Turvallisuusneuvonantaja

Vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusta sekä niihin liittyvää pakkaus- ja/tai lastaustoimintaa harjoittavan yrityksen tulee nimetä turvallisuusneuvonantaja valvomaan, ohjaamaan ja kehittämään näitä toimintoja yrityksessä, toiminnanharjoittajan valvonnassa. (Asetus vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta, 274/2002 muutoksineen)

Turvallisuusneuvonantajaa ei kuitenkaan tarvitse nimetä, mikäli:

1. vaarallisen aineen kuljetukset suoritetaan puolustusvoimien valvonnassa tai puolustusvoimien ajoneuvolla;
2. vaarallisen aineen kuljetuksia suoritetaan satunnaisesti kotimaassa edellyttäen, että toiminnasta voi aiheutua vain vähäistä vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle;
3. toiminnanharjoittajan vaarallisen aineen kuljetukset täyttävät seuraavat ehdot:
   1. ovat aina alle vapaarajan eli Traficomin määräyksen kohdan 1.1.3 mukaiset ja muuten vapautetut;
   2. ovat aina vapautettuja Traficomin määräyksen, liitteen A kohdan 1.7.1.4 mukaisesti (7 luokka);
   3. ovat aina kohdan 3.4 mukaisia rajoitettuja määriä;
   4. ovat aina kohdan 3.5 mukaisia poikkeusmääriä;
4. ovat Traficomin määräyksen liitteen C kuljetuksia eli paikalliskuljetuksia, kuljetuksia linja-autossa tai muita erityiskuljetuksia;
5. toiminnanharjoittajan vaarallisten aineiden kuljetukset täyttävät vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun Traficomin määräyksen liitteen kohdassa 1.1.3 tai 1.7.1.4 tai luvussa 3.4 tai 3.5 säädetyt ehdot;
6. vaarallisten aineiden kuljetuksia suoritetaan ja vaarallisia aineita tilapäisesti säilytetään vain satama-alueella tai lentopaikalla.

Turvallisuusneuvonantajan tulee toiminnanharjoittajan toiminnassa erityisesti seurata ja valvoa säännösten noudattamista, tiedottaa, antaa neuvoja ja seurata, että toiminnanharjoittajan henkilöstö on saanut asianmukaisen koulutuksen ja merkinnät löytyvät yrityksen henkilöstörekisteristä. Hänen tulee myös huolehtia vuosittain toiminnanharjoittajalle annettavasta vuosikertomuksesta ja seurata, että toiminnanharjoittajalla on toiminnassaan sovellettava turvasuunnitelma, mikäli sitä edellytetään. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuneesta onnettomuudesta tulee turvallisuusneuvonantajan tarvittaessa laatia onnettomuusselostus.

Turvallisuusneuvonantajan pätevyys todennetaan tutkinnolla, joka on uusittava viiden vuoden välein. Tutkinnon hyväksyttävästi suorittaneelle annetaan määrämuotoinen todistus, joka on voimassa kaikissa ADR-maissa.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että turvallisuusneuvonantajalla on mahdollisuus hoitaa hänelle säädetyt tehtävät.

Meri- ja ilmakuljetukset

Meri- ja ilmakuljetuksissa ei Suomessa edellytetä toimijoilta tutkinnon suorittanutta turvallisuusneuvonantajaa.

Merikuljetuksissa IMDG-säännöstön mukaan on vaatimus kouluttautumisesta sellaiselle henkilöstölle yrityksessä, joka käsittelee merikuljetuksessa vaaralliseksi luokiteltuja aineita tai suorittaa niiden kuljettamiseen liittyviä tehtäviä, esimerkiksi lastinsuunnittelua ja/tai tavaroiden/aineiden kuljetukseen hyväksymistä tai laatii kuljetusasiakirjoja. Vähintään jonkin tason tiedostavuus on määräyksistä oltava henkilöllä, joka vaarallisen aineen kuljetuksen dokumentin laatii ja lähettäjän vakuutuksen allekirjoittaa.

Ilmakuljetuksissa IATA-DGR-määräysten mukaan on paljon vaatimuksia kouluttautumisesta henkilöstölle, joka jollain tavalla käsittelee vaarallisten aineiden kuljetuksia, hyväksyy lähetyksiä kuljetukseen jne. Koulutusmääräyksissä käytössä ovat työtehtäviin painottuvan osaamisen (CBTA= Competency Based Training Assessment Approach) ja jatkuvan arvioinnin periaate.

Vaikka yrityksen toiminta ei täyttäisi aivan kaikkia lainsäädännön edellytyksiä turvallisuusneuvonantajan nimeämiselle, on syytä kuitenkin selvittää, mistä yritys saa logistisessa toiminnassaan tarvittavan tiedon edes minimitasolla, kun vaarallisten aineiden kuljetuksia eteen tulee ja niiden edellyttämää osaamista tarvitaan ja edellytetään.

Ja, mikäli toiminnassa edes ajoittain käsitellään aineita, tavaroita tai tuotteita, joista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet ja tavara on luokiteltu haitalliseksi tai vaaralliseksi, on näitäkin asioita ja aineita jonkun yrityksessä osattava tulkita.

Tarvitaan esimerkiksi yrityksen tuoteturvallisuudesta vastaava henkilö. Koskaan ei saa unohtaa yrityksen tuotteita kuljetuksia varten pakkaavaa henkilöstöä, jonka on oltava selvillä, mitä kuljetuspakkaukselta edellytetään, vaikka kuljetettaisiin vain rajoitettujen määrien mukaisesti pakattuja lähetyksiä. Useimmiten tilanne onkin se, että on oltava turvallisuusneuvonantaja tietääkseen, tarvitaanko yrityksessä turvallisuusneuvonantaja.

Turvallisuusneuvonantajan on hyvä tietää rajapinnoista eri kuljetusmuotojen välillä ja hallita harmaita alueita. Varsinkin, jos yrityksen toimintaan liittyy yhdistettyä kuljetusta, esimerkiksi kansainvälsitä maantie- ja merikuljetusta. On hyvä olla selvillä vähintään eri kuljetusmuotojen erottelumääräyksistä vaarallisten aineiden luokkien välillä ja suhteissa toisiinsa. Merikuljetuksissa niillä on suuri rooli. On hyvä myös tuntea erityismääräyksiä, jotka voivat samoista tunnusnumeroistaan huolimatta poiketa toisistaan teksteiltään, kuten joskus tapahtuu ADR:n ja IMDG:n erityismääräysten välillä.