Eri kuljetusvälineitä koskevat säännöstöt kehittyivät aluksi toisistaan riippumatta. Kuljetusmuotojen välinen kilpailu ja yhdistettyjen kuljetusten lisääntynyt merkitys ovat johtaneet pyrkimyksiin yhtenäistää säännöstöjä. Tavoite on kuitenkin vielä kaukana.
Kappaletavaran merikuljetuksia säännellään merilaissa. Suomen merilaki koskee Pohjoismaiden ja Suomen välisiä sekä kansainvälisiä kuljetuksia. Merilailla on pitkät perinteet aina vuoden 1667 merilaista.
Merilain pakottavia säännöksiä tavarakuljetuksesta sovelletaan kotimaankuljetuksiin ja kuljetuksiin Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä. Määräykset ovat pakottavia, kun lastaussatama on sopimusvaltiossa, kuljetusasiakirja on annettu sopimusvaltiossa tai sovittu purkaussatama on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Pyrkimyksenä on soveltaa merilakia aina, kun kuljetuksella on pohjoismainen kytkentä.
Eräänä tarkoituksena kansainvälisillä kuljetustaloudellisilla yleissopimuksilla on ollut estää rahdinkuljettajaa kiertämästä vastuutaan kuljetusasiakirjoihin sisällytetyillä vastuurajoituslausekkeilla. Tämän vuoksi keskeiset osat merilain kappaletavaran kuljetusta koskevista säännöksistä ovat pakottavia kuljetusasiakkaan hyväksi.
Pakottava sääntely koskee vain kappaletavarakuljetuksia (kappaletavarakriteeri), kuljetuksia tiettyjen valtioiden välillä (maantieteellinen kriteeri) ja silloin, kun tavara on rahdinkuljettajan hoidossa mukaan lukien lastaus- ja purkaussatamat (aikakriteeri).
Rotterdam rules
Kansainvälisiä meriliikenteen säännöksiä ollaan uusimassa Rotterdamin yleissopimuksella (Rotterdam rules). Rotterdamin yleissopimus on huomattavan laaja, yksityiskohtainen ja monimutkainen verrattuna aikaisempiin vastuumääritelmiin. Uusissa määräyksissä huomioidaan myös yhdistetyt kuljetukset edellyttäen kuitenkin jonkin kuljetusosan kuuluvan saman sopimuksen puitteisiin. Suomi ei ole sopimusta allekirjoittanut, vaan seuraa tilannetta (2021). Sääntöjen voimaantulo edellyttää, että vähintään 20 maata allekirjoittamisen lisäksi ratifioi Rotterdamin säännöt omaan lainsäädäntöönsä.
Sivu päivitetty / tarkistettu 5.5.2021.