Kauppasopimuksen ja sitä kautta toimituslausekkeen osapuolia ovat ainoastaan myyjä ja ostaja. Kauppasopimusten velvoitteiden sekä myyjän/ostajan omien etujen hoitaminen edellyttää useita alihankintasopimuksia. Niinpä kaikki alihankkijat kuten rahdinkuljettajat, huolitsijat ja ahtaajat, toimivat joko myyjän tai ostajan puolesta. Eri kuljetusmuodoilla on omat yleissopimuksensa, joita käytetään kuljetussopimusten yhteydessä ja jotka rajoittavat palvelun antajan vastuuta.
Toimituslauseke ja kuljetussopimus
Useimmat Incoterms 2010 -toimituslausekkeet määrittelevät, että toimitus myyjältä ostajalle tapahtuu joko silloin, kun rahdinkuljettaja vastaanottaa tavaran kuljetettavakseen tai silloin, kun rahdinkuljettaja luovuttaa tavaran määränpäässä. Kaikkien lausekkeiden mukaan tarkka toimitushetki sovitulla toimituspaikalla ja nimetyssä kohteessa riippuvat sekä kauppasopimuksesta että kuljetussopimuksesta.
| Toimitus tapahtuu, kun rahdinkuljettaja | |||
|---|---|---|---|
| Vastaanottaa tavaran myyjältä | Luovuttaa tavaran ostajalle | ||
| Pääkuljetuksesta sopii rahdinkuljettajan kanssa | Myyjä | CPT, CIP, CFR, CIF | DAT, DAP, DDP |
| Ostaja | EXW, FCA, FAS, FOB | ||
Toimituslauseke ja kuljetusasiakirja
Myyjän ja ostajan väliseen kauppaan liittyy useita asiapapereita.
Myyjän tulee
- toimittaa kauppalasku sekä mahdollinen muu näyttö tavarasta.
- näyttää, että hän on toimittanut tavaran ja ostajan tulee näyttää, että hän on vastaanottanut sen.
Rahdinkuljettajan tulee osoittaa
- vastanottaneensa tavara kuljetettavaksi sovittuun määränpäähän,
- täyttäneensä kuljetustehtävän ja
- luovuttaneensa tavaran vastanottajalle.
Myyjän ja ostajan väliseen kauppaan liittyy useita asiapapereita. Myyjän tulee toimittaa kauppalasku sekä mahdollinen muu näyttö tavarasta. Myyjän tulee näyttää, että hän on toimittanut tavaran ja ostajan tulee näyttää, että hän on vastaanottanut sen. Rahdinkuljettajan tulee osoittaa vastanottaneensa sekä luovuttaneensa tavaran.
Incotermsin mainitsema ”tavanomainen asiakirja” on useimmiten rahtikirja, joka täyttää useita tehtäviä. Se on myyjän ja ostajan välillä näyttö toimituksesta ja sen vastaanotosta. Terminaaliin toimitettaessa näyttönä voi olla kuitti tavaran vastanotosta. Rahdinkuljettajan kannalta rahtikirja on kuljetussopimus tai osoitus sen olemassaolosta. Erityisasemassa onMeriliikenteessä käytetty perinteinen konossementti. Se on paitsi rahtikirja, myös hallinta-asiakirja, document of title. Konossementti osoittaa, kenellä on oikeus määrätä tavarasta.
Incotermsin mukaan kaupan yhteydessä käytettävät asiakirjat voivat olla sekä paperidokumentteja että sähköisiä. Sähköistä viestintää käytettäessä on parasta sopia etukäteen käytettävästä menetelmästä ja varmistaa oikeat osoitteet.
Kuljetussopimuksista ja yleissopimuksista
Huolitsijan ja toimeksiantajan välinen sopimus perustuu Suomessa tavallisesti PSYMiin eli Pohjoismaisen Speditööriliiton Yleisiin Määräyksiin. Niistä ja huolitsijan vastuusta on tarkemmin sivulla PSYM 2000 Pohjoismaisen speditööriliiton yleiset määräykset.
Useimpien toimituslausekkeiden mukaan toimitus tapahtuu silloin, kun rahdinkuljettaja ottaa tavaran kuljetettavakseen (FCA, CPT, CIP, FAS, FOB, CFR, CIF) tai luovuttaa tavaran vastaanottajalle (DAP, DDP). Kuljetussopimukset perustuvat useimmissa tapauksissa lainsäädäntöön, jonka taustalla on kansainvälinen sopimus. Tuo sopimus rajoittaa kuljetuksen suorittajan vastuuta. Kansainvälisten maantiekuljetusten pohjana on CMR, länteen suuntautuvissa rautatiekuljetuksissa CIM ja lentokuljetuksissa Montrealin sopimus. Eri kuljetusmuotojen yleissopimusten mukaiset vastuut ja vastuunrajoituksen ovat sivulla Reklamaatio, vanhentumisaika ja vastuunrajoitus. Katso myös Vakuutukset.
Merikuljetusten taustalla on kulloinkin sovellettava merilaki. Suomen on voimassa vuoden yhteispohjoismainen 1994 merilaki, joka pohjautuu pääosin Haag-Visbyn sopimukseen. Sen tilalle saattaa tulevaisuudessa tulla Rotterdamin sopimus (ks. merikuljetukset > merilaki).
Sivu päivitetty / tarkistettu 27.9.2024.