Suomen taloudellinen hyvinvointi tukeutuu suurelta osin ulkomaankauppaamme.
Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2020 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli hieman yli 83 prosenttia, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2019.
Vientikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 92 prosenttia vuonna 2020. Osuus oli lähes sama kuin vuonna 2019. Tavaraa vietiin laivoilla hieman yli 42 miljoonaa tonnia, eli 9,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Tuontikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 76,6 prosenttia ja määrä lähes 42 miljoonaa tonnia. Tonnimäärät laskivat 6,2 prosenttia vuodesta 2019. Laivakuljetukset sisältävät sekä meri- että sisävesikuljetukset, joista sisävesikuljetusten osuus sekä viennissä että tuonnissa on vain muutamia prosentin kymmenyksiä.
Ulkomaankauppa, suurimmat vienti- ja tuontimaat
Vuonna 2020 Ruotsi oli suurin vientikuljetusten määrämaa vajaan 14 prosentin osuudellaan koko viennistä tonnimäärittäin laskettuna (6,3 milj. t). Ruotsiin viedyt tonnimäärät laskivat 8,8 prosenttia. Kuljetuksista 5,2 miljoonaa tonnia oli laivakuljetuksia, 1,1 miljoonaa tonnia maakuljetuksia. Saksaan tavaraa vietiin 4,5 miljoonaa tonnia (-13,5 %), Alankomaihin 3,9 miljoonaa tonnia (+8,7 %) ja Kiinaan 2,9 miljoonaa tonnia (-2,3 %).
Tuontikuljetuksissa Venäjän osuus lähetysmaana oli 24,5 miljoonaa tonnia, eli lähes 45 prosenttia kaikista tuontikuljetuksista. Maasta tuodut tonnimäärät laskivat 9,6 prosenttia. Toiseksi eniten tavaraa kuljetettiin Ruotsista (7,2 milj. t) ja kolmanneksi eniten Norjasta (3,0 milj. t).
Ulkomaankaupan keskeisiä toimialoja ovat kokoonpanoteollisuus, kulutustavaran tuotanto, metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemian- ja energiateollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa ja näille palveluja tuottava logistiikka- ja kuljetusala.
Ulkomaanliikenteessä kuljetettavat tavarat ja tuotteet
Suuryksikkökuljetusten, kuten konttien, perävaunujen ja rautatievaunujen, osuus ulkomaankuljetuksista on kasvanut viime vuosikymmenten ajan muodostaen nyt runsaan neljänneksen kuljetusmääristä. Yksikkökuljetuksissa Suomelle on tyypillistä perävaunujen ja rekkojen suuri osuus verrattuna kontteihin. Kontteja käytetään pääasiassa vientiin Euroopan ulkopuolelle, kun taas Euroopan sisäinen liikenne Suomesta hoidetaan suurelta osin rekoilla ja perävaunuilla. Konttien osuus Euroopan sisäisessä liikenteessä kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Loput kuljetuksista koostuu kiinteästä ja nestemäisestä irtolastista, kuten kivihiilestä, öljystä ja kemikaaleista.
Suomen ulkomaankaupassa kuljetettavat tuotteet ovat hyvin erilaisia viennissä ja tuonnissa. Vientiä hallitsevat harvalukuiset suuret teollisuusyritykset, kuten metsä-, metalli- ja konepajateollisuus. Tuojien lukumäärä on suurempi ja tavarakoostumus monipuolisempi.
Enimmäkseen Suomeen tuodaan raaka-aineita, energiatuotteita ja kulutus- ja investointitavaroita. Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksista 30 prosenttia kulkee suomalaisilla aluksilla ja loput ulkomaisilla. Suuri osa suomalaisista varustamoista on keskittynyt vain itämeren liikenteeseen eli lähimerenkulkuun joko Itämeren sisällä tai Itämereltä Pohjanmeren suuriin satamiin, joissa lastit uudelleenlaivataan suurempiin valtamerialuksiin.
Videon suomalaisen merenkulun kehittymisestä
Merikuljetusreitit ja verkostot
Suomessa on useita kymmeniä satamia, ja niistä 17 ylsi vuonna 2015 yli miljoonan tonnin tavaramääriin. Tavaravirrat ovat keskittyneet suurimpiin satamiin, sillä yli 80 prosenttia lastivirroista kulkee kymmenen suurimman sataman kautta. Suurimmat satamat olivat vuonna 2015 Itämeren rannalla sijaitsevat Sköldvik, HaminaKotka, Helsinki, Naantali, Rauma ja Kokkola.