tavaraan kohdistetaan erilaisia valvonta- ja testaustoimia esimerkiksi terveys- ja turvallisuussyistä ja tuotavista tavaroista saatetaan edellyttää erilaisia erityisdokumentteja kuten alkuperätodistuksia ja tuontilupia.

EU-alueelle tuotavasta tavarasta kannetaan mahdollisesti myös tullimaksua Euroopan yhteisön käyttämän tullitariffin eli niin sanotun TARICin mukaisesti. Tavaran tuontia/vientiä EU:hun/EU:sta valvotaan myös kauppapoliittisten tai muiden poliittisten syiden takia.

Sisä- ja ulkokaupan tilastot

Tulli kerää ja julkaisee Suomen virallisen ulkomaankauppatilaston. Ulkokaupan tilastotiedot Tulli saa tullaustiedoista. Sisäkaupan tilastot kootaan yritysten antamista tilastoilmoituksista eli ns. Intrastat-järjestelmästä. Sisäkaupan Intrastat-järjestelmä perustuu kaikkia EU-jäsenmaita sitoviin asetuksiin.

Tutustu Tullin tilastoihin.

Periaatteessa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset ja yhteisöt ovat tiedonantajia eli velvollisia antamaan tilastotietoja. Kuitenkin jokainen EU:n jäsenmaa määrittelee kalenterivuosittain vuosituonnin ja -viennin arvoon perustuvan tilastointirajan. Osa huolintayrityksistä tarjoaa asiakkailleen huolintapalvelua, jossa huolintayritys hoitaa asiakas yrityksen puolesta tilastotietojen toimittamisen Tullille.

Yrityksen tai yhteisön ei itse tarvitse seurata kynnysarvojen mahdollista ylittymistä, vaan Tulli lähettää ilmoituksen, kun tuonnin tai viennin arvo kalenterivuoden alusta laskettuna ylittää tilastointirajan. Lisätietoja löytyy tullin.

Tuontitullaus

Itse tullaustoiminta eli tuontiselvitys on muuttunut vuosien aikana huomattavasti. Kun aiemmin suorassa tullauksessa toimittiin joko huolitsijan rekisterinumeron (luottonumeron) perusteella siten, että verot ohjautuivat huolitsijan kautta tai huolitsijan asiakkaan rekisterinumeron (luottonumeron) kautta, on tilanne nykyään aivan toinen. Nyt erotetaan kolme merkittävää toimintamuotoa tuontitullauksessa:

• Suora edustus – edellyttää aina tullille annettavaa täysimääräistä vakuutta.
• Välillinen edustus – edellyttää aina vakuuden ja huolitsija vastaa ensi kädessä tullivelasta, mutta myös loppuasiakas on huolitsijan kanssa vastuussa tullivelasta yhteisvastuullisesti.
• Suora edustus takaajan vastuulla – edellyttää vakuuta ja huolitsija vastaa tullivelasta, mutta jälkikannosta vastaa loppuasiakas (tämä tullausmuoto on käytössä vain Suomessa).

Huolitsijat mahdollistavat yllä mainitut toiminnot asiakkaille, tarvittaessa esimerkiksi asettavat oman vakuutensa asiakkaan lukuun ja mahdollistavat täten tullauksen ilman että asiakkaan tarvitsee itse asettaa vakuutta tai muutenkaan sopia tullin kanssa mitään erikseen.

Huolitsijan ”työkalut” tuontitullauksessa ovat sähköisiä tuonti-ilmoituksia käsittelevä Suomen tullin tietojärjestelmä, niin sanottu ITU-tullaus, sekä toimeksiantajan antamat asiapaperit, joista tärkeimmät ovat kauppalasku, pakkalista, tarvittavat EUR-tavaratodistukset tai muut alkuperätodistukset ja lisenssit.

Itse tullaukseen vaikuttavat moninaiset säädökset, ohjeet ja rajoitukset. Ne muuttuvat, tulee uusia nimikkeitä, toisia poistuu, polkumyyntiin liittyviä rajoitteita syntyy ja poistuu. Tämä edellyttää huolitsijoilta jatkuvaa seurantaa ulkokauppaa koskevien määräysten muuttumisesta. Koska EU:n raja on ulkoraja, siitä seuraa, että EU-viranomaiset päättävät ulkokauppaa koskevista asioista. Itse tullaus tehdään nykyään pääosin sähköisiä tullausjärjestelmiä hyväksikäyttäen, mutta tullin tekemät tarkistukset saattavat edellyttää asiapapereiden tai kuljetettavien tavaroiden tai näytekappaleiden toimittamista tullille hyväksyttäväksi.

Vientitullaus

Itse tullaus eli vientiselvitys tapahtuu samalla lailla sähköisesti ja perustuu samaan tullitariffiin eli TARICiin. Asiapaperit ovat periaatteessa samat. Toiminta perustuu pitkälti asiapapereihin ja sähköisiin tullauksiin. Merkittävä kohta viennissä on EU:n rajanylityspaikka ja se edellyttää erityyppisiä sähköisiä ilmoituksia huolintayhtiöltä tullille ja rahdinkäsittely-yhtiöille, jotta tulli voisi varmistua siitä, että tavara on jättänyt yhteisöalueen. Tullilta saatu päätös viennistä on tärkeä, koska sillä voidaan vahvistaa, että vienti on fyysisesti suoritettu, ja se mahdollistaa esimerkiksi alv-vähennyksen huolitsijan asiakkaalle eli tavaran viejälle.

Passitus

Passitus on tullivalvonnan alaisuudessa yhteisöalueen sisällä tapahtuva tavaran siirto toisessa maassa tapahtuvaa tullausta varten tai passitus sellaiseen paikkaan, josta tavara viedään yhteisöalueelta tullaamatta sitä. Tavaran kuljettamista varten yhteisöalueen sisällä asetetaan tullille vakuus. Tavoitteena on, että kun tavarat saapuvat määräpaikkaan, passitukset voidaan sähköisesti päättää eli päättävä tulli vahvistaa lähettävälle tullille, että tavara on saapunut määräpaikkaan jatkotoimenpiteitä varten. Tällöin asetettu vakuus voidaan vapauttaa. Huolitsijan hoitavat säännöllisesti asiakkaidensa tavaroiden passittamista, joko asiakkaan omalla tai huolintayrityksen passitusvakuudella.

Tulliperuutukset ja –oikaisut

Huolitsija hoitaa tässä huolintapalvelussa toimeksiantajansa puolesta kaiken sen paperityön, jota tarvitaan siksi, että toimeksiantajan lukuun voidaan anoa tullilta takaisin väärin maksettuja tulleja ja veroja. Esimerkiksi, jos toimeksiantajan itsensä suorittamassa tullauksessa on syystä tai toisesta tapahtunut erhe, huolintayhtiö, jonka erityisosaamiseen tullauksen syvempi osaaminen kuuluu, voi tietyissä tilanteissa pystyä oikaisemaan tullauksessa tapahtuneen virheen asiakkaansa eduksi.
Viranomaisten vaatimukset kuljetusten ennakkoilmoittamisesta

Lisääntynyt uhka käyttää kuljetuksia tai tavaroita terrorismin aseina on johtanut siihen, että useat maat ovat sopineet erityyppisistä toimenpiteistä, joilla pyritään valvomaan ja estämään väärinkäytöksiä. Tässä toiminnassa on mukana koko EU. Näistä kuljetusten eri seurantamalleista käytetään erilaisia lyhenteitä, mutta ne ovat tarkoitusperältään varsin samanlaisia. Näitä ovat muun
muassa:

• AREX = Arrival Exit Information (käytetään Suomessa)
• ICS = Import Control System
• ECS = Export Control System
• ENS = Entry Summary Declaration
• AMS = Automated Manifest System (lentoliikenteessä USA:han)
• C-TPAT = Customs Trade Partnership against Terrorism (meriliikenteessä USA:han)

Alkusysäyksen tähän antoivat tunnetut New Yorkissa sattuneet, niin sanotut 9/11-tapahtumat. Nyt niitä implementoidaan eri puolilla maailmaa. Näillä pyritään turvallisiin kuljetuksiin käyttäen erilaisia sähköisiä ennakkoilmoituksia lähtevistä/tulevista tavaraeristä ja niihin liittyvistä toimijoista. Näihin toimintoihin liittyvät myös vaatimukset rahdin läpivalaisusta esimerkiksi lentoliikenteessä, toimijoiden sertifioimisesta sekä viranomaisten tekemistä riskianalyyseistä. Huolintayhtiöt hoitavat asiakkaiden puolesta tarvittavia kuljetusten aikaisia ilmoitusmenettelyjä ja sähköisiä ennakkoilmoituksia tullin ja muiden viranomaisten suuntaan.

Lue lisää tullauksesta Kauppa ja tullaus -osiostamme.

Artikkeli Huolitsija ja tullaustoiminta julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Huolintayhtiöiden perustoimintoihin kuuluvat edelleen ne logistiikkapalvelut, jotka on perinteisesti totuttu liittämään huolitsijan toimintoihin. Näihin toimintoihin voidaan muun muassa lukea:

• tullauspalvelut
• kansainvälisten kuljetusten järjestäminen/välittäminen sekä
• kansainvälisiin kuljetuksiin liittyvät nouto- ja jakelupalvelut.

Tämä huolintayritysten perinteinen palvelukokonaisuus ei tule katoamaan, sillä osalle huolintayritysten asiakkaista edellä mainitut logistiikkapalvelut riittävät hyvin kattamaan heidän logistiikkapalvelutarpeensa. Huolintayritykset tarjoavat nykyään asiakkailleen kuitenkin huomattavasti laajempia kokonaisuuksia, joihin voidaan lukea useita erilaisia logistiikkapalveluja esimerkiksi oheisen taulukon mukaisesti:

Huolitsijan roolit ja tehtävät

Seuraavassa on lyhyt kuvaus osasta huolintayritysten tarjoamista eri logistiikkapalveluista:

Kansainväliset kuljetukset

Huolintayhtiöt tarjoavat ja toteuttavat asiakkailleen kansainvälisiä kuljetuksia käyttämällä kaikkia niitä kuljetusmuotoja, jotka ovat saatavilla. Tunnetuimmat ja eniten käytetyt kuljetusmuodot ovat maantie-, meri- ja lentoliikenne, mutta myös rautatieliikenne on tärkeä osa kokonaisuutta. Lisäksi monet huolintayhtiöt tarjoavat asiakkailleen muun muassa pika-, kuriiri-, projekti- ja proomukuljetuksia.

Kuljetukset toteutetaan joko suorana kuljetuksena (yksittäisenä kuljetuksena) tai yhteen lastattuna eli niin sanottuna konsolidoituna, jolloin rahtikustannuksissa saavutetaan säästöjä, kun kuljetetaan kerralla suurempi tavaramäärä. Kuljetukset voidaan hoitaa suoralla yhteydellä jonkin uudelleenlastauspisteen kautta tai yhdistelemällä erilaisia kuljetusmuotoja. Näin ollen esimerkiksi Aasiasta Keski-Eurooppaan saapuva lentokuljetus voi jatkaa matkaa Suomeen maantiekuljetuksena tai toisin päin, lähteä Suomesta maantiekuljetuksena ja jatkaa matkaa Keski-Euroopassa sijaitsevalta lentoasemalta lentoteitse Aasiaan. Samoin merikonttia voidaan kuljettaa osa matkasta kuorma-autolla, kuten satamien välillä siirtokuormauksena.

Jakelu- ja/tai noutopalvelut

Huolintayritykset toteuttavat perinteiset jakelu- ja/tai noutokuljetukset joko omalla tai hallinnassaan olevalla kuljetuskalustolla tai hyödyntämällä erilaisia alihankintaverkostoja. Huolitsija tekee usein alihankintasopimuksia usean eri kuljetusyrityksen kanssa, jotta huolintayritys voi tarjota asiakkaalleen mahdollisimman laajaa kuljetusverkostoa ja edullisia ratkaisuja menettämättä mahdollisuutta kuitenkaan olla joustava.

Konsolidointi- eli yhteislastauspalvelut

Huolintayritys voi rakentaa niin sanotun oman kuljetusputken, jossa se sopii asiakkaansa kanssa tietystä kuljetuspaketista. Tätä varten huolitsija voi kerätä useiden asiakkaidensa tavaraa tietyn aikataulun mukaisesti lähtöasemalle ja sitä kautta saada asiakkaidensa tavaroille suhteellisesti edukkaamman rahtihinnan ostamalla varsinaiselta rahdinkuljettajalta, kuten lentoyhtiöltä tai varustamolta, kerralla enemmän rahtitilaa. Tällöin huolintayritys voi tarjota asiakkaalleen edullisemman ratkaisun kuin mitä asiakas joutuisi maksamaan, jos tämän lähetys laitettaisiin erikseen yksin matkaan.

Varastointipalvelut

Huolintayritykset tarjoavat nykyään varsin monenlaisia varastointipalveluja. Kyseessä voi olla väliaikainen tai jakelu-, tai käsittelyvarastointi. Huolitsijat tarjoavat usein myös niin sanottua puhdasta varastointia, missä tavaraa säilytetään asiakkaan lukuun varastossa, mutta jossa asiakas itse järjestää tavaran noudot ja jakelut. Suomalaisen huolitsijan tarjoama varastointipalvelu voi toteutua huolitsijan omassa varastossa, huolitsijan alihankkijan tai edustajan varastossa niin kuljetuksen lähtö- tai määrämaassa taikka kolmannessa maassa.

Huolitsijan varastointipalvelu voi käsittää vain muutaman tai kymmenien tuhansien kuormalavojen määrän. Varastointipalveluun voi liittyä myös asiakkaan tilaushallinnon hoitaminen kokonaan huolitsijoiden omien sähköisten järjestelmien kautta tai esimerkiksi internetiä hyödyntäen.

Lajittelu-, pakkaus-, pakkaussuunnittelu-, laadunvarmistus- ja muut lisäarvopalvelut

Huolintayritykset voivat tarjota asiakkailleen esimerkiksi tavaroiden lajittelua, pakkausta, uudelleenpakkausta, merkitsemistä, hinnoittelua ja asentamistyötä. Niiden avulla tavaroiden turhaa siirtelyä sekä käsittelyaikaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi vaatteiden lajittelu, silittäminen ja esillepano rekille tuotteiden varastoinnin aikana. Näin toimimalla tavarat saadaan suoraan loppuasiakkaan myyntipisteisiin, ilman että ne välillä kulkevat maahantuojalle edellä mainittuja toimenpiteitä varten.

Huolitsijat voivat myös varmistaa tavaroiden laadun niiden saavuttua maahan asiakkaan antamien ohjeiden mukaisesti. Huolitsija voi tarjota asiantuntemustaan kertomalla, millainen pakkaus kuljetuksille kulloinkin on optimaalisin huomioiden ne vaatimukset, joita kullakin kuljetusmuodolla on. Tähän toimintaan voi liittyä esimerkiksi tiettyjen kuljetuspakkausten myynti tai näiden toimittajien edustajana toimiminen.

Paluu- eli kierrätyslogistiikkapalvelut

Huolintayritykset voivat tarjota asiakkaidensa tuotteille myös paluulogistiikkapalveluja, josta on kehittymässä huolintayhtiöiden palvelukokonaisuuteen uusi ja tärkeä osa-alue. Tässä palvelussa toimeksiantajalle palautetaan takaisin hänen myymänsä tuotteet esimerkiksi takuukorjausta, kierrättämistä tai jatkojalostusta varten. Myös esimerkiksi tuotteeseen käytetty pakkausmateriaali voidaan ottaa talteen, palauttaa ja käyttää uudestaan asiakkaan kanssa sovitulla tavalla.

Projektihuolinta

Suomessa useat huolintayhtiöt tarjoavat asiakkailleen projektihuolintaa ja -kuljetuksia. Projektit voivat olla mitä moninaisimpia. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi tehtaan purkaminen, kuljetus ja pystytys toisessa maassa tai sellaisen ison laitteiston kuljetus, jota ei voida hoitaa normaalikuljetuksena. Näissä tapauksissa toimeksiantoa ja siihen liittyvää kuljetusta tai siirtoa saatetaan suunnitella useita kuukausia ennen toimeksiannon suorittamista.

Terminaalipalvelut

Huolintayhtiön tarjoama palvelu voi sisältää tulliterminaalin eli varaston, jossa tullin luvalla tullaamatonta tavaraa saadaan purkaa, säilyttää, käsitellä, varastoida ja luovuttaa eteenpäin, joko tullattuna tai tullaamattomana, seuraavaan tullin hyväksymään paikkaan. Toisaalta kyse voi olla EU:n yhteisöalueella kuljetettavan tavaran lastaukseen tai purkuun tarkoitettu terminaali, joka toimii useilta toimittajilta tuotujen tavaroiden uudelleenlastauspaikkana keskitettyä, tietyn aikataulutuksen mukaista jatkokuljetusta varten (ns. cross-docking-toiminto).

Neuvonta- ja konsultointipalvelut

Huolintayhtiö neuvoo usein asiakkaitaan ostotoiminnassa, kauppasopimuksen toimitus- tai maksuehtojen valinnassa, kuljetusten reitityksessä, kuljetusvälineen valinnassa, aikatauluissa, kuljetusten hinnoissa tai opastaa asiakastaan kuljetuksen lähtö- tai määrämaan tullauksessa tai vienti-/tuontiselvityksessä.

Vakuutuspalvelut

Huolintayritys voi tarjota tai välittää asiakkailleen esimerkiksi tavarankuljetus- ja muita vakuutuksia. Huolintayhtiön toimii tällöin yhteistyössä yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa, joiden tuotteista huolintayhtiö voi tarjota asiakkaalleen tälle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Huolintayrityksen palvelu voi toisaalta rajoittua ainoastaan vakuutusten valintaan liittyvään konsultointiin tai mahdollisiin vahinkotapauksiin liittyvään neuvontaan.

Tullauspalvelut

Tullauspalveluissa huolintayritys tekee asiakkaan puolesta tullaukseen liittyvät dokumentit ja ilmoitukset sekä huolehtii kaikista tullaukseen liittyvistä tehtävistä ja muodollisuuksista. Suomessa toimintaa harjoittavat huolintayhtiöt voivat tarjota tullauspalveluja sekä Suomessa että yhteistyöverkostonsa välityksellä myös tavaratoimitusten lopullisissa kohdemaissa.

Tilastointi- ja raportointipalvelut

Tavaraa koskevasta tilastoinnista ja raportoinnista on tullut huolintayhtiöille tärkeä osa tämän asiakkaalle antamaa palvelukokonaisuutta. Huolitsijayritys tulee tekemisiin automaattisesti ja luonnostaan toimeksiantajan tavaraa käsitellessään, reitittäessään, kuljettaessaan tai tullatessaan sellaisen informaation kanssa, mikä liittyy varsinaiseen tavaraan ja sen kulkuun. Täten huolintayhtiö on usein se ainoa toimija, jonka hallussa toimeksiantajan kuljetuksiin ja hankintoihin liittyvät tiedot ovat kaikki yhdessä paikassa vähintäänkin lainsäädännön määräämän minimiajan.

Näissä tilanteissa huolitsija voi toimittaa asiakkaan materiaalivirtoja koskevat tiedot sovituilla jaksoilla ja tavoilla asiakkaan käyttöön. Niistä asiakas voi tuottaa itselleen oman toiminnan kehittämistä koskevia analyyseja ja raportteja. Esimerkiksi Suomen tulli kerää yrityksiltä tietoja niiden harjoittamasta sisäkaupasta muiden EU-maissa toimivien tahojen kanssa (ns. Intrastat-järjestelmä ja -ilmoitus). Useat huolisijat tarjoavat Intrastat-ilmoituspalvelua asiakkailleen, jotta nämä pystyvät täyttämään tullin raportointivelvoitteen asianmukaisesti.

Maksu- ja toimitusvalvontapalvelut

Asiakkaan kanssa voidaan sopia, että huolintayhtiö ei luovuta tavaraa kuljetuksen määränpäässä ennen kuin on saatu varmuus siitä, että asiakkaan sopimuskumppani on hoitanut kauppasopimukseen sisältyvät maksuvelvoitteet asianmukaisesti. Tai huolintayhtiö – saatuaan asiakkaalta remburssin – laatii tarvittavat dokumentit remburssiohjeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että huolitsijan asiakas saa maksun tavarastaan. Jos huolintayhtiön toimeksiantajana taas on tavaran ostaja, tämä voi pyytää huolintayhtiötään valvomaan ja huolehtimaan siitä, että maksun tapahduttua tavara noudetaan toimittajalta/myyjältä ja että maksettu tavara saadaan toimeksiantajan/ostajan hallintaan.

IT-palvelut

Huolintayritysten tarjoamat IT-palvelut ovat toimitusten seurantaan tai viranomaisille tehtäviin ilmoittamiseen liittyviä palveluja. Suurilla huolintayrityksillä on käytössä maailmanlaajuisia eri toimijoiden kanssa yhteen integroituja tietojärjestelmiä, joiden kautta toimitusketjun eri osapuolet voivat seurata toimitusten kulkua aina tuotantolaitokselta loppuasiakkaalle saakka. Joidenkin huolintayritysten tietojärjestelmät ovat yhteydessä jopa tuotantolaitosten tietojärjestelmiin. Yrityksillä voi olla käytössä poikkeamaraportointijärjestelmiä, joiden avulla tietoa toimituksissa tapahtuvista poikkeamista voidaan välittää nopeasti läpi toimitusketjun.

Tuotetilausten vastaanotto

Toimeksiantajalle voidaan tarjota suora yhteys esimerkiksi internetin välityksellä huolintayrityksen ylläpitämään varastoon, jossa loppukäyttäjä itse tilaa tavaran verkon kautta suoraan huolintayrityksen tietojärjestelmään ja siten käynnistää tavaran toimitukset.

Kolmansien maiden välinen liikenne

Suomen kustannustason noustua on tuotanto yhä etenevässä määrin siirtynyt ulkomaille. Toimijat ovat tätä kautta hakeneet kustannustehokkuutta, lähempää kosketusta päämarkkina-alueisiin sekä lyhyempiä etäisyyksiä asiakkaisiinsa. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut huolitsijan keskeiseen rooliin logistiikkaketjussa.

Tavaran kuljetuksesta päättävä asiakas voi olla Suomessa, mutta toisaalta tavara ei välttämättä milloinkaan kosketa Suomen maaperää. Asiakas eli toimeksiantaja toimii tässä joko ostajana tai myyjänä tai hänellä voi olla molemmat roolit. Tällöin huolitsija koordinoi tai hoitaa kaikki kuljetukseen liittyvät toiminnot saamiensa ohjeiden mukaisesti. Tämän tyyppiseen toimintaan liittyy usein se, että huolitsija maksaa asiakkaansa lukuun rahdit, verot tai muut maksut ja veloittaa ne sitten toimeksiantajaltaan. Huolitsija vie kuljetustehtävän kaikki vaiheet järjestelmäänsä ja tällaisesta ”virtuaalikuljetuksesta” voidaan sitten asiakkaalle antaa erilaista tilastomateriaalia.

Edustustoimintapalvelut

Tässä palvelussa huolintayritys edustaa kuljetusyritystä, linjaliikennettä harjoittavaa yritystä tai toista huolitsijayritystä sellaisessa toiminnassa, joka liittyy tavaran kuljetus- tai toimitusketjuun. Huolitsijan edustaman yrityksen oma lähin toimipiste saattaa sijaita toisella puolella maailmaa eli tässä palvelussa huolitsija toimii toisen yrityksen paikallisedustajana.

2PL, 3PL ja 4PL logistiikkapalvelut – Huolintayhtiön tarjoamat palvelut logistiikkatoimintojen eri ulkoistamisvaihtoehdossa

Logistiikkatoimintojen ulkoistamisen yleistyminen viime vuosikymmeninä, on tuonut uusia mahdollisuuksia logistiikkapalvelujen käyttäjille ja monipuolistanut huolintayhtiöiden tarjoamien palveluiden laajuutta.

• Ensimmäisen osapuolen logistiikassa (1PL) asiakasyritys hoitaa itse logistiikkatoimintansa suunnittelun, toteutuksen ja hallinnan omalla henkilökunnallaan ja kalustollaan.
• Toisen osapuolen logistiikassa (2PL) asiakasyritys ostaa ulkopuoliselta logistiikkayritykseltä yksittäisiä logistiikkapalveluja kuten esimerkiksi tavaroiden kuljetus, varastointi, tullaus, jne. ja vapauttaa näin itselleen mahdollisuuden keskittyä ydintoimintaansa paremmin.
• Kolmannen osapuolen logistiikassa (3PL) yritys ulkoistaa toimitusketjuun liittyviä kokonaispalveluja (ei ydinpalveluja) ulkoisille logistiikkapalvelujen tarjoajille eli 3PL-palveluntarjoajille, joita monet huolintayritykset nykyään jo ovat. 3PL-palveluntarjoaja on logistiikkapalvelujen tuottaja, joka korvausta vastaan ohjaa ja hallinnoi asiakasyrityksensä materiaalivirtoja tai niihin kuuluvia toimintoja. Ulkoistettavat logistiikkatoiminnot ovat asiakkaan oman toiminnan kannalta yleensä kuitenkin suht rutiinitoimintoja ja toimeksiantaja säilyttää vielä itsellään logistiikan ohjauksen.
• Neljännen osapuolen logistiikassa (4PL) palveluntarjoaja tuottaa logistiikkapalveluja asiakkaan koko toimitusketjussa yhdistelemällä ja koordinoimalla palveluja, palveluntuottajia, osaamista ja teknologiaa. 4PL-palveluntarjoajana toimiva huolintayritys tarjoaa tällöin asiakkaalleen kokonaisratkaisuja asiakkaan useisiin tarpeisiin yhtäaikaisesti ja jopa toimialarajojen yli sekä vastaan myös asiakkaansa logistiikan ohjaamisesta ja kehittämisestä.

Kuten edellä on todettu, niin huolintayhtiö voi toimia useissa rooleissa riippuen siitä, minkä tyyppisestä huolinta- ja logistiikkapalvelusta toimeksiantajan kanssa on sovittu. Kaikki huolintayhtiöt eivät hoida samanlaisia toimeksiantoja, vaan ne ovat saattaneet erikoistua joihinkin tietyntyyppisiin kuljetuksiin tai logistiikkapalveluihin kuten esimerkiksi raskaisiin erikoiskuljetuksiin tai projektihuolintaan. Sen vuoksi huolintayhtiöt ovat tarkoituksellisesti voineet rajoittaa monesti asiakaskenttäänsä, toiminta-aluettaan tai toimintamallejaan.

Esimerkki: Suomalaista tuontihuolintapalvelua

Artikkeli Huolintayritysten tarjoamat palvelut julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Ensimmäinen huolitsija oli kauppias itse, joka tavaroineen liikkui maasta toiseen. Kun ulkomaankauppa kehittyi ja laajeni, oli kauppiaan pakko käyttää toisissa maissa paikallisia luottamusmiehiä varmistamassa tavaroiden perille saapuminen. Näin syntyi jo keskiajan lopulla ammattimainen huolitsija, mutta vasta 1800-luvulla alkanut kuljetusvälineiden ja liikenneyhteyksien nopea kehitys on laajentanut maailmankauppaa siinä määrin, ettei varsinainen kauppias enää voi olla selvillä kaikista eri kuljetusmahdollisuuksista, kuljetusmääräyksistä eikä tuontiin ja vientiin eri maissa liittyvistä muodollisuuksista ja veroista. Näihin kysymyksiin on tarvittu perehtynyttä ammattilaista ja näin on muodostunut huolitsijan ammatti sen perinteisessä muodossaan.

Huolitsija on suhteellisen uusi sana suomen kielessä, sillä vielä 1970-luvulle tultaessa käytettiin varsinaisen työtehtävän suorittavasta henkilöstä speditööri-nimikettä. Sanan alkuperä tullee italian kielen sanasta speditore eli henkilö, joka ammattimaisesti huolehtii kuljetuksesta. Suomessa vanhin vielä toimiva huolintaliike aloitti toimintansa jo 1800-luvun keskivaiheilla ja maailman vanhimpana tunnetun ja vielä toimivan huolintayrityksen Gebrüder Weissin juuret pystytään jäljittämään noin 500 vuoden taakse.

Huolinta-ala on muuttunut merkittävästi viimeisimmän 25–35 vuoden aikana. Tänä päivänä huolintatoiminta pitää sisällään suuren määrän muita logistisia palveluja, jotka vielä pari sukupolvea sitten olivat täysin tuntemattomia. Kun huolintayhtiöiden toiminta oli aiemmin varsin tullauskeskeistä, ovat huolintapalvelut nykyään integroitu osa kokonaisuutta, jossa huolitsijan rooli on korostunut tärkeänä osana onnistunutta kuljetus- ja logistiikkapalvelukokonaisuutta. Sitä kautta on myös syntynyt käsite ”logistikko”, joka hallitsee laajempaa aluetta kuin traditionaalinen huolitsija – kyseessä on ollut siis muutos kuljetuksen ja tullauksen suorittajasta materiaalivirtojen hallitsijaksi.

Huolintapalveluiden tarjoaminen eri puolelle maailmaa verkostoitumalla

Huolintaliikkeet toimivat aiemmin varsin paikallisesti, mutta asiakkaiden toiminnan muuttuessa yhä kansainvälisemmäksi tarve huolitsijoiden palveluverkoston laajentamiseen on kasvanut. Huolitsijat ovat verkostoituneet siten, että ne ovat liittyneet erilaisiin huolintayhtiöiden muodostamiin ketjuihin tai yhteistyöverkostoihin, solmineet erillisiä yhteistyösopimuksia eri mantereilla tai maissa toimiviin paikallisiin huolintaliikkeisiin tai avanneet omia konttoreita niissä maissa, joissa ovat kokeneet sen tarpeelliseksi.

Tämä edellä kuvattu kehitys on osaltaan mahdollistanut huolintayhtiöiden toiminnan laajentumisen ja kuljetusasiakkaille se on mahdollistanut monipuoliset kuljetus- ja logistiikkapalvelut käytännössä ja tosiasiassa kaikkialle eri puolille maailmaa. Verkostoitumisen kautta huolintayhtiöt ovat voineet luoda yhtenäiset toimintamallit, yhteiset kommunikointitavat, toimintarutiinit sekä hyödyntää paikallistuntemusta, jolla asiakkaiden toiminta eri maissa mahdollistetaan.

Artikkeli Huolinta-alan tausta ja kehittyminen julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Huolinta – mitä se nykyään on? Huolinta on alaa tuntemattomalle käsitteenä usein varsin tuntematon ja epämääräinen. Sillä arvellaan olevan jotakin tekemistä satamissa tai lentokentillä tapahtuvan tavaroiden käsittelyn kanssa. Todellisuudessa huolinta-ala on paljon muuta. Huolintapalvelut ja niihin tiiviisti kietoutuneet logistiikkapalvelut ovat aina muodostaneet kansainvälisen kaupankäynnin perustan.

Huolintaliikkeet huolehtivat siitä, että lähetetty tavara saavuttaa vastaanottajan voimassa olevien kansallisten ja kansainvälisten lakien, direktiivien, määräysten ja sopimusten edellyttämällä tavalla, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja kustannustehokkaasti.

Nykyään huolintapalveluilla tarkoitetaan kaikenlaisia joko yhdellä tai useammalla eri kuljetusvälineellä toteutettavia tavaran kuljetukseen, yhteislastaukseen, varastointiin, käsittelyyn, pakkaamiseen tai jakeluun liittyviä palveluja sekä näihin liittyviä lisä- ja neuvontapalveluja.

Lisä- ja neuvontapalveluja ovat esimerkiksi tullaukseen ja verotukseen liittyvät palvelut, tavaraa koskevien virallisten ilmoitusten antaminen, vakuutusten merkitseminen tavaralle sekä tavaraan liittyvien asiakirjojen laatiminen, kerääminen tai maksaminen.

Huolintapalveluihin sisältyvät myös tavaran kuljetukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvät nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät logistiikkapalvelut sekä toimitusketjun tosiasiallinen hallinta kokonaisuudessaan.

Huolinnassa on nykyään siis kyse varsin monipuolisista logistisista palveluista. Lisätietoa huolinnasta löytyy toimialan edunvalvontajärjestöjen www-sivuilta:

• Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry (SHLL)
  • SHLL:n toimeksiannosta laadittu selvitys liiton verkkosivuilla:
    Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan (pdf), julkaistu 26.10.2020.
  • Huolinta-, logistiikka- ja tulliala elävät muutosten murroskautta
• FIATA (Fédération Internationales des Associations de Transitaires et Assimilés)
• CLECAT (European Association for Forwarding, Transport, Logistics and Customs Services)

Lue, kuinka Metropolia Ammattikorkeakoulussa on panostettu huolinta- ja logistiikka-alan koulutukseen.

Artikkeli Huolinta tänään julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Huolinta- ja logistiikkapalveluilla tarkoitetaan kaikenlaisia joko yhdellä kuljetusvälineellä tai multimodaalikuljetuksena toteutettavia tavaran kuljetukseen, yhteislastaukseen, varastointiin, käsittelyyn, pakkaamiseen tai jakeluun liittyviä palveluja sekä näihin liittyviä lisä- ja neuvontapalveluja.

Johdanto: Osion johdantoesitys (Google Slides). Englanninkielinen versio.

Lisä- ja neuvontapalveluja ovat esimerkiksi tullaukseen ja verotukseen liittyvät palvelut, tavaraa koskevien virallisten ilmoitusten antaminen, vakuutusten merkitseminen tavaralle sekä tavaraan liittyvien asiakirjojen laatiminen, kerääminen tai maksaminen.

Huolintapalveluihin sisältyvät myös tavaran kuljetukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvät nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät logistiikkapalvelut sekä toimitusketjun tosiasiallinen hallinta kokonaisuudessaan. Nämä palvelut voidaan mukauttaa tarjottavien palvelujen joustavaan soveltamiseen.

Huolinta- ja logistiikka-ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton ja Palvelualojen työnantajat Paltan HAMK Edu -tutkimusyksiköltä tilaamasta selvityksestä (2023) käy ilmi, että huolinta- ja logistiikka-alaa opiskelleet ovat olleet tyytyväisiä koulutuksensa laatuun ja vaikuttavuuteen. Ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista huolinta- ja logistiikka-alaan liittyvän tutkinnon suorittaneet myös työllistyvät hyvin. Alan opiskelu tarjoaa laajan sektorin, jolle voi työllistyä ja hyvät etenemismahdollisuudet, kertoo selvitys. Lisäksi vaikka teknologia kehittyy niin huolinta- ja logistiikka-ala sisältää aina työtehtäviä, joita ei voida toteuttaa vaikkapa robottien avulla.

Selvityksestä piirtyy kuva alasta, jonka vahvuus on työtehtävien ja työnkuvan monipuolisuus ja vaihtelevuus. Huolinta- ja logistiikka-alalla pääsee näkemään maailman monimutkaisuuden maantieteellisesti, taloudellisesti ja juridisesti. Laajan toimenkuvan ja alaan vaikuttavien muutosten vuoksi huolinta- ja logistiikka-alan toimijoilta vaaditaan usein nopeaa mukautumiskykyä sekä jatkuvaa oppimista. Myös alan kansainvälinen luonne nousi esille selvityksessä. Kansainväliset kuljetukset vaativat paitsi ammattitaitoa myös useiden toimijoiden yhteistyötä, minkä vuoksi laajat kontakti- ja kuljetusverkostot sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla ovat huolitsijoille elintärkeitä. Huolinnassa ja logistiikassa on kyse kansainvälisestä tiimipelistä.

Osion sisällys

Artikkeli Huolinta julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.

Tässä osiossa käsitellään eri kuljetusmuotoja ja tapoja, kuljetuskalustoa ja kuljetusten yhteydessä huomioitavia asioita.

Johdanto: Osion johdantoesitys (Google Slides). Englanninkielinen versio.

Toimituksia ja kuljetuksia järjesteltäessä on huomioitava:

• kustannukset
• toimitusaika
• toimitusvarmuus ja
• toimitustäsmällisyys.

Suomeen ja Suomesta voidaan kuljettaa tavaroita lähes kaikilla olemassa olevilla kuljetustavoilla:

• maantiekuljetuksina
• rautatiekuljetuksina
• merikuljetuksina
• lentokuljetuksina
• yhdistettyinä kuljetuksina
  • konttikuljetuksina
  • puoliperävaunukuljetuksina.

Kuljetusten suunnittelun tehtävänä on valita ja toteuttaa kuljetus kulloisenkin kuljetustarpeen mukaisesti. Kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat luonnollisesti olemassa olevat kuljetuspalvelut ja niiden ominaisuudet, kuten

• palveluiden tarjonta ja palvelukyky
• kuljetuskustannukset, reitit, kuljetusaika ja luotettavuus
• palvelujen lisäominaisuudet tai rajoitukset
• vaaralliset aineet.

Ulkomaankuljetusten tilastoja

• Ulkomaankaupan kuljetukset 2024 (Tulli).

Osion sisällysluettelo

Artikkeli Kuljetukset julkaistiin ensimmäisen kerran Logistiikan Maailma.