Kansainvälisessä kuorma-autorahtiliikenteessä on autorahtikirja samalla lähettäjän ja rahdinkuljettajan välinen kuljetussopimus, jonka molemmat allekirjoittavat. Lähettäjä on vastuussa rahtikirjassa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä. Nykyisin tosin Suomessa varsinaiset lähettäjät harvoin allekirjoittavat kansainvälisen autoliikenteen rahtikirjaa, vaan kuljetusliike laatii sen asiakkaaltaan saamiensa tietojen pohjalta asiakkaan lukuun. Kuljetussopimus syntyy annetun tarjouksen tai tehdyn toimeksiannon muodossa. Viejä on kuitenkin velvoitettu antamaan kuljetusliikkeelle oikeat ja asianmukaiset tiedot tavarastaan.
Rahtikirja on laadittava vähintään kolmena kappaleena; lähettäjän, vastaanottajan ja rahdinkuljettajan kappale. Lisäksi käytetään lisäkappaleita liikenne-, tulli- ym. tarkoituksiin. Lähettäjän halutessa luovuttaa tavara vastaanottajalle jälkivaatimusta vastaan, on tästä tehtävä selvä merkintä rahtikirjaan. Siihen ei riitä pelkkä COD (Cash On Delivery), vaan valvottavan jälkivaatimuksen suuruuden on myös ilmettävä rahtikirjasta. Lähettäjän on myös syytä eritellä rahtikirjaan rahdinkuljettajalle luovuttamansa lähetyksen mukana seuraavat asiapaperit, kuten esim. kauppalaskut, alkuperätodistus jne.
Jos ajatellaan Suomea ja sitä, että merkittävä osa maamme ulkomaankauppaa kulkee osan matkaa meritse ja hyvin usein trailereilla, joilla ei ole kuljettajaa meriosuuden aikana kuljettamassa asiakirjoja, useimmat merkittävät kuljetusliikkeet eivät enää kuljeta merimatkalla esim. laivapostissa rahtikirjoja tai muita kuljetusasiakirjoja, vaan ovat ne sähköisessä muodossa tietojärjestelmissä, josta ne sitten maakuljetusosuuden alkaessa tulostetaan kuljettajan haltuun. Poikkeuksen muodostavat mahdolliset vaarallisen tavaran dokumentit, jotka täytyy toimittaa myös merikuljetusyhtiön haltuun.
