Kuljetusjärjestelmän rakenne

Tavarajunat on Suomessa jaoteltu kolmeen eri päätyyppiin. Nämä päätyypit ovat seuraavat:

  • Asiakasjunat
  • Runko- ja lähiverkkojunat
  • Raakapuujunat

Eri junatyypit palvelevat erilaisia tavaravirtoja ja niiden avulla rakentuu rataverkolle oikeastaan kolme erilaista kuljetusjärjestelmää, jotka toimivat rinnakkain. Nämä järjestelmät ovat seuraavia:

  • Asiakasjunajärjestelmä suurasiakkaiden tarpeita varten
  • Runko- ja lähiverkkojunajärjestelmä pienempien asiakkaiden ja tavaralähetysten palvelemiseen
  • Raakapuujunajärjestelmä metsäteollisuuden raakapuukuljetuksille.

Edellä mainittujen lisäksi ajetaan lisäjunia kuljetusjärjestelmän häiriöitä paikkaamaan sekä asiakkaiden erittäin lyhyen tähtäimen tarpeisiin vastaamiseksi.

Asiakasjunat

Asiakasjunat kuljettavat yhden asiakkaan tavaraa lähtöpaikasta määräpaikkaan ilman välikäsittelyjä. Niitä ajetaan sellaisilla yhteysväleillä, joilla on riittävän suuret, tasaiset virrat säännöllisen kulun mahdollistamiseksi. Asiakasjunille pyritään rakentamaan mahdollisimman yksinkertainen toimintamalli, jossa vaunusto kiertää tehokkaasti, lyhyellä kiertoajalla lähtö- ja määräpaikan välillä. Osalla asiakkaista on heille osoitettu oma vaunustonsa, jolla kuljetukset hoidetaan.

Runko- ja lähiverkkojunat

Runko- ja lähiverkkojunat muodostavat yhdessä järjestelmän, jonka avulla voidaan hoitaa kokojunaa pienempien erien vaunuryhmäkuljetukset. Järjestelmä tähtää yön yli -kuljetusketjujen muodostumiseen.

Lähiverkkojunat keräävät omalta palvelualueeltaan vaunuryhmät keskuspaikoille, jossa ne kasataan yhdeksi tai useammaksi runkojunaksi.

Runkojunat ajetaan keskusjärjestelyratapihoille, joissa ne lajitellaan uudestaan määräsuuntien mukaan. Uudelleenjärjestelyn jälkeen junat ajetaan joko suoraan määräasemalleen tai määräalueen keskusasemalle, josta ne jatkavat edelleen lähiverkkojunilla lopulliseen määräpaikkaansa.

Raakapuujunat

Raakapuujunilla ajetaan raakapuuta kuormauspaikoilta metsäteollisuuden tuotantolaitoksille. Viime vuosina raakapuujunien kokoonpanoa on pyritty vakioimaan, mikä asettaa vaatimuksia myös kuormauspaikkojen raidepituuksille.

Raakapuujunien liikennöinti on jossain määrin välimuoto asiakas- ja runkojunaliikenteestä: Vaunusto pyritään pitämään samana vaunukierron eri vaiheissa ja vaunusto kulkee kuormauksen jälkeen ilman muutoksia purkupaikalle. Toisaalta raakapuuliikenteessä lähtö- ja määräpaikkojen suuri määrä tekee kokonaisuudesta monimutkaisemman kuin normaali asiakasjunaliikenne, sillä vaunut eivät purun jälkeen useinkaan palaa samalla kuormauspaikalle kuin mistä ne lähtivät.