Sivu päivitetty / tarkistettu 8.11.2024.
Kansallisesti Suomessa noudatetaan maantiekuljetuksissa VAK-määräyksiä ja rautatiekuljetuksissa rautatie-VAK-määräyksiä, jotka ovat yhteneväiset maantie-VAK-määräysten kanssa.
Ylin toimivaltainen viranomainen vaarallisten aineiden kuljetuksissa on liikenne- ja viestintäministeriö ja omalla toimialallaan toimivat sitten Traficom , tullilaitos, poliisiviranomaiset, rajavartiolaitos, satamaviranomaiset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, Säteilyturvakeskus ja työsuojeluviranomaiset.
Lisätietoja verkosta:
Maantie- ja rautatiekuljetuksissa Suomen kansalliset VAK-määräykset perustuvat VAK-lakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin ja päätöksiin ja käytännössä ADR/RID-sopimukseen.
Merikuljetuksissa sovelletaan VAK-lakia ja sen nojalla annettujen asetusten ja päätösten lisäksi IMDG-säännöstöä.
Ilmakuljetuksissa sovelletaan ICAO-TI/IATA-DGR-määräyksiä ja lisäksi OPS-määräyksiä.
Kansallisesti pyritään rajoittamaan erityisesti vaarallisimpien aineiden kuljetuksia. Tällaisiksi tulkitaan räjähteet, radioaktiiviset ja myrkylliset aineet.
Ajoneuvojen kuljetusrajoituksia voi olla myös määrätyllä alueella, tiellä tai tien osalla ja kansalliset määräykset löytyvät Traficomin VAK-määräyksen kohdasta kohdasta 1.9.6. Huomattavaa on, ettei ADR-sopimuksessa ole kohtaa 1.9.6.
Ajoneuvon kuljetusrajoitukset lautalla (maantielautat eli lossit) löytyvät myös yllämainitun Traficomin VAK-määräyksen kohdasta kohdasta 1.9.7. Myöskään tätä kohtaa ei ole ADR-sopimuksessa.
Näiden virallisten määräysten lisäksi on huomioitava rahdinkuljettajan, kuljetus- tai huolintaliikkeen tai logistiikkayrityksen tai lauttaliikennettä harjoittavan laivayhtiön omaan ns. Company Policy’yn eli yrityksen menettelytapaan liittyvät rajoitukset eräiden aineiden kuljettamisessa. Näissä tapauksissa syy saattaa olla imagollinen tai kuljetusreittien rakenteeseen liittyvä, käytännössä riskienhallinnallinen, kuljetusturvallisuuteen liittyvä asia. Asia selviää kysymällä.