Tulliselvitysrikoslaki

Vaikka Suomen tulliselvitysrikoslaki ei sinällään ehkä ole tulliyhteistyötä, vaikuttaa se kuitenkin merkittävästi asiakaskunnan ml. huolintaliikkeet yhteistyöhön tullilaitoksemme kanssa. Laki astui voimaan 1.10.2009 ja sillä on tarkoitus puuttua tahallisiin rikkeisiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan veron määräämättä jättämisen, eivätkä tilanteeseen sovi vakavamman tullipetosrikoksen tunnusmerkit.

Tulliselvitysrikokseen voi syyllistyä se, joka jättää täyttämättä tullilainsäädännössä sääde-tyn ilmoitusvelvollisuuden taikka se, joka velvollisuutta täyttäessään antaa väärän tai puut-teellisen tiedon siten, että teko on omiaan aiheuttamaan:

  • veron määräämättä jättämisen
  • tullivelkaa koskevan vakuuden määräämisen liian pieneksi
  • laissa säädetyn tai sen nojalla annetun kiellon tai ehdon vastaisen tavaran maahantuon-nin tai maastaviennin

Mikäli kyseessä ei ole ollut veropetosrikos, salakuljetus- tai säännöstelyrikos taikka Euroopan yhteisön rajan yli kulkevan käteisrahan kuljetuksen valvonnasta annetun lain ilmoittamisrikkomus, voidaan tekijää syyttää tulliselvitysrikoksesta. Merkittävää tullirikoslain kannalta on se, ettei todellista veron maksamatta jättämistä tarvitse tapahtua, riittää, kun tilanne oli omiaan aiheuttamaan tällaisen tilanteen.

Tulliselvitysrikos edellyttää lisäksi tahallisuutta; ”normaaleista” tulli-ilmoittamisen virheistä kyseisen lain perusteella ei ole tarkoitus rangaista, nämä voidaan käsitellä tahattominakin edelleen tullirikkomuksina ja/tai virhemaksu/veronkorotusseuraamuksin.

Tulliselvitysrikokset jaetaan kolmeen kategoriaan:

  1. lievä tulliselvitysrikos, tuomio sakko, lievänä ei kuitenkaan pidetä väärän tiedon antamista kirjallisena tai muussa asiakirjassa, taikka teon tapahtuessa erityisen luottamuksellisessa asemassa
  2. perusmuotoinen tulliselvitysrikos, tuomio sakko tai enintään 18 kuukautta vankeutta
  3. törkeä tulliselvitysrikos, tuomio vankeutta neljästä kuukaudesta kolmeen vuoteen, törkeästä tulliselvitysrikoksesta on kyse, jos teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa taloudellista hyötyä, se tehdään erityisen suunnitelmallisesti taikka osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai ammattimaisesti

Väärää tietoa voi antaa tavaran laadusta, määrästä tai arvosta, ja väärää tietoa on mm. matkustajaliikenteen perusteettoman vihreän kaistan valinta. Ilmoitusvelvollisia tai tämän edustajaa voidaan rangaista ja oikeushenkilöä eli esimerkiksi yritystä voidaan syyttää, mikäli kyseessä on törkeä tulliselvitysrikos tai puolustustarvikkeiden maastavientirikos. Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon määrältään 850 – 850.000 euroa.

Tulliselvitysrikoksesta voi olla kyse mm. seuraavissa tapauksissa:

  • vientitavaraa koskevan väärän alkuperätiedon antaminen (esim. alkuperäselvitykset ja tiedot, jotka oikeuttavat edullisempaan tullikohteluun määrämaassa)
  • puolustustarvikkeiden maastavientirikos
  • ns. kaksikäyttötuotteitten vientivalvontailmoituksen laiminlyönti
  • muiden tuonti- tai vientirajoitusten laiminlyönti
  • vaarallisiin aineisiin liittyvien ehtojen laiminlyönti
  • tullivarastokirjanpitovirheet ilman näyttöä tavaroiden joutumisesta laittomasti Euroopan unioniin
  • ilmoittamisvelvollisuuksien laiminlyönnit
  • jne.

Kolmansissa maissa suoritettuihin Tullin pettämisiin ja harhauttamisiin tulliselvitysrikoslaki ei sovellu, mikäli samanaikaisesti ei anneta väärää tietoa myös Euroopan unionin viranomaisille. Väärää tietoa voi olla esimerkiksi:

  • unionin alueella kuljetukseen tarvittavan T1- tai T2-passituksen väärä arvo- tai tavaratieto
  • unionin alueella kuljettamiseen tarvittavan TIR-carnet-asiakirjan väärä tavara- tai arvotieto
  • vietävän yhteisötavaran vientitullausilmoituksella oleva liian korkea arvo tarkoituksena hyödyntää viennin arvonlisäverottomuutta

Huolitsijalla, joka ammatikseen tekee tulliselvityksiä ja/tai tullipassituksia on korostunut huolellisuusvelvollisuus. Ilmoittajilla on selonottovelvollisuus ilmoitusvelvollisuuden olemassaolosta ja ilmoitettavien tietojen oikeellisuudesta.

Vain tahalliset teot ovat tulliselvitysrikoksina rangaistavia; eivät tahattomat virheet ja erehdykset, jotka voidaan sanktioida tullirikkomuksina ja/tai veronkorotuksin/virhemaksuin. Ammattimaisen huolitsijan epäillessä tullausasioissa tahallisia virheitä tämän on syytä konsultoida aiheesta tullilaitosta, eikä tullilaitos voi tällaisen epäilyn perusteella tehdystä tarkastuksesta laskuttaa huolitsijalta suoritemaksuja.

Tulliselvitysrikokset kuuluvat Euroopan unionissa niihin tilanteisiin, jotka unionin päätösten mukaisesti ratkaistaan kansallisesti. Suomen ja Ruotsin lainsäädännöt ovat tältä osin hyvin lähellä toisiaan.

Tulliselvitysrikoslain mukaiset väärinkäytökset käsitellään yleensä normaalissa käräjäoikeusmenettelyssä eikä hallinto-oikeuksissa. Myös mikäli tulliin liittyvään väärinkäytökseen sovelletaan veropetoslakeja nekin käsitellään normaalisti käräjäoikeusmenettelyssä.

Vuodesta 2017 alkaen on Suomen tullilaitos pyrkinyt kohdistamaan tulliselvitysrikoslakia myös monenlaisiin jopa tahattomiinkin virheisiin tullausilmoituksissa kuten esimerkiksi väärään tullinimikkeeseen tai virheellisesti laskettuun tullausarvoon sekä eräisiin lähinnä EU:n kannalta lähinnä tilastovirheisiin. Usein selkeä tahattomuus on puuttunut sekä seuraamusta on kohdistettu yrityksen lisäksi myös henkilökuntaankin siitäkin huolimatta, että nämä ovat pyrkineet toimimaan oikein eivätkä itse ole millään tavoin hyötyneet asiasta. Rinnakkaissyytteenä on voinut olla veropetossyyte. Törkeänä saattaisi seuraus korvausvelvollisuuden lisäksi olla vankeutta.

Käytännön tullaustilanteessa esimerkiksi tullinimikkeen ollessa tulkinnallinen olisi varminta hakea Unionin sitova tariffitieto (STT). Usein kuitenkaan aika ei käytännön tullaustilanteessa riitä STT:n hankkimiseen. Myös tullilaitoksemme puhelinneuvonnasta voi saada opastusta, mutta on syytä tiedostaa, ettei puhelinneuvonta sido tullilaitosta. Jos puhelinneuvo on saatu on syytä merkitä muistiin saantipäivämäärä, kellonaika ja neuvon antajan nimi. Harkittasessa mahdollisessa tuomioistuimessa tahallisuutta ja toiminnan kokonaisuutta tullilaitoksen osallisuus on lieventävä asianhaara.

Sivu päivitetty / tarkistettu 9.1.2025.